Suomen syöpäyhdistyksen pääsihteerin Harri Vertion mukaan Suomessa syöpäsairaiden työllistyminen on kansainvälisesti vertailtuna melko hyvällä tolalla.
- Yhdysvalloissa on selvästi suurempi työttömyyden ja syövän välinen yhteys kuin Euroopassa. Meillä Suomessa on vielä Euroopassakin vertaillen hyvät luvut, Vertio sanoo.
Vertion mukaan asenteissa riittää kuitenkin aina parannettavaa. Kokemusten mukaan potilaat eivät edelleenkään uskalla kertoa työpaikoilla sairaudestaan, koska he pelkäävät työtovereidensa asenteita.
- Syöpä on sanana suurempi kuin sairautena. Terveet suhtautuvat siihen melko suurella kauhulla, huomauttaa Suomen syöpäyhdistyksen viestintäpäällikkö Satu Lipponen.
Syöpään sairastuneiden työllistymisessä on suuria eroja myös eri syöpien välillä. Vertion mukaan ongelmallisimpia ovat nuorella iällä ilmenevät syövät kuten rintasyöpä ja melanooma. Kilpirauhassyövät ja kivessyövät eivät kuitenkaan juuri vaikeuta työllistymistä. Vertio epäilee tämän johtuvan siitä, että nämä syövät ovat hyvin hoidettavissa. Rintasyöpään sairastuu sen sijaan niin paljon naisia, että sillä on tilastollisesti suuri merkitys.
Vertio muistuttaa, että usein syöpään sairastutaan kuitenkin vasta eläkeiän kynnyksellä, jolloin työhön palaaminen ei ole enää ajankohtaista.
Vertio nostaa esiin myös elintapojen merkityksen syöpään sairastuttaessa. Ihmiset, joiden elintavat ovat syöville altistavia saattavat olla alun perin useammin työttömiä.
Suomessa on tutkittu syövän vaikutusta työllisyyteen viimeksi vuonna 2007. Tuolloin VTM Taina Taskila huomasi väitöstutkimuksessaan, että sairastuneiden keskuudessa työllisyys vaihteli selvästi koulutuksen ja syöpätyypin mukaan. Korkean koulutuksen saaneet olivat muita useammin työssä. Tutkimuksessa todettiin myös, että suurin osa syöpään sairastuneista palaa työelämään.