yle.fi


Muistikuvaputki - Lapset

Oletko sinä Kylli-tädin, Onni-klovnin, Arja-tädin, Kasper-nuken, Noppa-sedän, Pelle Hermannin, Rölli-peikon vai Muumimamman kasvatti? Television lastenohjelmat määrittävät kokonaisia sukupolvia!

Rouva Ruutu lähtee Muistikuvaputken kolmannessa osassa aikamatkalle lastenohjelmien historiaan Nukkumatin turvallisessa seurassa.
1960-luvun lapset ovat Suomen ensimmäinen sukupolvi, joka kasvoi ruudun äärellä, mutta lapsille tehtiin omaa ohjelmaa heti television ensivaiheista alkaen. Kuvaamataidon opettaja, taiteilija Kylli Koski löydettiin Yleisradioon jo tv:n kokeiluvaiheessa 1957. Kylli-täti piirsi ja kertoi televisiossa satuja melkein 40 vuotta Kärpäsestä (1957) Joulusatuun (1995).
1960-luvun suosituimpia ja pitkäikäisimpiä lastenohjelmia olivat Sirkus Papukaija (Suomen Televisio, TV1 1961-67) sekä Niksulan TV edeltäjineen (Tesvisio, TV2, TV1 1960-72).

Sirkus Papukaija oli enemmän kuin tv-ohjelma. Papukaijakerhoja perustaneille lapsille järjestettiin retkiä ja keräyksiä, ja hyvistä suorituksista sai ”kymmenen pistettä ja papukaijamerkin”. Ohjelma esitteli pikkukatsojille Onni-klovnin, fakiiri Kronblomin ja sirkustirehtööri Orvo Kontion. Niksulan unohtumattomimpia hahmoja olivat Niksu-nuken lisäksi Kasper, joka yhden muistelijan mukaan ”näyttikin vähän Matti Raninilta”, sekä pelottava noita Eulaalia Kenkkunen.

Lapsille tehtiin tv-näytelmiä niin TV1:ssä (Koko kaupungin Vinski ja muut Raili Ruston hienot ohjaukset) kuin TV2:ssa (muun muassa sarjat Robotti Rops, Petteri Pyörittäjä ja Pertsa ja Kilu). Makasiiniohjelmassa Pienten piiri katseltiin Kylli-tädin ja Tupuna Vaissin satuja sekä Oili Tannisen piirtämän Nunnun seikkailuja. Myös Kössi Kenguru sekä Hinku ja Vinku aloittivat tv-uransa jo 1960-luvulla.

Kun Arja Puro ilmestyi ruutuihin vuonna 1968, leikki-ikäisten Tenavatuokio alkoi kerätä myös aikuiskatsojia. Arja-täti katsoi taikapeiliin, ratsasti keppihevosella, opetti käytöstapoja Pörrin ja Mörrin avulla ja yritti saada tenavat kävelemään ryhdikkäinä kori päässä. Arja-täti siirtyi sittemmin Satutuokioon, ja Tenavatuokioon (TV2 1968-74) ilmestyi muita tätejä.
Muistikuvaputkessa muistellaan myös koulu-tv:tä sekä kieliohjelmien helmiä ”the cat is in the moon” ja ”dobri veetser tarakiitsilis liitsilis” – eli englannin alkeiskurssia Hello, hello, hello (1974) ja venäjän kielen pitkää kurssia Dobryi vetsher (1969-71).

Arkistojen aarteena esitellään todellinen harvinaisuus, köyhän miehen scifiä edustava Syväjäädytetty opettaja (TV2 1971), joka on jättänyt lähtemättömät jäljet nuoriin tamperelaiskatsojiin. Koulumaailmaan sijoittuva synkkä tulevaisuustarina ihastuttaa omaperäisillä lavastus- ja puvustusratkaisuillaan, jotka tuovat mieleen alan klassikon Plan 9 from Outer Space.

1970-luvun alussa puhalsivat lastenohjelmissakin muutoksen tuulet. Puitiin niin Vietnamin sotaa, verotusta ja alkoholismia kuin kuolemaa ja yökastelua. Alle kouluikäisille tarkoitettu Hyrrä (TV2 1972-74) oli totisimmasta päästä. Opettavainen mutta leikkisä Noppa (TV1 1973-80) kasvatti katsojistaan ”yhteiskunnan täysvaltaisia jäseniä”, kuten yksi ohjelman muistelijoista kertoo. Toinen muistelija ei voi unohtaa sitä, miten Noppa neuvoi lapsia tekemään hapankaalia!

Tammikuussa 1977 aloittanut Pikku Kakkonen palautti sadut kunniaan ja toi pottaikäisetkin ruudun eteen. Televisiosta tuli koko kansan lapsenvahti ja nukuttaja. Pikku Kakkosen tunnusta ja hahmoja muistelevat jo isät ja pojat, äidit ja tyttäret. Pelle Hermannin, Röllin, Ransun, iltasatuja kertoneen Lasse Pöystin ja Nukkumatin suosiota lähentelee nykymuistoissa ainoastaan Muumi-animaatio.

Elävä arkisto: Muistikuvaputki - Lapset

Jakson näytteet



Rouva Ruudun musiikinhistoria

Sarja uusitaan 06.11.2011 alkaen!