Kymmenen kysymystä

”Pallo kuumenee.” Ylen ympäristöseminaarin otsikko ei yllätä. Kaikkihan tietävät, että ilmasto muuttuu. ”Ei mikään ole maailmassa muuttumatonta, saa suureksi pieni ja päiväksi yö”, kuten Bertold Brecht runoili. 

Mutta hetkinen! Saksalainen uutisviikkolehti Der Spiegel kirjoitti hiljattain näyttävästi, että ilmaston lämpeneminen on ollut pysähdyksissä jo 15 vuotta. Ai ette huomanneet? No, asia on helppo tarkastaa mm. Nasan mittausaineistosta.  

Tämä tarkoittaa, että IPCC:n sinnikkäästi ennustamasta keskimääräisestä lämpenemisestä puuttuu jo noin 0,3 astetta. Samaan aikaan hiilidioksidin päästöt ilmakehään ovat kasvaneet ripeästi. Mitä jos hiilidioksidin määräävä markkina-asema ilmaston lämpenemisessä onkin arvioitu pahasti yläkanttiin?

Kun tässä blogissa ilmeisesti sallitaan myös ilmastokonsensuksesta poikkeavia soraääniä, niin käytän tilaisuuden esittämällä muutamia kysymyksiä. Vastata saa kuka tahansa, joka on kiinnostunut evidenssistä enemmän kuin ennustuksista.

Yksi tyhmä kysyy tietysti enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastata. Mutta tästähän meille maksetaan; toimittajille siitä että he kysyvät ja kyseenalaistavat, vallanpitäjille siitä että he vastaavat.

Tästä lähtee:

1.   Kuinka paljon alailmakehän on ennustettu keskimäärin lämpenevän IPCC:n raporteissa 1995, 2001 ja 2007?
2.  Kuinka paljon ilmakehä on todellisuudessa lämmennyt vuoden 1995 jälkeen?
3.  Miten kasvihuonekaasujen globaalit päästöt ovat kehittyneet vuoden 1995 jälkeisenä aikana?
4.  Mistä johtuu, että lämpeneminen on huomattavasti hitaampaa kuin ilmastomallit ovat ennustaneet?
5.  Toistaiseksi lämpimin vuosi oli useimpien mittausten mukaan 1998. Kuinka kauan uutta ennätystä vielä pitää odottaa – 5, 10 tai 20 vuotta?
6.  Voidaanko jossain vaiheessa todeta, että teoria kasvihuonekaasujen roolista lämpenemisessä on falsifioitu?
7.  Jos teorian falsifiointi on mahdotonta, niin mitä se kertoo teorian tieteellisyydestä?
8.  Jos hiilidioksidi ei lisääntyvästä pitoisuudestaan huolimatta pysty enää lämmittämään ilmakehää, niin mitä seurauksia siitä on ilmasto- ja energiapolitiikalle?
9.  Mitä haittaa 1900-luvun globaali lämpeneminen on aiheuttanut?
10. Entä mitä hyötyä lämpenemisestä on ollut?

Jos vastaaminen tuntuu hankalalta, niin kannattaa varmaan perehtyä tuoreeseen GWPF:n raporttiin. 

Suosittelen myös perehtymistä ilmastodataan. Erittäin hyvä koontisivusto on norjalaisen maantieteen professorin Ole Humlumin climate4you. 

Alussa mainittu Der Spiegelin juttu on luettavissa verkossa. 

Hauskoja lukuhetkiä!

Matti Virtanen
Kirjoittaja on FK (pääaineena maantiede) ja toimituspäällikkö Ylen ajankohtaistoiminnassa