Menetetty idylli: Ruma Suomi

Julkaistu keskiviikkona 22.06.2011 3 165

Eero Hietala selvittää muun muassa, miksi Suomi sairastui Turun tautiin ja miksi tauti runteli Turkua niin voimakkaasti?

TV1 arkisin 19. - 28.6.2013 klo 18.30 - 19.00, osa 3 maanantaina 24.6. klo 9.30 - 10.00

Yle Areenassa 7 päivän ajan

Suomi on ruma. Vanhat talot on purettu, palvelut menetetty.

Idyllisestä puutalomaasta on tullut historiaton betonihelvetti. Ruma Suomi -sarja selvittää, miten annoimme sen tapahtua.

 

Lohduton kuva

Eero Hietalan toimittama dokumenttisarja kuljettaa katsojan läpi Suomen Lapista Pohjois-Karjalaan ja Turusta Viipuriin.

Kuva on lohduton. Kirkonkylät on murjottu tunnistamattomiksi, vanhat torikeskustat purettu.

Mutta miksi? Rumuuden yllättävät ja huvittavat syyt käyvät ilmi arkistofilmien ja historia-animaatioiden kautta. Ohjelmasarja löytää jokaisesta matkakohteesta myös jotain kaunista ja säilyttämisen arvoista.

 

Miksi Viipuri on kauniimpi kuin Turku?

Sarjan ensimmäisessä osassa tutustutaan Suomen kahteen, suureen keskiaikaiseen kaupunkiin, Turkuun ja Viipuriin.

Suomen vanhin kaupunki Turku on pessyt historiallisen ilmeen katukuvastaan.

Viipurin kaduilla historian tuntee voimakkaammin kuin Turussa. Vanha kaupunki on paikoillaan, vaikkakin raunioina. Vanhoja arvotaloja on myös alettu vähitellen alettu kunnostaa.

Sarja on esitetty TV1:llä edellisen kerran kesällä 2011.

 

Muualla netissä:

Ruma Suomi

Arkkitehti Heikki Kukkonen: Rakennusperintö uhrattu polttopuiksi 

 

Suosittele165 Suosittelee
Asiasanat:

Kommentit

torstaina 30.06.2011

Hieno sarja, uusintansa ansainnut. Aika vain terävöittää aihetta.

torstaina 20.06.2013

Näemmä tämä olikin vanha sarja. Mielenkiintoinen ja ajankohtainen aihe myös täällä Oulussa. Eräs asia kuitenkin pisti korvaan toisessa jaksossa siinä määrin, että se on pakko nostaa esille vaikka tuskin tämä koskaan toimittajalle asti päätyy. Toivon mukaan asia on kuitenkin ollut esillä jo ohjelman alkuperäisessä esityksessä.

Kohdassa 12.40 alkaen toimittaja kyselee kaupan asiakkailta, onko rakennuksen kauneudella merkitystä.

Toimittaja esittää kysymyksen; "Jos vierekkäin on ruma kauppa ja kaunis kauppa, mutta se kaunis kauppa on vähän kalliimpi, niin kumpaan meet?"

Ihmiset menevät pääasiassa halvempaan.

Toimittaja tekee tästä johtopäätöksen; "Tuloksena on, että ihmisten ostoskäyttäytymiseen ei vaikuta se, onko kauppa ruma vai kaunis."

Tämä on kysymyksenasettelun perusteella väärä johtopäätös. Sen sijaan oikea olisi, että ihmisten ostokäyttäytymiseen vaikuttaa enemmän hinta, kuin se onko kauppa ruma vai kaunis. Jos kauneuden vaikutusta haluaisi selvittää, olisi pitänyt kysyä meneekö asiakas ennemmin rumaan vai kauniiseen kauppaan, jotka ovat muilta ominaisuuksiltaan (kuten hinnan puolesta) samanlaisia.

perjantaina 28.06.2013

Vanha ohjelma, joka tehty muistaakseeni vuonna 2008. Tekijöillä on tarkoituksellisesti provosoiva ja mustavalkoinen asenne sotien jälkeiseen suomalaiseen rakennuskulttuuriin. Olisikohan tekijöillä sama asenne, jos ohjelma olisi tehty tänä vuonna 2013? Luultavasta olisi. Minusta ohjelman sisältö tai sen anti kuvaa osuvasti ns. paremman väen, päättäjien, koulutetun ja eteläsuomalaisten mielipidettä rakennuskulttuuristamme. Emmekö voisi jo ajatella positiivisimmin maastamme; me kaikki suomalaiset? Tietysti kritiikki on aina paikallaan, mutta miksi me suomalaiset välttämättä haluamme rypeä itsesäälissä ja mustavalkoisessa maailmassa? Varmasti tälläisella ajattelulla emme koskaan pääse muiden eurooppalaisten suosioon, jota niin kovasti tavoittelemme.

Lisäksi vielä muuan juttu ohjelman tekijöille: jaksossa eksoottinen Pohjois-Karjala Polvijärven kirkonkylän kohdalla oli ilmeisesti tarkoituksenmukaisesti unohdettu Polvijärven ortodokisinen Pyhän Johannes Kastajan kirkko. Se on rakennettu v. 1914 ja edustaa senaikaista venäläis-ortodoksista rakennusperinnettä. Kyseinen kirkko on Suomen kauneimpia ort. puukirkkoja.

Mutta tekijät ovat tarkoituksellisesti muokkaneet ohjelmasarjaa mielensä mukaan. Muistatteko, että Suomi sattui olemaan kahdessa sodassa mukana, mikä jarrutti yhteiskunnan kehitystä? Tämä seikka vaikutti paljon rakentamiseen eri puolella Suomea.

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Selaa juttuja asiasanojen mukaan




Muualla Yle.fi:ssä