Kommentit
Ei kommentteja.
Psykoterapeutti ja psykologi Elisabeth Cleve kertoi alan ammattilaisille tekijöistä, jotka vaikuttavat lapsen tervehtymiseen suuren trauman jälkeen ja miten leikki lääkitsee lasta. Cleve itse on käyttänyt mielellään apunaan kirjailija Astrid Lindgrenin klassikoita, joissa kerrotaan, kuinka vaikeuksistakin voi selvitä.
- Ei ole parempaa samaistumiskohdetta kuin Peppi Pitkätossu, kun lapsi on pieni ja vaikeassa elämäntilanteessa. Peppi on maailman vahvin, rikkain ja hän on kohdannut suuria kriisejä. Äiti on taivaassa ja isä hylännyt hänet. Silti hänen elämänsä on valtavan jännittävää ja hauskaa, kertoo Cleve esimerkin. Tai Eemeli, joka kärsii kolttosistaan verstaalla, mutta on silti iloinen ja hyvinvoiva poika.
Tytöt sairastuvat vahvuuteen
Elisabeth Cleve on työskennellyt alalla nelisenkymmentä vuotta. Kun hän aloitti, valtaosa hänen asiakkaistaan oli poikia. Nyt painopiste on muuttunut. Nuoret tytöt alkavat oireilla usein aikuistumisen kynnyksellä, Cleve kertoo. Mutta aikuistumaan aletaan yhä nuorempana. Tytöt haluavat tehdä kaiken täydellisesti ja näyttää sellaisilta.
- He haluavat niin kovasti pärjätä, tiivistää Cleve.
Tavallisimmin apua hakevat nuoren vanhemmat. He eivät enää tiedä, mitä tehdä. Paineet ulkopuolelta painavat nuoren vaakakupissa enemmän, kuin vanhempien järkipuhe. Yksi tavallisimmisista sairauksista nuorilla tytöillä Ruotsissa on anoreksia. Anoreksiapotilaiden ikä on laskenut vuosi vuodelta. Ulkonäköpaineet kuuluvat jo pienten tyttöjen puheissa, kertoo Cleve. Tilanne on sama myös Vaasassa, vahvistaa Vaasan keskussairaalan psykologi Laila Norrlund.
"Ylihuolehtivat vanhemmat"
Elisabeth Cleve on kirjoittanut useita kirjoja, joissa pohjana ovat olleet hänen terapiaistuntonsa lasten tai nuorten kanssa. Nuorimmat hänen potilaistaan ovat olleet vuoden vanhoja. Tällöin usein taustalla on ollut vanhempien menettäminen.
-Tärkeintä pienelle lapselle on, että lähellä on joku tasapainoinen aikuinen, joka huolehtii lapsesta, sanoo Cleve.
Hyvää tarkoittavat vanhemmat voivat myös joskus aiheuttaa lapselle psyykkisisä oireita. Elisabeth Cleve on kirjoittanut aiheesta kirjan.
- Lapsen jokaiseen liikkeeseen reagoidaan, ruokailut on aikataulutettu, hyvä kun ei syödäkin lapsen puolesta, Vaasan keskussairaalan psykologi Laila Norrlundkin tunnistaa tilanteen.
Samalla tavalla myös isommille lapsille pitäisi olla vanhan hyvän ajan rajat, mutta antaa myös enemmän vapautta, joka sisältää myös sen vastuun. Tämäkin on muuten Astrid Lindgrenin sanomaa, naurahtaa Laila Norrlund.
16.3.2010 YLE Pohjanmaa/YLE Olotila
Ei kommentteja.