Selma Lagerlöfin suuri kronikka Gösta Berlingin taru on radion Lukupiirin lokakuun alun kirja.

Pohjoismainen klassikko Ruotsin Värmlannista, kertojana pohjoismaisen romaanikirjallisuuden kantaäiti.

Keskustele kirjasta Lukupiirin nettisivuilla tai soita suoraan radiolähetykseen. Puhelinnumero on 09 - 144 800.

Lukupiiri YLE Radio 1:ssä maanantaina 2.10.2006 klo 17.30 - 18.30.

Syyskuussa luemme Mark Twainia ja keskustelemme siitä tunnin ajan suorassa lähetyksessä radiossa 11.9.2006 klo 17.30.

Minkälainen ajattelija oli lehtimies Samuel Clemens, jonka poikasankarit Tom Sawyer ja Huckleberry Finn ovat syrjäyttäneet ahkeran kirjoittajan muun tuotannon?

Miksi Huck viiltää niin syvältä, pahainen seikkailukirjan sankari? Kenen tarinoita Mark Twain oikein kertoi Mississippijoella?

Lukupiirissä luetaan ehtaa poikakirjaa vallan vakavasti. Mark Twainin huumorin sivalluksia unohtamatta.

Puhelinnumero suoraan radiolähetykseen on 09 - 144 800. Keskustele

Juhani Peltosen kirjoilla on ystävänsä ja lukijansa, huumorin hiljaisesti pärskivä piiri.
Elmon lukijat ovat aivan oma heimonsa.
Lukupiirin kesäklassikko on Peltosen Elmo.
Jos haluatte nostaa Elmon rinnalle Juhani Peltosen kertomuksia tai esseenkaltaisia tarinoita, kaikki ne ovat mainiota kesämateriaalia radion Lukupiirissä.

Lukekaamme Juhani Peltosen surumielisen humoristisia ja naurattavan melankolisia kirjoja!
Lukupiiri palaa kesätauolta elokuun 14. päivänä.
Kuulemiin!

Lukupiirin kesäkuun kirja on Thomas Mannin Buddenbrookit.
Sukutarina, perhekronikka ja vanhan kauppaporvariston joutsenlaulu.
Mutta miksi ja miten me luemme Thomas Mannin esikoisromaania tänään?

Kesäkuun lukupiirissä kerromme myös mitä muita kirjoja ehdotettiin kesäklassikoksi.

Radion Lukupiirissä keskusteltiin viimeksi Carrollin Liisasta. Liisa Ihmemaassa sai soittajat takajaloilleen ja kirjaa pidettiin pelottavana. Vähemmän kiinnitettiin huomiota kirjan kielipeleihin ja muihin verbaaliseikkoihin. Mukaan mahtui kuitenkin myös soittaja, joka oli lukenut Liisaa useampana eri suomennoksena ja vertaili näitä. Ilahdutti eräs äitisoittaja, joka luki parhaillaan Carrollia eri ikäisille lapsilleen. Kirja ylitti kaikki ikärajat ja sitä kuuntelivat myös perheen isot lapset jotka eivät enää ole iltasatuiässä.

Toukokuun Lukupiirissä pureudutaan suomalaiseen sotaan ja rauhaan. Kuukauden kirja on Tuntematon sotilas.

Radion Lukupiiri on koolla jälleen 10.4.
Klassikkokirja on silloin Lewis Carrollin merkillinen satu-uni Liisa Ihmemaassa. Tulkintoja ei varmasti tule puuttumaan. Aikaisia alustuksia voi tuoda julki vaikka näillä sivuilla, ja etukäteen voi myös ilmoittaa kiinnostuksensa tulla mukaan lähetykseen, sen voi tehdä sähköpostilla: luku.piiri@yle.fi

Olen itse innostunut Liisasta monesti, eikä vähiten silloin kun uusia mainioita suomennoksia ilmestyy. Viimeksi riemastutti Tuomas Nevanlinnan verbaaliakrobatia Carrollin suomentajana, silti ehkä lämpimimmin muistossa on Kirsi Kunnaksen ja Eeva-Liisa Mannerin vapaa irroittelu nonsensemaailmassa. Niin paljon innostuin kerran, että ryhdyin sovittamaan kirjaa lastenkuunnelmaksi ja rustasin runojakin joukkoon. Hector ne sitten sävelsi, Liisana kiekui Ona Kamu. Hauskoja muistoja nekin; vieläkin kuulen korvissani Miitta Sorvalin oudon kimityksen Hiirirouvana ja kaksoisroolin kolkkona Herttuattarena tai Matti Pellonpään myhäilevän hämyhahmon Toukkamiehenä joka puhelee arvoituksin niinkuin joka toinen Ihmemaassa. Teekutsuilla Peltsi melskasi Jukka Puotilan kanssa.

