Sikainfluenssarokotteeseen vaihdetaan pelkkä virus

Sikainfluenssarokotteen mahdollisista vaaroista nousee edelleen värikkäitä otsikoita maailman lehdistössä. Pelkojen taustalla on useimmiten Yhdysvalloissa vuonna -76 puhjennut todellinen sikainfluenssa, jonka epäonnistuneen rokotuskampanjan seurauksena useampi ihminen menetti henkensä kuin itse taudin.

- Vuonna 1976 rokotetuotanto oli niin erilaista. Ihan tarkasti ei koskaan onnistuttu selvittämään, mistä silloiset kuolemantapaukset lopulta johtuvat. Paljon puhuttiin epäpuhtauksista rokotteessa, mutta kyseessä saattoi olla myös ihan tilastollinen harha, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokoteasiantuntija, erikoistutkija Rose-Marie Ölander.

Tautien vertailu kovassa vauhdissa

THL:n ylijohtajan Juhani Eskolan mukaan juuri tilastointi ja etukäteisselvitystyö ovat nykyään aivan eri tasolla.

- Nyt tehdään kansainvälistä yhteistyötä, jolla kerätään tietoa eri sairauksien esiintyvyydestä juuri nyt. Näitä tietoja verrataan sitten rokottamiseen alettua saataviin tietoihin. Silloin sairauksien esiintyvyyttä voidaan luotettavasti vertailla. Reilut kolme vuosikymmentä sitten ei tällaista tilastointia tehty.

Käytännössä tämä voisi tarkoittaa, että kun esimerkiksi paljon pelätyn neurologisen Guillain-Barre syndrooman esiintyvyys väestön keskuudessa tiedetään nyt, voidaan tätä esiintyvyyttä seurata ja vertailla rokotteen saaneiden kesken. Hermoihin iskevä ja hengitystä lamauttava Guillain-Barre syndrooma oli tauti, johon noin 500 ihmistä sairastui vuoden 1976 epidemiassa.

- Meillä Suomessa on vuonna 2007 ollut hoidossa noin 200 ihmistä GBS-oireiden vuoksi. Todennäköisesti rokotuksen jälkeen tautiin sairastuu yksi ihminen miljoonasta, Juhani Eskola sanoo.

Rokote onkin jo tuttu ja turvallinen

THL:n erikoistutkija Rose-Marie Ölander sanoo, että nyt kehitettävä H1N1-rokote on hänen mukaansa tuttu jo vuosien takaa, mutta eri viruksella varustettuna.

- Meillä on mallirokotteena olemassa H5N1. Yksinkertaistaen voi sanoa, että H1N1 -rokote kuluu samaan tuoteperheeseen, johon vain vaihdetaan tilalle H1N1 -virus. Näinhän toimitaan kaikkien kausi-influenssarokotteiden kanssa eli niihin vaihdetaan uusi virus joka vuosi.

Vuoden 1976 nopeasti alkanut ja nopeasti myös maapallolta kadonnut todellinen sikainfluenssa oli eri maata. Se todellakin lähti liikkeelle siasta. Nykytaudilla ei ole sian eikä taannoisen taudin kanssa enää mitään tekemistä.

- Nykyinen tautihan lähti liikkeelle Kaliforniasta ja sitten Meksikosta, mutta kun nykyään ei enää saa antaa taudeille hongkongilaisen -tyylisiä maihin tai paikkoihin viittaavia nimiä, jäi sikainfluenssa elämään, Ölander muistuttaa.

Rokotettujen joukossakin kuollaan

THL:n asiantuntijat sanovat rokotteiden yhteydessä aina käytävän keskustelua niiden haittavaikutuksista ja kuolemantapauksista.

- Näin on varsinkin silloin, kun kuolema osuu ajallisesti samaan aikaan rokotteen saamisen kanssa. Rokotteita annetaan muutenkin juuri riskiryhmille, joille tietysti tulee myös niitä kuolemia. Aika paljon niitä tapauksia tullaan sitten liittämään rokotuksen saamiseen, sanoo erikoistutkija Rose-Marie Ölander.

Juhani Eskolan mukaan kymmenissä tutkimuksissa sikainfluenssarokotetta testaa noin 5 000 henkilöä. Siitä huolimatta aina joku rokotetuista lopulta myös sairastuu johonkin. Esimerkiksi vuonna 1986 suun kautta kansalaisille annettu poliorokotus poiki Suomessa muutaman neurologisen vaivan.

Vuoden 1976 sikainfluenssarokotuksiin kuoli 25 amerikkalaista. Heistä 40 miljoonaa ehdittiin rokottaa ennen kuin rokotuskampanja keskeytettiin.