Hienot sukat!
Nautinto on eri ihmisille erilaisia asioita. Yksi rakastaa raakaa kalaa, toinen herkuttelee vaahtokarkeilla, kolmas nauttii death metallista, neljäs keräilee pienoismalleja, joku suuntaa kenkäostoksille ja viides sukeltaa vaahtokylpyyn. Minun suurimmat arkinautintoni liittyvät usein ruokaan ja estetiikkaan. Marjat ovat molempia!
En osaa selittää miksi, mutta marjat saavat minut onnelliseksi. Olenpa missä päin maailmaa tahansa, syön marjoja mielelläni päivittäin, jos se vain on mahdollista. Kävelin eilen kaupasta kotiin marjarasia kädessä ja hymyilin koko matkan. Olin yhtä ylpeä kuin lapsuudenkotini kissa, joka esitteli aamuisin yöllisiä saalitaan mökin rappusilla. Olin ihan yhtä rinta rottingilla marjasaaliistani kuin Nessu-kissa, joka kylläkin taisi pelätä päästäisiä enemmän kuin ne sitä, mutta jollain ihmeellisellä keinolla se sai aina muutaman kiinni ja jopa hengiltä... Eksyin aiheesta! Marjojen fanittamiseni liittyy jotenkin niiden multihyödyllisyyteen. Paitsi hyvän makunsa ja kauniin ulkonäkönsä ansiosta, ovat ne superterveellisiä (esimerkiksi mustikka on superfood) ja huokeita. Niitä voi hakea metsästä jopa ilmaiseksi!
Olen löytänyt täällä Berliinissä tuoreiden mansikoiden, herukoiden ja kirsikoiden rinnalle uuden suosikin: kuuma kirsikkahöystö. Ihanaa etenkin lämpimän vohvelin päällä! Täydellinen sunnuntaiteko onkin nauttia kirskikkavohvelia ja teetä ystävän kanssa omassa lempikahvilassa. Oheisesta galleriasta löydät muutaman kuvan kahvilasta nimeltä Kauf Dich Glücklich - osta itsesi onnelliseksi. Huonostikin alkanut päivä muuttuu hetkessä onnelliseksi, kun suuhunsa saa paikan herkkuja. Onnellisuus on siis ostettavissa! Katso jäätelöannoksia!!! Kahvila sijaitsee Prenzlauerbergissä ja on yksi niistä suloisista kirppishuonekaluilla sisustetuista pikkukuppiloista, joissa saatan piipahtaa aistimassa ihanaa berliinitunnelmaa kirppiskierroksen lomassa.
Vielä arkimukavuuksia... Marjathan ovat jonkinsortin vanhan koulukunnan juttu, eivätkö? Villasukat kuuluvat ehdottomasti saman otsikon alle. Ne kulkevat mukanani joka paikkaan (kätevät etenkin lentokoneessa!), enkä voi elää ilman villasukkia edes kesällä. Ei vaan onnistu. Järkytys olikin suuri, kun huomasin unohtaneeni villikset Suomeen! Ihmeekseni löysin kuitenkin kuvan upeat varrelliset villasukat paikallisesta pikkuputiikista, jonka myyjä ei ehkä ihan ymmärtänyt reaktiotani. Luuli varmaan, että näen sellaiset ensi kertaa elämässäni. Mutta kukapa nyt olettaisi löytävänsä erittäin hienot villasukat berliiniläisestä design-putiikista kesäkuussa? Esteetikko minussa rakastaa etenkin niiden N-kuosia. Mahtavat!