Vehnäsiedätys alkaa millimetristä spagettia

Vehnäsiedätyksessä lähdetään liikkeelle millimetristä spagettia, kertoo dosentti Mika Mäkelä HYKSin iho- ja allergiasairaalasta.

- Annosta lisätään viikon ajan päivittäin. Lopputulema on 24 tankoa spagettia eli aikamoinen määrä, Mäkelä valottaa.

Allergian kanssa uutena yleissuuntauksena ovat potilaiden karaisu ja sietokyvyn nostaminen.

- Siedätyshoito on ollut pitkään allergologien tuntema hoitotapa esimerkiksi siitepölynuhaan. Nyt sitä on laajennettu ruokapuolelle niin, että tehdään myös ruokasiedätystä, HYKSin Mäkelä sanoo.

Vehnäallergia toi vatsavaivat

Kuusivuotias Ella Kerman on yksi useasta kymmenestä lapsesta, jotka ovat mukana mittavassa suomalaisessa vehnäsiedätystutkimuksessa.

- Kun kävin allergiasairaalassa, en meinannut nähdä lautasella sitä millin pätkää, Ella Kerman kuvailee ensimmäistä spagettiaan.

Kermanin vehnäallergia todettiin jo vauvaiässä. Pahimmillaan oireet ovat olleet kivuliaita vatsavaivoja, oksentamista ja myös hengitysteiden turpoamista.

Kun mahdollisuus päästä mukaan vehnäsiedätystutkimukseen tuli, ei osallistumista perheessä kauan mietitty, kertoo Ellan isä Kimmo Törmälehto.

- Tietysti lähtökohtana oli parantaa Ellan tilannetta, ettei tarvitsisi elää niin kontrolloitua elämää, Törmänen sanoo.

Ellan kohdalla kontrolloitu on tarkoittanut esimerkiksi sitä, että kaikkialla kotipihaa kauempana kulkee mukana adrenaliinipiikki siltä varalta, jos suuhun sattuu joutumaan allergisen reaktion aiheuttavaa ainetta. Ruoka-allergian hoitona on siis tähän asti ollut vehnän välttäminen ja reaktioihin varautuminen.

Tuloksia vuosien päästä

Maitoallergian siedätyshoitoa on Suomessa mahdollista saada nyt jo keskussairaalatasolla ja myös yksityisellä puolella. Siihen, että tämän vehnänsiedätystutkimuksen tuloksia päästään soveltamaan käytäntöön, menee vielä useita vuosia.

Ella Kerman on edennyt kokeilussa jo kahteen kokonaiseen spagettiin. Vielä ei tiedetä, mihin Ellan sietokyky tulee venymään, mutta isän mukaan toiveet ovat korkealla.

- Suurena unelmana on, että Ella pystyisi jonakin päivänä syömään normaalia ruokaa, mutta jos ei siihen päästä, niin pieni edistysaskel nykyiseen olisi askel parempaan, Kimmo Törmälehto kertoo.

11.6.2010 YLE Uutiset/YLE Olotila