Ulkolinja special: Neuvostoliiton loppu

Julkaistu tiistaina 02.08.2011 2 144

Panssarimies Nikolai Omelin puhumassa voiton juhlassa Valkoisen talon parvekkeella 22.8.1991. Kuva dokumentista Elokuun vallankumous.

Ulkolinja special esittelee sarjan Neuvostoliitosta ja Baltiasta vuonna 1991 tehtyjä reportaaseja.

Inkerinmaa

TV1 tiistaina 9.8. klo 22.00

Inkeriläisten paluumuutto Suomeen alkoi vuonna 1990 sen jälkeen, kun presidentti Koivisto sanoi, että inkeriläisiä kohdellaan Suomessa paluumuuttajina.

Suomeen on tullut tähän mennessä noin 30 000 inkeriläistä paluumuuttajaa ja heidän perheenjäsentään.

Jyrki Lindströmin vuonna 1989 ohjaama Ulkolinja: Inkerinmaa kertoi inkeriläisten elämästä ja toiveista ennen presidentti Koiviston ehdotusta.

Joukko kutistunut

Tietysti inkeriläiset halusivat muuttaa Suomeen, sieltähän heidän esi-isänsä olivat siirtyneet Pietarin lähistölle 1600-luvulla.

Vielä 1900-luvun alussa Pietaria ympäröivä maaseutu oli lähes yksinomaan inkeriläisten asuttamaa.

Dokumentin kuvaamisen aikaan inkeriläisten joukko oli kutistunut.

Vuonna 1989 heitä oli enää 20 000, vuoden 1926 väestönlaskennan mukaan Leningradin kuvernementissa asui noin 115 000 inkeriläistä, tai "Leningradin suomalaista", kuten heitä väestönlaskennassa nimitettiin.

Stalinin vainot

Maatalouden pakkokollektivisointi ja Stalin tyhjensivät Inkerinmaata: 1929-31 karkotettiin Inkerinmaalta Karjalaan, Kazahstaniin ja Keski-Aasiaan. n. 18 000 ihmistä.

Stalinin vainoissa Inkerinmaan suomalainen väestö väheni arviolta 40 000-50 000 hengellä. Toisen maailmansodan aikana Inkerinmaa käytännössä tyhjennettiin inkeriläisistä.

Kenen idea?

Gorbatshovin aika toi toivoa Inkerinmaalle: ehkä rajat avautuvat, ehkä he saavat palata Suomeen.

Ohjelman lopussa ohjaaja Jyrki Lindström, paljasjalkainen helsinkiläinen, paljastaa omat inkeriläiset juurensa.

Presidentti Mauno Koivisto kiisti vuoden helmikuussa 2011 Helsingin Sanomien haastattelussa, että aloite inkeriläisten paluumuutosta Suomeen olisi ollut Neuvostoliiton tiedustelupalvelun KGB:n idea.

Baltian piinaviikot

TV1 tiistaina 16.8. klo 22.00

Baltian maiden historiankirjoissa tammikuuta 1991 on joskus kutsuttu "Baltian talvisodaksi".

Poliittisesti kylmä kausi alkoi jo marraskuussa 1990, kun Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatshov kutsui balttien itsenäisyysvaatimuksia "fasistien puheiksi".

Vilnan tv-torni vallattiin

Tammikuun 13. neuvostoarmeijan Pskovin divisionan joukot yhdessä KGB:n Alfa-erikoisyksikön kanssa valtasivat Vilnan tv-tornin. 14 liettualaista siviiliä kuoli, osa heistä musertui panssarivaunujen telaketjujen alle.

Riikassa Neuvostoliiton sisäministeriön Omon-joukot hyökäsivät 20. tammikuuta 1991 Latvian sisäministeriön taloa kohti. Viisi ihmistä kuoli verisessä yhteenotossa.

Aseella uhaten

Riikassa kuvannut Ivar Heinmaa muistaa vieläkin tilanteen: "Naamioitunut Omonin mies tähtäsi minua aseella ja huusi, että takaisin, huorat!"

