Allergiaa testataan usein turhaan

Lähes mikä tahansa ympäristössämme esiintyvä aine voi herkistää ja aiheuttaa allergisia oireita. Esimerkiksi yli 40 prosenttia kouluikäisistä on herkistynyt tavallisille ympäristön allergeeneille.

Kun allergiset sairaudet ovat lisääntyneet, myös allergiatestejä määrätään entistä enemmän. Yleisin allergiatutkimusmenetelmä on prick-testi eli ihonpistotesti. Niitä tehdään Suomessa noin 70 000 potilaalle vuosittain.

- Osa testeistä on varmasti turhia. Olen yleensä sanonut, että paras allergiatesti on potilaan haastattelu, ja sitten vasta lähdetään miettimään, tarvitseeko jotain allergiatestejä ylipäänsä käyttää, sanoo lastenallergologi Peter Csonka.

Testausta joka lähtöön

Yksittäiselle potilaalle voidaan määrätä useita allergiatestisarjoja kerralla. Laajasta käytöstä huolimatta allergiatestien laatua ei valvota kansallisesti tai kansainvälisesti lainkaan. Suomessa testien laatua tutkitaan kuitenkin oma-aloitteisesti iho- ja allergiasairaalassa Helsingissä.

- Allergialaboratorio voi vain antaa tietoa ja suosituksia allergeeniuutteiden valmistajille ja hoitohenkilökunnalle, mutta jos jotain ongelmia ilmenee laadussa, kukaan ei velvoita valmistajia tekemään muutoksia tuotteisiin.

- Ihonpistokokeiden allergeeniuutteiden eri valmistuserissä voi olla vaihtelua vahvuuden suhteen. Allergiatestiä tehdessä ei voi olla varma, kuinka hyvin aine toimii tai mitä se sisältää, kertoo Csonka.

Ihonpistotestissä tutkitaan potilaan herkistymistä yli kymmenelle tavallisimmalle allergeenille. Prick-testin lisäksi allergista herkistymistä tutkitaan myös allergiavasta-aineiden mittaamisella verestä verikokeilla (multiRAST- tai RAST-testit) sekä erilaisilla altistuskokeilla.

Altistuskokeita pidetään esimerkiksi ruoka-aineallergian ainoana luotettava tutkimusmenetelmänä. Välttämis-altistus-ruokavalio on kuitenkin työläs tutkimusmenetelmä potilaalle, joka joutuu täyttämään itse kotona oirepäiväkirjaa.

Allergiatesti ei ehkä riitä

Noin kolmasosalla pikkulapsista epäillään ruoka-aineallergiaa, mutta altistuskoe varmistaa sen vain alle yhdellä kymmenestä. Allergia- ja astmaliiton mukaan ihonpistokokeita ja laboratoriotutkimuksia ei voi käyttää ruoka-allergian diagnoosin perustana.

Testit kertovat ruoka-aineallergian ennusteesta, mutta siitä ei pidä vielä tehdä suoraan diagnoosia. Testin tulos onkin tulkittava potilaan oireiden mukaan, eikä positiivista testitulosta pidä hoitaa niin sanotulla välttämisruokavaliolla.

Esimerkiksi pääosa pikkulasten ruoka-allergioista paranee leikki-ikään tai viimeistään kouluikään mennessä. Turha ruoka-aineiden välttäminen johtaa pahimmillaan aliravitsemukseen ja vääristää lapsen suhtautumista ruokaan.

- Jos on herkistynyt esimerkiksi koivun siitepölylle, saattaa saada oireita myös raaoista juureksista ja hedelmistä. Tällöin koivulle allergisen vihannestesti voi olla harhaanjohtava. Keitettynä vihannes saattaa hyvinkin sopia ruokavalioon, muistuttaa Csonka.

Testien laatu paranemassa?

Parhaillaan meneillään olevan Kansallisen allergiaohjelman tarkoituksena on muun muassa turhien allergiaruokavalioiden vähentäminen, allergiadiagnostiikan laadun kehittäminen ja turhien testien välttäminen.

Vakavia ja pahenevia allergioita on vain muutamalla prosentilla, ja niiden taustalla on perintötekijöitä. Aiemmin vakavat allergiat ovat saattaneet pahentua siksi, ettei niitä ole ajoissa erotettu lievistä. Nyt vakavien allergioiden varhaista tunnistamista, ehkäisyä ja hoitoa pyritään parantamaan.

- Allergiaohjelman tavoitteena ei ole missään nimessä vähätellä allergioita vaan ohjata resursseja todellisiin ja vaikeisiin tapauksiin. Testausten laadun parantaminen on oleellista, koska esimerkiksi prick-testien tekotapaa ja tulkintaa pitäisi yhtenäistää, sanoo Csonka.

Valtaosa allergioista on lieviä, eivätkä ne pahene edes hoitamattomina. Lievää allergiaa ei ohjelman mukaan tarvitse nähdä sairautena, vaan se voidaan ajatella ominaisuutena. Yksi ohjelman tärkeistä viesteistä onkin tukea terveyttä, ei allergiaa.

Lisäksi allergiaohjelma pyrkii puolittamaan lasten allergiaruokavalioiden määrän nykyisestä. Päiväkodissa jopa joka toisella lapsella voi olla ruokarajoitus. Tarkemmin tutkittaessa vain muutamalta löytyy todellinen syy rajoitukseen.

Katso TV2 Akuutti tiistaina YLE TV2 tiistaina 19.20 ja uusinta torstaina 15.30.