Uskonnot eivät olekaan terveysvaikutteisia?

Tutkijat määrittelivät uskonnollisuuden paljon monipuolisemmin kuin tutkimuksissa yleensä. Osallistujilta kysyttiin, kuinka usein he osallistuvat uskonnollisiin tai hengellisiin tilaisuuksiin sekä kuinka usein he rukoilevat tai mietiskelevät. Myös yleisempää henkisyyttä ja henkisiä kokemuksia kartoitettiin.

Kun osallistujien ikä, sukupuoli, etninen tausta, koulutus ja tulot huomioitiin, uskonnollisuus ei
liittynyt lainkaan siihen, missä kunnossa henkilön valtimot olivat tutkimuksen alussa, tai todennäköisyyteen saada sydän- ja verisuonitautien oireita seuraavan neljän vuoden aikana.

Tutkijat havaitsivat lisäksi, että päivittäin uskonnollisissa tilaisuuksissa käyvät olivat ylipainoisia selvästi useammin, mutta tupakoivat harvemmin kuin vastaajat, jotka eivät harjoittaneet uskontoa lainkaan. Sama todettiin tarkastellessa henkisyyttä, rukoilua ja mietiskelyä.

Yhdysvaltalaisten tutkimus on monin tavoin laadukkaampi kuin aikaisemmat, uskontojen terveysvaikutuksiin viitanneet tutkimukset. Osallistujat esimerkiksi asuivat eri puolilla Yhdysvaltoja ja olivat etnisesti hyvin moninaisia. Kaikkia ilmiöön vaikuttavia seikkoja ei silti tässäkään tutkimuksessa huomioitu, joten aiheesta kaivataan lisää laadukkaita selvityksiä.

Tutkimus julkaistiin Circulation-lehdessä. Siihen osallistui 5 500 keskimäärin kuusikymppistä miestä ja naista.

12.2.2010 Uutispalvelu Duodecim/YLE Olotila