Suomalaisäidit imettävät vähän

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkisti viime syksynä imetyksen toimintaohjelman 2009-2012. Yhtenä osana tätä ohjelmaa sairaanhoitopiireille on välitetty suositus järjestää erityistä imetysneuvontaa.

Pohjois-Karjalan keskussairaala on ollut yksi imetyskonsultaation pioneereista, ja nyt mukaan on liittynyt myös mm. Päijät-Hämeen keskussairaala. Synnyttäneiden vuodeosaston osastonhoitaja Anne Koskinen kertoo, että imetyspoliklinikan perustamisesta ei tarvinnut edes keskustella, kun THL:n suositus saapui - niin tärkeäksi imetys koettiin.

Monenlaisia imetysongelmia ja -huolia

Imetyksen ongelmat voivat olla moninaisia. Anne Koskinen listaa mm. maidon riittämättömyyden, oteongelmat, rikkinäiset rinnanpäät, rintojen kipeytymisen, toistuvat rintatulehdukset tai vierottamisongelmat. Toisaalta äidillä saattaa olla imetyshuolia jo ennen lapsen syntymää. Esimerkiksi äidin oma lääkitys voi huolettaa tai edellisen lapsen aikaiset huonot imetyskokemukset ovat lisänneet suorituspaineita. Kaikkiin näihin ja moniin muihin kysymyksiin on mahdollista saada apua imetyspoliklinikalta.

Päijät-Hämeen keskussairaalassa imetyspoliklinikalle pääsee terveydenhoitajan tai lääkärin lähetteellä. Poliklinikalla työskentelee kaksi imetyskouluttajaa, jotka ovat käyneet läpi erityisen IBCLC (International Board Certified Lactation Consultant) koulutuksen.

Jo nyt äidit ovat saaneet apua imetysasioissa niin neuvolassa kuin sairaalassakin. Kokemusten mukaan osa äideistä kuitenkin kokee, että neuvontaa ei ole saanut tarpeeksi. Uusi imetyspoliklinikka vastaa tähän tiedonpuutteeseen ja neuvoo erityisongelmissa, joihin neuvoloiden tietotaito ei välttämättä aina riitä.

Imettääkö vai eikö imettää - siinä pulma

Imetyskouluttaja Sari Sormunen on toinen Päijät-Hämeen keskussairaalan kahdesta imetyskouluttajasta. Hän tunnistaa monenlaiset äitien imetyshankaluudet. Vaikka imetys on luonnollinen tapahtuma, siihen saattaa myös liittyä paineita riippuen äidin sosiaalisesta piiristä. Toisinaan ympärillä olevat sukulaiset ja ystävät saattavat aiheuttaa äidille paineita siitä, että imetyksen on onnistuttava. Sormunen kuitenkin painottaa, että imettäminen on aina ensisijaisesti äidin omassa päätösvallassa. Kaikki äidit eivät halua imettää, eikä siihen voi pakottaa.

Monet asiat puhuvat imettämisen puolesta. Imettämistä pidetään äidin ja lapsen henkisen ja ruumiillisen yhteyden huipentumana. Jos imettäminen ei syystä tai toisesta onnistu, äiti saattaa kokea, että jokin osa suhteesta lapseen jää täyttymättä. Sormunen kuitenkin kuittaa tällaiset huolet aiheettomiksi. Läheisyyttä voi osoittaa yllin kyllin, vaikka ruokkiminen tapahtuisikin tuttipullolla.

Lisämaidon antaminen vähenemään päin

Yleisesti on myös tiedossa, että äidinmaito on vauvan kaikkein parasta apetta. Moni äiti siis mielellään imettäisi lapsensa parhaaksi, mutta toisaalta, jos imetyksessä on ongelmia ja vauvan painon kerryttäminen huolettaa, saattaa korvike nousta pian vaihtoehdoksi.

Imetyskouluttaja Sari Sormunen myöntää, että toisinaan korvikkeeseen tai lisämaitoon on saatettu tarttua liian helposti, mutta nykyään asiaan kiinnitetään enemmän huomiota. Esimerkkinä Helsingin Kätilöopiston sairaala, jossa lisämaidon antaminen vastasyntyneille ilman lääketieteellistä syytä on vähentynyt viidessä vuodessa 40 prosentista 16 prosenttiin.

Lisämaidon antaminen on kätilöiden ja muiden ammattilaisten näkökulmasta yksi työn hankalimpia kohdattavia tilanteita. Jos äiti vaatii lapselleen lisämaitoa, sitä on hyvin vaikea kieltää. Sari Sormunen suositteleekin, että kätilöt keskustelisivat äidin kanssa lisämaidon antamisen syistä ja seurauksista ennen kuin sitä tarjotaan lapselle.

22.2.2010 YLE Lahti/YLE Olotila