Ykkösdokumentti: Vanki-isät

Julkaistu tiistaina 13.12.2011 27 175

Mika kertoo kokemuksia ja ajatuksia isyydestä vankilatuomion aikana.

TV1 maanantaina 19.12. klo 21.30 – 22.25

YLE Areenassa 7 päivää

Ennen saamaansa vankeustuomiota Mika oli ollut erossa kahdeksanvuotiaasta pojastaan koko tämän elämän aikana vain neljä päivää.

Ensikertalaisena suurin rangaistus Mikalle on ero perheestään, jonka tapaamista vankeinhoidon säännöt vaikeuttavat.

"Ei täällä voi olla isä. Et sä tunne toisen sydämen sykettä metrin päästä pleksin takaa."

 

Suurin kärsijä on lapsi

Kun mies joutuu vankilaan tekojensa seurauksena, ei hän usein ole ainoa, joka kärsii tuomiosta, vaan suurin kärsijä on hänen lapsensa.

Suomessa arvioidaan olevan 10 000 lasta, jonka jompi kumpi vanhemmista on vankilassa.

Isyyden hoitaminen vankilasta käsin voi olla vaikeaa, vaikka lainsäädäntö turvaa lapsen oikeuden vanhempaansa.

 

Onko isä reissuhommissa?

Dokumentissa Vanki-isät kokemuksiaan isyydestä vankeudessa jakavat Mikan lisäksi Jonski ja Toke.

Toteutuvatko sallitut tapaamiset perheen kanssa? Haluaako isä tavata lapsiaan tuomionsa aikana, vai onko isin kerrottu lähteneen "reissuhommiin"? Miten lapsi kokee isän tuomion?

Toisaalta lapset ja perhe auttavat montaa vankia suorittamaan tuomionsa ja parhaimmassa tapauksessa motivoimaan rikoksettomaan elämään vapauden vihdoin koittaessa.

Ohjaus: Marja Kurikka, Yle.

 

Suosittele175 Suosittelee

Kommentit

maanantaina 19.12.2011

Ennen rikoksiin ryhtymistä olisi tullut näitä ongelmia jo ajatella. Suomessa vangeilla on ruhtinaalliset olot verrattuna satoihin miljooniin "vapaisiin" ihmisiin maapallolla.

Lasten vuoksi sitä yritetään, vaikka kituuttamallakin.

Tuomitun aiheuttaman tuskan perheelleen sekä muille läheisille on varmaan lainlaatija jo ottanut huomioon, kuin myös oikeus päätöksissään. Muutoinhan meilläkin tuomiot olisivat moninkertaisia.

maanantaina 19.12.2011

Niin onhan se tuokin ajatusmaailma...yhteiskunnan vika kun ei saa olla lapselle isä.

maanantaina 19.12.2011

"Ennen rikoksiin ryhtymistä olisi tullut näitä ongelmia jo ajatella.". Höh olipas kommentti. Kyllä suurin osa "rikoksista" tehdään ajautumalla ongelmiin. Ei kukaan kävele lakikirja kourassa ja tarkista onko jokin sallittua vaiko ei. Sehän on tunnettua, että kaikki inhimillinen toiminta pyritään saamaan lakikirjaan ja sillä periaatteella jokaisesta meistä tulee rikollinen ennemmin tai myöhemmin. Ei siinä rangaistusasteikkoja katsella.

maanantaina 19.12.2011

Masille vaan tiedoksi, että kyllä vapaana kävelevä isä voi olla ihan yhtä poissa lapsen elämästä kuin vanki-isä. Minusta ns. vapaan isän aiheuttama tuska perheelle ja läheisille on vielä karmeampaa. Ollaan niin menestyvää, muka.

maanantaina 19.12.2011

Vaikea ymmärtää tuota "ajautua vaikeuksiin" -ajatusmaailmaa. Ei se ole mitenkään erityisen vaikeaa olla joutumatta vankilaan. Jos vihanhallinnassa on ongelmia, siihen voi hakea apua, samoin päihteidenkäytön suhteen, ja se että päätyy taloudellisten vaikeuksien johdosta rötöstelemään on ihan tietoinen valinta, ei mikään ajautuminen. Rahaa voi hankkia ihan laillisestikkin ja sovittaa menonsa niin että se riittää. Jos ei ole valmis ottamaan todellista vastuuta teoistaan, vaan selittelee niitä jollain ajautumisilla ja olosuhteilla ja kavereilla, ei varmasti tule koskaan pärjäämään elämässä. Yleensä vika ongelmiin on ihan itsessä, se täytyy vain hyväksyä ja siitä lähteä sitten elämäänsä selvittelemään, ilman turhia selityksiä. Aikuinen ihminen valitsee tekonsa. Lapsille on kieltämättä kovaa saada vanhemmikseen tällaisia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä tekojensa syitä ja seurauksia. Mitä annettavaa tällaisella ihmisellä on lapselle, joka on itsekkin jäänyt lapsen tasolle.

