Kokeita jatketaan ja tavoitteena on päästä kokeilemaan auttaako tällainen hoito todellisten posttraumaattisten reaktioiden heikentämisessä.
Propranololin hyödystä pelottavien ja ikävien muistojen heikentämisessä on aiemmin saatu viitteitä sekä eläinkokeissa ja ihmisillä.
Hollantilaiskokeessa 40 vapaaehtoista aikuista altistettiin aluksi negatiiviselle kokemukselle, jossa näytettiin hämähäkin kuva ja heti sen perään koehenkilöt saivat pienen ja vaarattoman, mutta ikävältä tuntuvan sähköiskun.
Seuraavana päivänä puolet koehenkilöistä sai 40 milligramman propranololipillerin ja puolet lumepillerin, minkä jälkeen heille esitettiin sama hämähäkin kuva. Kuva herätti pelkoreaktion, mikä ilmeni hätkähdyksenä. Tämä reaktio mitattiin fysiologisesti silmää räpsäyttävistä lihaksista.
Kolmantena päivänä testattiin uudestaan hämähäkin kuvan vaikutusta. Hätkähdys oli yhtä voimakas niillä jotka olivat saaneet lumepillerin, mutta propranololia saaneilla pelkoreaktiota ei ollut enää. Beetasalpaaja ei ollut poistanut itse muistikuvaa, sillä sekä lumepillerin että propranololipillerin saaneet muistivat hämähäkin ja sähköiskun yhteyden yhtä hyvin.
Erillisessä kokeessa testattiin riittääkö seuraavana päivänä annettu propranololipilleri poistamaan pelkoreaktion, ilman toisena päivänä tehtyä alkuperäisen tilanteen virkistämistä. Ilman virkistystä pelkoreaktio ei kadonnut, vaan se oli yhtä voimakas kuin lumepillerin saaneilla kolmantena päivänä.
Pelästyminen aktivoi aivoissa olevan ns. mantelitumakkeen. Se toimii ilmeisesti erillään muistijälkiä tallettavasta hippokampuksesta, koska beetasalpaaja ei poistanut tunteista riippumatonta muistikuvaa hämähäkistä ja sähköiskusta.