Päästöjen reipas kasvu jatkuu, ilmastonmuutos etenee

Kasvihuonekaasujen päästöjen maailmanlaajuinen rajoittaminen ei ole edennyt merkittävästi sitten Kööpenhaminan 2009 ilmastokokouksen epäonnistumisen. EU-maissa edetään edelleen kohti päästöjen 20 % vähennystä vuoteen 2020. Samalla koko maailman päästöt kasvavat ennätyksellistä vauhtia.

Mutta mitä kuuluu itse ilmastolle? Aihe on saanut vähemmän huomiota mediassa viime vuosina, ja sosiaalisessa mediassa äänessä ovat eniten tieteellisten tulosten kieltäjät tai ”vaihtoehtotutkijat”.

Tiedemaailman perustulokset ovat edelleen muuttumattomia. On selkeästi todistettu, että ihmistoiminta on saanut aikaan jo havaitun muutoksen maailman lämpötilojen ja sademäärien jakaumissa. Nämä näkyvät helleaaltojen lisääntymisenä, tulvina ja kuivuutena. Lämpötilanennätyksiä on rikottu viime vuosina esimerkiksi Suomessa, Venäjällä ja Australiassa.

Viime vuosi oli USA:n yli satavuotisen mittaushistorian lämpimin. Helleaallot ovat lisänneet kuolleisuutta ja johtaneet sadon menetyksiin. Kesän 2003 helleaallossa kuoli ennenaikaisesti jopa 70 000 Keski-Euroopan asukasta, kesällä 2010 Venäjällä noin 55 000 ihmistä. Ilman lisäksi myös meret ovat lämmenneet.

Merien lämpölaajeneminen on ollut tärkein syy valtamerien pinnan noin 30 cm kohoamiseen viimeisten 100 vuoden aikana. Osa noususta johtuu vuoristojäätiköiden, kuten Grönlannin, Alppien, Himalajan, Kilimanjaron, Andien ja Kalliovuorten, sulamisesta.

Maailman ilmastotutkimuksen tulokset kootaan noin kuuden vuoden välein yksiin kansiin Hallitustenvälisen Ilmastopaneelin (IPCC) toimesta. Parhaillaan maailman johtavien ilmastotutkijoiden johdolla koostetaan IPCC:n viidettä arviointiraporttia. Osaraportti tähän mennessä havaituista muutoksista sekä laskelmat ilmaston tulevasta kehityksestä julkaistaan syyskuussa 2013, ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja hillintää koskevat osaraportit vuonna 2014.

Maailman kasvihuonekaasujen päästöt ovat kasvaneet vuoden 2007 raportissa arvioitua nopeammin. Tämän vuoksi laskelmat ilmaston tulevasta kehityksestä on jouduttu uusimaan. Myös meriveden pinnan nousuarviot ovat päivittymässä ylöspäin. Todennäköisin valtamerien pinnan nousu on vajaan metrin suuruusluokkaa vuoteen 2100 mennessä.

Arktisen alueen lumi- ja jääpeitteen sulaminen sekä Grönlannin jäätikön sulaminen ovat edenneet aiemmin arvioitua nopeammin. Satelliittihavaintojen mukaan arktisen alueen niin sanottu monivuotinen jääpeite on huvennut vuodesta 1980 alle kolmasosaan laajuudeltaan. Vuonna 2012 havaittiin jään peittävyydessä kaikkien aikojen minimi. Tämä helpottaa alueen merenkulkua sekä luonnonvarojen hyödyntämistä. Suomessa on runsaasti lumi- ja jääolosuhteiden osaamista esimerkiksi laivanrakennuksen, jää-sääpalvelujen, jäänmurron ja arktisen logistiikan aloilla. Arktinen muutos tarjoaa Suomelle myös uusia mahdollisuuksia.

Koko maailman mittakaavassa ilmastonmuutos on uhka ihmiskunnan hyvinvoinnille tämän vuosisadan loppupuolella. Muutoksen torjuminen on taloudellisesti ja inhimillisesti järkevämpää kuin sen haittavaikutusten kanssa eläminen. Päästöjen vähennys tulisi käynnistää lähivuosina, sillä hiilidioksidin pitkän eliniän vuoksi tilanteen korjaantuminen on hidasta, ja kestää jopa vuosisatoja.

Tällä hetkellä maailman päättäjien huomio on vahvasti kiinnittynyt lähivuosien talouskasvun vaalimiseen. Ilmastonmuutoksen on osoitettu olevan talouskasvua merkittävästi rajoittava tekijä vuosikymmenten ja vuosisadan aikaskaalassa; tulevien sukupolvien hyvinvoinnista puhumattakaan. On toivottavaa, että ihmiskunta kykenee pitkän aikavälin hyvinvoinnin takaaviin päätöksiin. Tämän hetkinen kehitys on päinvastainen, eli fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvaa kiihtyvää tahtia.