maanantaina 19.12.2011

Vanki-isä herättää varmaan mahtavia tunteita näissä valioihmisissä, jotka sormi pystyssä täälläkin vakuuttavat, miten helppoa on olla malli-ihminen - virheetön ja hallittu. Mutta ei se mitään, jokainen itse tietää parhaiten onko pohjimmiltaan hyvis vai pahis. Näillä valioyksilöillä tuppaa vain olemaan verhon takana joku pikku salaisuus, jota vaimo, hyvät kaverit, työkaverit ym. ei missään tapauksessa saa tietää. Kun hän on niiiiin hyvä ihminen.

maanantaina 19.12.2011

Näitä linnakundeja minua ei hetkeuta pätkääkään, he ovat itse soppansa aiheuttaneet. Heidän lapsensa ei.
Valitettavasti juuri lapset on kärsijän roolissa kun vanhemmilla on ongelmia.

Illalla nähdään mitä Mika selittää, kuinka se on kaikkien muiden vika että juuri hän istuu linnassa.

nimimerille "Valioihmiset liikkeellä", kaikilla on varmaan jotain salaisuuksia, mutta onko ne sitä luokkaa että pitäisi istua linnassa. Todennäköisesti ei ole.

maanantaina 19.12.2011

Ohoi Hämeenlinna: linnassa istumista on vähän vaikea pitää salaisuutena. Vai oisko se salaisuus tyyliin, meidän isi on aika paljon matkoilla....Onneksi on äijiä, jotka tulee omalla naamallaan puhumaan, vaikka istuvatkin linnassa.

maanantaina 19.12.2011

En tarkoittanut sitä että pitäisi olla salaisuus että on istunut linnassa.
Rohkea kaveri kun kertoo tarinansa, näyttäen naamansa.

Mutta, en vaan voi sääliä niitä linnakundeja jotka ovat raiskanneet,tappaneet,tyrkyttänyt huumeita jne jne, jos yhteiskunta on niin viallinen(ja syypää) niin silloinhan meidän kaikkien pitäisi istua, eikö totta ?

En ole koskaan itse istunut mutta luulen että kavereita painaa eniten se että he eivät voi osallistua lapsensa kasvattamisessa.

Katsotaan illalla kun Mika kertoo oman tarinansa että kuka on syypää hänen jutuunsa. Ja kommentoidaan lisää.

maanantaina 19.12.2011

Kyllä lastaan ja tulevia lapsia voisi ajatella ennenkuin ryhtyy rötöstelemään. Tulevista sukupolvista ei tiedä, mutta ainakin toistaiseksi vähäinenkin kotikasvatus ja koulu kyllä opettavat aika hyvin eron oikean ja väärän välillä. Turha uikuttaa!

maanantaina 19.12.2011

Se tässä on ikävää, että rangaistus ei ole vain yksilöön kohdistuva, vaan se koskee koko perhettä. Ikäväähän se on, että perhe joutuu kärsimään yhden hölmöilystä. Muut perheen jäsenet eivät ole syyllisiä rikokseen ja silti heitä rangaistaan. Rangaistukseen ei ole syypää valtiovalta, vaan sen on kohdeltava kaikkia sen jäseniä tasapuolisesti. Jokainen tietää, että vankilaan ei jouduta sattumalta, varsinkaan Suomessa. Jos toimissaan ei punnitse seurauksia ja ajattele mitä tästä voi seurata tai mihin tämä voi johtaa, löytyy syyllinen perheen kärsimyksiin vain peiliin katsomalla.

