Sherlock Holmes, Sigmund Freud ja Tähtien sota
Omalaatuinen, yksinäinen nero; salapoliisi ja päättelykyvyn mestari Sherlock Holmes esiintyi ensimmäisen kerran 125 vuotta sitten. Ja tänä päivänäkin hän on se ainoa oikea salapoliisi, jonka vetovoima on edelleen vailla vertaa. Siitä todistavat Robert Downey Jr:n tähdittämät Hollywood-elokuvat, tuore BBC:n laatudraama sekä Nelosella näytetty jenkkisarja Holmes in New York City.
Mikä on Sherlock Holmesin suosion salaisuus?
Vastaus on yksinkertainen, rakas Watson. Sherlock Holmes edustaa ihmiskunnan toivoa. Häneen ruumiillistuu tiedeusko, luottamus edistykseen ja teknologian voimaan. Ilmastonmuutos, köyhyys ja riisto ovat ratkaistavissa järkeilyllä, kunhan turhat tunteet pidetään loitolla. Äly voittaa lopulta.
Aivan ensimmäisessä Holmes-kertomuksessa Punaisten kirjainten arvoitus (1887) salapoliisi julistaa oppiaan näin. ”Vesipisarasta loogikko voi päätellä Atlantin tai Niagaran olemassaolon, vaikkei olisi koskaan nähnyt kumpaakaan tai kuullut niistä. Niinpä kaikki elollinen muodostaa suuren ketjun, jonka luonne käy ilmi, kun meille näytetään yksi sen rengas.” (Suom. Outi Pickering)
SATA VUOTTA myöhemmin luonnontiede on pikemmin pyrkinyt osoittamaan maailman paljon kompleksisemmaksi ja kaoottisemmaksi keskinäisriippuvuuksien keräksi kuin lineaariseksi ketjuksi, jossa syyt ja seuraukset ovat yksiselitteisiä (ja ylipäätään havaittavissa). Sherlock Holmes tuottaa meille suurta lohtua, kun saamme kuvitella, että päälle vyöryvä sekava todellisuus on helposti otettavissa haltuun ja ratkaistavissa kuin ristisanatehtävä.
Tieteenaloista vain uusklassinen taloustiede nojaa enää viktoriaaniseen tiedeuskoon jonka huipentuma Sherlock Holmes on. Ekonomistille jokainen kuluttaja on Sherlockin kaltainen järkeilijä, joka ajaa omaa etuaan rationaalisesti. Kuten salapoliisimme öisissä tieteellisissä kokeissaan, pörssianalyytikko rakentelee matemaattisia malleja, jotka parhaassa tapauksessa on tuomittu epäonnistumaan ja pahimmassa tapauksessa aiheuttavat valtavaa vahinkoa kautta planeetan.
1800-luvun tieteen voittokulku synnytti myös tieteisfantasiat, science fictionin, jonka ensimmäinen suurmies oli Jules Verne. Yksi hänen perillisistään on sunnuntain vieraamme, Timo Vuorensola (33), joka on ohjannut elokuvat Star Wreck: In the Pirkinning (2005) ja Iron Sky (2012). Hänen mielestään myös Holmes muistuttaa tieteisfantasian sankaria.
"Jotain scifi-hahmomaista hänessäkin on, hän on yli-ihminen. Ikään kuin hänellä olisi scifi-gadgettejä - mutta kaikki onkin hänen päässään. Viehättävä hahmo."
ARTHUR CONAN DOYLE julkaisi Sherlock-kertomuksia 40 vuoden ajan, vuodesta 1887 vuoteen 1927. Sherlock Holmes oli lajissaan tiedeuskon joutsenlaulu, sillä samaan aikaan luonnontiede kokikaksi suurta mullistusta. Toisen sai aikaan sveitsiläinen patenttivirkamies, toisen itävaltalainen neurologi.
Albert Einsteinin suppea suhteellisuusteoria ilmestyi 1905. Jo aikaisemmin Sigmund Freud oli luopunut näkemyksestä, että mielensairaudet johtuvat fysiologisista syistä, ja alkanut kehitellä psykoanalyyttista teoriaa.
Tieteellisen utopian esteeksi osoittautui monikerroksinen ihmismieli; halujen, tunteiden ja alitajuisten motiivien ryteikkö . Ihminen ei ole kone, joka toimii järjestelmällisesti ja ennakoitavasti - paitsi tietenkin scifi-viihteen ja dekkarin haavemaailmoissa, joita hallitsevat järkeilevät sankarit Sherlock Holmes ja hänen avaruusaikainen ruumiillistumansa Mr. Spock.
Juuri järkivoittoisuutensa takia scifi tai dekkari on niin turvallista luettavaa. Vakiovieraani Anna Kortelainen toteaa: "Dekkarin kaava pelastaa liian suurilta tunteilta. Minun olisi e simerkiksi vaikea lukea romaania tai katsoa elokuvaa, josta tietäisin etukäteen, että teemana on vaikkapa lapsen kuolema. Dekkarissa tietää, että rankkakin teema on vain tekosyy mielenkiintoisten johtopäätösten ketjulle, jolloin siellä on turvassa pahoilta tunteilta."
Sallittakoon siis edes kesällä, että otetaan mukava asento, dekkari käteen ja kerrankin hallitaan maailmaa ja ratkaistaan ongelmat. Otetaan seuraksi enintään saunaolut. Sillä vaikka Sigmund Freud sitä lämpimästi suositteli ja Sherlock Holmes sitä säännöllisesti käytti, eiköhän unohdeta se kokaiini.
10 kirjaa rikoksesta sunnuntaina TV1:ssä kello 20. Elokuvaohjaaja Timo Vuorensola kertoo, mikä yhdistää Sherlock Holmesin Hämähäkkimieheen ja Tähtien sotaan.
