Skip navigation.
Home

Lukupiiri

Uusi vuosi puusta katsoen: Apinoiden Tarzan

Lukupiirissä vuosi vaihtuu klassikkokirjalla jota on pidetty kioskikirjana. On siitä tehty tohtorinväitöskin. Ja tietysti sen ympärille on rakentunut kokonainen dynastia, joka valvoo Burroughsin luomuksen teitä ja tulevia toimia; Tarzanyhtiö on tuottoisa business.

Miten moni ekaluokkalainen haaveilee ehkä vieläkin elämästä apinoiden parissa, elämästä puiden suojissa, kaukana kavala maailma. Se oli minun ykkösfantasiani v.-56.

Kuka nyt lukee Tarzania? Vieläkö Apinoiden Tarzan sykähdyttää?
Maailman kuuluisimpia vaihdokastarinoita se ainakin on.

Dostojevskin Idiootti

Lukupiirin joulunalusaikaan tuo valoa ruhtinas Myshkin, Dostojevskin romaanihenkilö, jonka silmin maailma näyttää toisenlaiselta kuin totutusti.

Ja miten oudolta Myshkinin filosofia kuulostaakaan piireissä! Mieshän on täyskahojo, ajattelee moni. Mutta epäily on kylvetty ja hyvyydestä tihkunut aavistuskin järisyttää mieliä.

"Marraskuun lopussa sään ollessa lauha, kello yhdeksän tienoissa aamulla Pietarin-Varsovan rautatien matkustajajuna lähestyi täydellä höyryllä Pietaria."

Radion Lukupiirin klassikkosyksyssä Peppi ja Idiootti

Radion Lukupiiri aloittaa syksyllä romaanijärkäleestä, jonka on sanottu olevan nykyaikaisen romaanin lähtölaukaus. 17. syyskuuta Lukupiirissä Cervantesin
Don Quijote.

Lokakuussa juhlitaan Peppi Pitkätossua (8.10.) ja marraskuussa avautuu suuren satiirin runsaudensarvi kun luemme Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan 5.11.

Joulukuun kirjailija on Dostojevski. 3.12. seuraamme ruhtinas Myskinin vaiheita ja luemme yhden Dostojevskin rakastetuimmista romaaneista, Idiootin.

Tulitikkuja lainaamassa

Maiju Lassila ei ole mikään neiti, hän on Algot ja Irmari!
Lukupiirissä keskustellaan kesäkuussa Untola/Rantamalan Lassilan nimellä kirjoittamasta teoksesta josta on näytelmänä tullut ikisuosikki suomalaisiin kesäteattereihin.
Mistä tämä johtuu?
Kuinka paljon Maiju Lassilan kansankuvausta luetaan kirjana?
Mitä kosketuskohtia sillä on nykyissuomalaisuuteen?

Nikolai Gogolin jälkeen Salaiseen puutarhaan

Gogolin Kuolleet sielut nauratti kaikkia Lukupiirin keskustelijoita. Valitettavasti toimittaja Sammalkorpi lähti lomalleen suoraan Raamattupiiristä ja unohti autuaasti -jos näin sallitaan sanoa- lisätä blogimerkinnän huhtikuun kirjasta. Niinpä vain valppaat radion kuuntelijat olivat napanneet kirjasta kii ja nettikeskustelijat jäivät sysipimeään. Sitä pyydän nyt anteeksi. Silti vieläkin hymyilyttää kun muistelen Gogolinsa tuntevia ja usein moneen kertaan lukeneita soittajia. Kiitos teille!!

Raamattupiiri

Kiitos Raamattukeskustelun jälkipuinnista! Studiossa oli hiljaisempaa kuin
tavallisesti koska lähetykseen tuli paljon uskontoon sitoutuneita puheluita
eikä kirjallisuusohjelma tunnu hyvältä foorumilta käydä senkaltaisia
asioita kommentoimaan.

Lukupiiri on soittajien kirjallisuuskanava. Lähetykseen tulevia puheluita
ei valikoida eikä siis myöskään sensuroida etukäteen ja tällä kertaa mukaan
osui poikkeuksellisen vähän kirjallisia näkökulmia. Niinpä ohjelma on oma
totuutensa, siihen soittavien kuuntelijoiden näköinen. Kun todistetaan, ei

Agatha ja Idän pikajunan arvoitus

Salapoliisiromaanihenkilön entré vuodelta 1920:

"Poirot oli merkillisen näköinen pikku mies. Hän ei ollut juuri sataakuuttakymmentä senttiä pitempi, mutta hän oli varsin ryhdikäs ja esiintymiseltään hyvin arvokas. Hänen päänsä oli täsmälleen munan muotoinen ja se oli aina hieman kallellaan. Hänen viiksensä olivat hyvin jäykät ja sotilaalliset. Hänen asunsa oli miltei uskomattoman huoliteltu; tomuhiukkanen olisi varmaan tuottanut hänelle suurempaa tuskaa kuin luodinreikä."

maa on syntinen laulu!

"Rakkaus ja kuolema ovat ainoita asioita joista kannattaa kirjoittaa; kaikki muu on toisarvoista."

Rakkauden ja kuoleman kudelmaa kutoi kaikissa kirjoissaan Timo K. Mukka. Lukupiirissä luetaan 5.2. Mukan lyhyen kirjailijauran merkkiteosta Maa on syntinen laulu.

Mikä on se villi maa, josta Mukka kirjoittaa?
Mikä on siellä pimeyttä ja mikä valoa?
Mikä on Mukan pohjoisen balladin sävellaji?

Oliver Twist ja dickensiläinen joululaulu

Lukupiirin ensimmäinen vuosi päättyy dickensiläisiin tarinoihin. Lukupiirin seuraava lähetys on vasta joulun jälkeen, ja joulun otamme vastaan kirja kourassa, vanhan joulusävelmän soidessa. Luemme Charles Dickensin joulukertomusta itaruudesta ja pitkinä pyhinä on aikaa uppoutua myös Oliver Twistin tylyihin kohtaloihin.
Näitä tarinoita kutsutaan hyvällä syyllä klassikoiksi ja niiden vaiheissa loppuvuoden tunnelma on hyvä, lämmin hellä.
Selviytymistarinoiden jälkeen alkaa Radion Lukupiirin toinen vuosi ja ohjelman tekijät kiittävät kuuntelijoita ja soittajia puheenvuoroista, jotka ovat avanneet meille ennestään tuttuihin kirjoihin niin monta uutta näkökulmaa. Kiitos oivaltavat lukijat!

Huojuva talo

Otavan romaanikilpailuun vuonna 1936 tuli käsikirjoitus, jonka saatesanoissa ilmoitettiin, että teksti kilpailee vain ensimmäisestä sijasta.

Käsikirjoitus diskvalifioitiin tämän korskeuden vuoksi. Jälkeenpäin voi ajatella, että romaanikäsikirjoitus olisi ehkä diskattu myös arkaluontoisen aiheensa vuoksi.

Radion Lukupiirissä keskustellaan Maria Jotunin kuohuttavasta avioliittokuvauksesta "Huojuva talo" koolla maanantaina 23.10.2006 klo 17.30-18.30.

Syndicate content