Kummisetä on koottu viisaus
"Kummisetä".
"Tarjous, josta ei voi kieltäytyä".
"Nukkuu kalojen seurassa".
Mario Puzon mafiateos on globaali Tuntematon sotilas, josta varsinkin miehet osaavat vuosikymmenestä toiseen siteerata sanontoja ja kohtauksia joka tilanteisiin. Yksi opetuslapsista on Tom Hanksin roolihahmo romanttisessa komediassa Sinulle on postia (1998). Hän sanoo: ”Kummisetä on koottu viisaus. Se antaa vastauksen kaikkiin kysymyksiin”.
Sen, mitä Väinö Linna ja Edvin Laine saavuttivat Suomen oloissa, tekivät Mario Puzo ja Francis Ford Coppola planeetan mittakaavassa. Maailman luetuimmasta kirjasta tehtiin maailman myydyin elokuva. Molemmat ennätykset on rikottu, mutta ensimmäiset Kummisetä-leffat nostetaan usein kaikkien aikojen parhaiden elokuvien kärkeen. Ne aloittivat kokonaisen lajityypin.
Jatketaan vertausta. Kummisetä on rikosromaani samalla tavalla kuin Tuntematon sotilas on sotaromaani – ne ovat yleispäteviä kertomuksia ihmisten välisistä suhteista äärimmäisissä olosuhteissa. Viime kädessä ne kuvaavat toimistotyöläisen elämää, työpaikan johtamista, strategiapalavereita, viranhakuja ja ylennyksiä, toiveita ja pettymyksiä, mutta vain paljon hohdokkaammissa oloissa. Nyt ei ole kyse lomalistojen tekemisestä, vaan vallasta ja väkivallasta, perinteestä ja velvollisuudesta, kunniasta ja petoksesta, kuolemasta ja sankaruudesta.
ON SIIS helppo ymmärtää, että miehet peilaavat niin armeijaan kuin mafiaankin nostalgisen haaveen miesten välisestä ja miesten johtamasta hierarkisesta järjestyksestä, jossa arvot ovat selvät ja selkeät. Mutta moni nainenkin viehättyy mafiakertomuksista – onhan mafialle tärkeää perhe ja perinteiset perhearvot.
"Perhearvojen parodiaa", hymähtää vakiovieraani Anna Kortelainen. Silti jokainen tarvitsee perheen, paikkaa johon kuulua ja jolle olla uskollinen. Kiinnostavaa onkin, että sunnuntain vieraamme, kansanedustaja Silvia Modig perusti oman mafiaperheen jo teinityttönä, Kummisedän luettuaan:
"Teininä Itä-Helsingissä, 1990-luvun pahimmassa lamassa, pyörin porukassa, joka koki olevansa yhteiskunnan ulkopuolella. Meillä oli paljon vahvempi luottamus siihen, että pidämme toisistamme huolta kuin että viranomainen ymmärtää. Se lojaalisuus, se yhteisöllisyys, joka on romantisoitu tosi hienosti Kummisetä-kirjaan, se kolahti."
JÄRJESTÄYTYNYT RIKOS on erityinen rikos. Se ei ole koskaan spontaani. Mikään ei loukkaa mafioson estetiikkaa enemmän kuin harkitsematon, vihapäissä tehty veriteko. Kun Kummisedässä klaanin isä yritetään murhata ja poika uhoaa kostoa, häntä moititaan: "liikeasiat" on aina erotettava "henkilökohtaisuuksista".
Mafiamies ei ole identiteetiltään rikollinen, vaan liikemies, poliitikko tai diplomaatti. Järjestäytyneen rikollisuuden erottaa järjestäytyneestä yhteiskunnasta vain etumerkki; ulkoiselta muodoltaan ja sisäiseltä logiikaltaan se ei poikkea talouden ja politiikan verkostoitumisista ja asiakkuudenhallinnoista. Mafia on aina varteenotettava vaihtoehto valtion järjestämiseksi, ja onkin vallalla monessa maailman maassa – myös itäisessä naapurissa. Sen miehekäs autoritaarisuus viehättää monissa oloissa enemmän kuin tylsä ja tehottomaksi haukuttu parlamentaarinen demokratia.
Mafian voima on siinä, että se vastustaa rikollisuutta, epäjärjestystä ja löyhää moraalia. Puzo maalaa kuvan yhteisöstä, jossa kunnia ja luottamus ovat vielä arvossaan ja jossa sääntöjä ja perinteitä vielä noudatetaan – toisin kuin rappeutuvassa yhteiskunnassa. Don Corleonen isällistä auktoriteettia voi ihailla samaan tapaan kuin Urho Kekkosta. Populismi nojaa nostalgiseen valheeseen, jonka mukaan ennen vallitsivat hyvät tavat ja oikea järjestys, ja oikeuttaa sillä kovat otteensa.
Oikeastaan kaikissa poliitikoissa on mafiamiesten ominaisuuksia, tunnustaa Silvia Modig. Ja puolue on perhe, jossa vallitsevat uskollisuuden ja vaikenemisen lait. Mutta kenen sängystä löytyy hevosen pää, kun sunnuntai-iltana 10 kirjaa rikoksesta palaa kuvauspaikalle?
10 kirjaa rikoksesta, TV1 sunnuntaina 16.6. klo 20.00.