On hienoa, että on olemassa vanhempia, jotka välittävät perheestään oli tilanne mikä tahansa (vaikka nyt sitten kiven sisällä). Kaikki hatun nosto ja kunnia heille. Valitettavasti suurin osa vankilassa istuvista vanhemmista ryhtyy välittämään perheestään vasta kun ollaan posessa. Perheasioiden hoitaminen kun on erittäin pätevä syy hakea lomaa tai päästä avotaloon. Ennen vankilaa he eivät juuri yhteyttä pidä, mutta heti vankilaan päästyä perhe onkin maailman "tärkein" asia. Joskus olisi parasta pitää nämä vaan mahdollisimman kaukan lapsistaan...

Mutta ilmeisesti tämä ohjelma ei kerro heistä, vaan oikeasti perheistään huolta kantavista ja välittävistä isistä. Annetaan heille suun vuoro ja toimikoon se mitä he ikinä kertovatkaan varoituksena niille henkilöille, joiden mielestä olisi mageeta leikkiä kylän kovinta gangsteria.

maanantaina 19.12.2011

Kylläpä täytyy sanoa mielivaltaisen puukotuksen uhrin ominaisuudessa, että aika vähän sympatiaa riittää näille ihmisille jotka vankilassa istuvat. Se että heillä on lapsi ei tee mitään tehtyä tekemättömäksi. Joskus tuntuu että pohjoismaissa on valittu se tie, että ihmisillä täytyy loputtomasti riittää ymmärrystä näille yhteiskunnan loisille. Ajattelivilta ihmisiltä helposti unohtuu sellainen asia, että iso osa näistä vankilassa istuvista kavereista ei paskaakaan välitä siitä millaista kärsimystä ollaan muille aiheutettu. Toki omaa lasta on ikävä ja minun puolestani saa ollakin. Nämä tuomiot mitä Suomessa saadaan on täydellinen vitsi, suurimmassa osassa tapauksista tuomiot on armeijan mittaisia sillä erolla, että eipä paljon tarvitse tehdä mitään.

maanantaina 19.12.2011

Luuletteko, että se lapsi ymmärtää näitä asioita samoin kuin me aikuiset...? Lapselle vanhemmat on vanhempia, vaikka olisivat kuinka huonoja.

maanantaina 19.12.2011

Kaikella on seurauksensa näin se on asiassa kuin asiassa. Jos teet rikoksen joudut vankilaan. Varmasti nämäkin isit ovat tienneet sen riskin tai sit on kusta päässä. Kannattaisi miettiä enne kuin niitä rikoksia tekee mitä voi menettää vapautensa, perheensä yms. Näin normaali ihminen toimii. Mikä painaa vaakakupissa sen mukaan valinnat tehdään....

maanantaina 19.12.2011

Sitä niittää, mitä kylvää. Jos aiot yrittää tehdä helppoa ja nopeaa rahaa ja epäonnistut ja joudut linnaan, tiedät riskit. Sitten on turha ulista perheestä ja lapsista yms, turpa kiinni ja istut tuomion. Kun kakku istuttu, hoidetaan asiat kuntoon jos vielä mahdollista.

maanantaina 19.12.2011

Voi kun pääsisi linnaan,istumaan ja lepäileen vuoden kaksi.Olisi tietokoneet telkkarit,4 kertaa päivässä ruoka,savusaunat ja kaikki ihanuudet.Vielä saisi päivärahaa.Kyllä olisi elämä helpompaa kuin täällä siviilissä.Vahinko vain,että ei ole tullut tehtyä rikoksia.Eikä mulla ole edes korvarenkaita,eikä tatuointeja.Voi että kun kiltit isät ovat hyvässä hoidossa ja ovat tulleet uskoon.No jos se pelastaa.

maanantaina 19.12.2011

Lapsuuden traumat vankeuden taustalla, seksuaalinen hyväksikäyttö, ongelmia, isä- ja ihmissuhteissa, kiusaamista. Isän vähättely ja merkitys lapsen kasvulle ja kehitykselle.

Vankilaisän poikaa kiusataan koulussa.

Psykiatri Martti Paloheimo ( 1913 -2002) julkaisi useita kirjoja. Hän oli ensimmäinen Tv psykologi 60-luvulla. Lähes kaikki asettuivat tv:n ääreen katsomaan hänen ohjelmia.