Toinen Omonin sotilas uhkasi toimittaja Hannu Väisästä Kalashnikovilla, pakotti hänet luovuttamaan radionauhurinsa ja pahoinpiteli lopuksi kiväärin perällä.

Tästä tilanteesta Hannu Väisänen kokosi Ulkolinjan "Baltian piinaviikot", joka esitettiin ensimmäien kerran helmikuun alussa 1991.

Elokuun vallankumous

TV1 tiistaina 23.8. klo 22.00

YLE Areena

Elokuussa 1991 maailma ja Reijo Nikkilä heräsivät uutiseen: Venäjällä on tapahtunut vallankaappaus ja Gorbatshov on pidätetty ja syrjäytetty.

Panssarivaunut vyöryvät Moskovaan, ja ihmiset kokoontuvat suojelemaan Valkoista taloa. "Olin lomalla, ja lähdin heti matkaan", kertoi Reijo Nikkilä dokumenttinsa synnystä.

Kolme päivää kadulla

Nikkilä ja kuvaaja Kari Ahola elivät kolme päivää Moskovan kaduilla ihmisten kanssa, jotka nousivat spontaanisti vastustamaan varapresidentti Gennadi Janajevin johtaman hätätilakomitean poikkeustilaksi naamioitua vallankaappausyritystä.

He näkivät, miten nopeasti tavalliset ihmiset kääntyivät vallankaappausta vastaan.

Sotilas Nikolai Amelin

Nikkilän dokumentissa puhuvat - ja laulavat - tavalliset moskovalaiset, mutta myös taiteilijat kuten runoilija Jevgeni Jevtushenko ja sellotaiteilija Mstislav Rostropovitsh, joka radiostudiossa vaihtaa sellon kalashnikoviin.

Dokumentin symboliseksi sankariksi nousee sotilas Nikolai Amelin, joka lähetettiin varmistamaan vallankaappauksen onnistumista, mutta jäikin puolustamaan tavallisia ihmisiä.

Baltian vapauden aika

TV1 tiistaina 30.8. klo 22.05

Yleisradion arkistoilmoitukseen on kirjoitettu 1991 esitetyn Ulkolinjan kohdalle: "vapautumisen riemua kolmessa itsenäistyneessä Baltian maassa".

Teksti heijastelee vuoden 1991 syyskuun innostunutta optimismia, joka tuntui myös Suomessa.

Karhun syleily tuntuu

Neuvostovalta oli ohi, mutta yli 40 vuotta jatkunut karhun syleily tuntuu vielä ohjelmassa - virolaisten ja liettualaisten haastateltavien puheet ovat innostuneita, optimistisia.

Ihmiset riemuitsevat Vilnassa, kun Leninin patsas nostetaan jalustaltaan, mutta riemu vaihtuu paniikiksi, kun joku muistaa, että vieressä on KGB:n talo.

Sitten joku onkin nähnyt pyssymiehen KGB:n talon ikkunassa.

Lenin jää keinumaan nosturin varaan käsi ojennettuna, aivan kuin patsas haluaisi kätellä vilnalaisia ennen lopullista poisvientiä.

Kenelle kuuluu ydinvoimala?

Ratkaisemattomia kysymyksiä on paljon: kenelle kuuluu Liettuassa toimiva Ignalinan ydinvoimala nyt, kun Liettua on julistautunut itsenäiseksi? Kuka on vastuussa, jos voimalassa tapahtuu onnettomuus?

Heti elokuun vallankumouksen jälkeen kuvatun Ulkolinjan ovat toimittaneet Vesa Toijonen ja Hannu Väisänen.

Muualla netissä:

Ulkolinja: Tallinna 20.08.1991

Sivilivastarintaa panssareita vastaan Kalininski prospektin tunnelin edustalla 21.8.1991 vastaisena yönä. Kuva dokumentista Elokuun vallankumous.