Niinkuin tiedämme, tämä kesä oli mieletön keikkakesä. Vai oliko? Tuliko ne nyt sitten kaikki tänne vain sen takia kun on lamavuosi ja muualla nämä tähdet ovat jo entisiä tähtiä?
Tapasin sattumalta yhden näistä tähdistä eilen espan puistossa. Istuin siellä yksin piknikillä syömässä mansikoita kun viltin reunalle istahti tutunnäköinen hahmo.
Olen kääntänyt keskustelun suomeksi.
- Hei tyttö, anna mansikka.
- Ootko sä se..?
- Olen joo anna mansikka, hotelli Kämpissä oli niin paska aamupala.
- Vaikea uskoa.
- Kiitos. Ompa hyvää. Onko suomalaista mansikkaa?
- Ruotsalaista. Hei kerro mulle miksi te vanhat starat aina tulette Suomeen vasta sitten kun teitä on odotettu viisitoista vuotta. Ja nyt te olette tuollaisia vähän, miten sen sanoisi..
- Kulahtaneita? No siis lamavuosi, pakko tulla tännekin. Tai siis meitä ei pyydetty tänä vuonna Ruotsiin.
- Onko Suomi joku varavaihtoehto maailmantähdelle?
- Mieti itse, saanko muuten yhden mansikan vielä?
- Ota.
- Siis ei kai ole vaikeaa päättelyä. Urani huippuaikoina me kävimme Virossa ja Ruotsissa mutta Suomeen emme tulleet.
- Miksi ette?
- Mitä hyötyä meille siitä olisi ollut? Täällä asuu pari miljoonaa ihmistä. Levymyynti sille porukalle on niin pientä, ettei kannata käyttää energiaa sen kummempaan markkinoimiseen.
- Jaaha. Ja nyt sitten tulette tänne?
- Niin kun isoilla mailla on jo muuta mielessä. Täällä me saadaan nyt se kuninkaallisten kohtelu anyway.
Suutahdin suomalaisten puolesta ja lähdin kävelemään. Hän juoksi perääni.
- Hei älä nyt suutu. Ymmärtäisit itse jos olisit maailmantähti. Tulisitko itse tänne urasi huippuvuosina?
- Nyt käytät hyväksesi vieraanvaraisuuttamme.
- Mitäs olette niin hölmöjä.
- Hei ole kiltti ja kerro mulle joku kiva ruokapaikka Helsingissä?
Kosto.
- Joo, siis hirveen kiva paikka on sellainen kuin Pub Sirdie Kalliossa.
- Kiitos, mä otan limusiinin ja menen.
Aamulla sain tekstiviestin häneltä: ”Moi Paula. Auta. Menin sinne Sirdieen ja minulle tarjottiin jotain snapseja. Nyt olen jossain huumeasunnossa Kurvissa ilman vaatteita ja lompakkoa. Menin kadulla mutta kukaan ei usko että olen Se Tähti. Nyt istun metroasemalla ja laulan, jotta saisin rahaa vaatteisiin. Auta. ”
En vastannut mitään.