Kiitos teille jotka soititte Lukupiirin Blixen-lähetykseen!

Teidän sytyttävät analyysinne ja henkilökohtaiset valotukset luetusta ovat paras lääke turtumusta vastaan. Monet kuuntelijat ovat ottaneet lähetyksen jälkeen yhteyttä ja olette tartuttaneet heihin -kuten minuunkin lähetyksessä mikrofonin ääressä istuessani, ja Juha Hurmeeseen - innostuksenne. Energian laki!

Kiitos myös sille soittajalle jonka mielestä tarinat olivat pitkäveteisiä ja niiden lukeminen ajanhaaskausta. Jos meidän valintamme ovat jonkun mielestä ylimainostettua tekotaiteellista moskaa, senkun vaan. Keskusteluohjelma ei ole mikään yhtäköyttäyhdistys.

Kesäkuussa kuuntelijat valitsevat klassikkoteoksen!

Minkä kirjan tahdotte radioon? Ehdottamanne teos on siis klassikko, mutta se voi olla yhtä hyvin kotimainen kuin käännöskirjakin.

Klassikoksi tullaan tietysti ajan mittaan ja kuluen, mutta klassikon ei tarvitse olla 1800-luvun kirja, yhtä hyvin voimme valita nykyklassikon. Millä perusteella ehdottamanne kirja on klassikko ja miksi juuri tämä klassikko pitää nostaa esille kevätkauden viimeisessä Lukupiirissä?

Kertokaa, kertokaa! Ehdottakaa!

Lukupiiri on koolla helmikuussa kahteen kertaan. Jane Austen-istunnossa lukijat jälleen ihastuttavan tarkkanäköisesti erittelivät austenilaisia koukeroita ja hnekilöiden motiiveja, sitä minkä edun kannalta heidän toimintaansa voi eritellä ja minkä tapahtumakulun voi nimetä Ylpeys ja ennakkoluulo-romaanin teemaksi.

Helmikuun toinen Lukupiiri kokoontuu maanantaina 27.2. Silloin puheena on tarinoitsijoiden tarinoitsija, varsinainen kertojavelho, Karen Blixen. Blixenin pakahduttavista kertomusvalikoimista valitsimme Juha Hurmeen kanssa Seitsemän salaperäistä tarinaa-valikoiman.

Marja Salonen kirjoittaa netissä Lukupiirin seuraavasta romaanista todella kiinnostavasti. -Vaan miten hän arvioi Ylpeys ja ennakkoluulo-romaanista tehdyt elokuvaversiot? Tässä koko artikkeli:

Jane Austenin ”Ylpeys ja ennakkoluulo” (Pride and Prejudice, 1813) on minulle lukijana kovin läheinen kirja. Se on ollut rakas tuttava jo vuosikymmenten ajan. Austen kuuluu kirjailijana Englannin 1800-luvun naisten aaltoon, joka kaikin tavoin on käynyt lähelle sydäntä. Näiden tekijöiden kynä haki eri tavoin naisen ääntä siten kuin sen vain nainen voi esiin tuoda.

Austenin romaani on suomennettu pariinkin kertaan. O. A. Joutsenen suomennos ilmestyi jo 1922 (WSOY) ja S.-L. Norko-Turjan suomennoksen ensi painos ehkä joskus 1940-luvun keskivaiheilla. Molempien tekstien yhteyteen on ollut sijoitettuna Charles E. Brockin kuvitus 1890-luvulta. Näin ollen tulkinnallinen puoli on myös ollut kovin varhain tekstin ”tukena”. Austen on kuitenkin siitä erikoinen kirjailija, että suht poikkeuksellisesti haluan tutustua hänen teksteihinsä myös alkukielellä. Tosin luen tekstiä myös Norko-Turjan suomennoksena. Kiinnostuksen kohteena tällöin on myös kuvitus.