Paloheimo syntyi Tsaarinvallan aikaaan, hänen kirjoissaan heijastuu, sisällissota, talvisota, jatkosota. Maalta muutto kaupunkeihin, työ perässä muutot 1900 luvun alussa Amerikkaan, 60-70-luvuilla muutto Ruotsiin työn ja myöhemmin Austraaliaan.
Nyt elämme 2000- luvun lamaa, perheet hajoavat, lapsia huostaanotetaan, sijoitetaan pois kotoa lastenkoteihin, laitoksiin, sijaisperheisiin.

Paloheimo käytti ilmaisua Suomalainen kansanneuroosi, syynä kaiketikin sisällissota, talvisota, jatkosota, 90-luvun lama.
TV esittää ohjelmaa Isät sodassa, jonka seurauksena moni isä haavoittui, vaamautui, menetti, jonkun osan kehostaan sai psyykisä traumoja, vammautui henkisesti, näki painajaisia.

Paloheimo julkaisi laajennetun painoksen kirjasta Kotivammaisuuden synty- suomalaisen lapsuuden haavat.

Lainaus kirjasta Kotivammaisuuden synty -Suomalaisen lapsuuden haavat aiheena isät.

Paloheimo kirjoitti osiossa ISÄT sivu 147.
Isän olemassaolo, vaikka lyhyenkin ajalta jääneet muistot, sekä pahat, että hyvät, ovat tärkeitä.

Hyvillä muistikuvilla on suuri merkitys vuosikymmeniä myähemmin, silloin kun tämä poika pitelee omia lapsiaan. Hänen kehonsa muistaa nuo kosketukset. Pienikin hyväily, tukan pörröttäminen ohimennessä ja jopa pelkkä polvella istuminen saattaa palata myöhemmin mieleen kultaisena muistona.
On hämmästyttävää nähdä miten vähän tämäntapaisia kosketuksia tarvitaan pojalle ravinnoksi.

Normaalioloissa kun isä on kotona ja perhe koossa, kohtaavat isä ja pikkupoika toisensa kymmeniä, ehkä satoja kertoja päivässä aamusta lähtien.

Poika näkee, miten isä tervehtii vieraita, miten hän käyttäytyy, kaupungilla, junassa, bussissa, miten hän tervehtii vieraita, miten hän kohtelee ja puhuttelee kaupan myyjää, jne.

Kaiken aikaa siirtyy -lempisanani on "valuu" - jotain isän persoonallisuudesta poikaan silloinkin, kun tämä ei erityisesti opeta poikaansa, eikä edes muista, että poika on siinä lähellään ja hänen käyttäytymistään tarkkailemassa".

Onko pojilla tulevaisuudessa mahdollisuutta saada riittävästi miehen, puolison, isän mallia?
Tulevaisuus ei kaiketikaan näytä kovin lupaavalta.
Onko mies-isä katovava luonnonvara lasten elämästä.
Mistä lapsiin ja nuoriin "valuu" tulevaisuuden isä- mies- perhemalli lapsille?

Ovatko tulevaisuuden vanhemmat "Yhteiskunnan vammauttamia?
---

maanantaina 19.12.2011

Kiitos Yle tästä hienosta dokumentista!! Olen sitä mieltä, että rikoksensa pitää hyvittää, eikä kukaan tee vahingossa esim törkeää kirjanpitorikosta tai törkeää veropetosta, mutta tuomitsen rikoksen en ihmistä. Varsinkin tämän Mikan tarina kosketti, lähinnä pojan suru ja ikävä isää. Se, millaisia rikoksia nuo miehet ovat tehneet, tai millainen tausta heillä muuten on, ei tarkoita sitä, etteivät he voisi olla hyviä isiä.

tiistaina 20.12.2011

Kyllä oli koskettava dokumentti, ja hyvä kertomus kuinka vangit ovat jopa parempia isiä kuin vapaana olevat. sitä kun ei koskan tiedä kuka siellä vielä istuu, aiheetta tai syyttömänä..Mika ja muut vaikuttivat tasapainoisilta. toivon sydänmestäni kaikkea hyvää koko perheelle ja heidän lapsilleen ennenkaikkea. Rohkeita poikia kun kertoivat tv;ssä tarinansa. Hyvää Joulua heille ja siunausta.

tiistaina 20.12.2011

He ovat ihmisiä siinä kuin muutkin, toki onhan siellä vakavan rikoksen tehneitäkin. Olen itse joutunut seuraamaan läheltä erästä tapausta ja en tuomitse ketään sen jälkeen. Tiedän että sinne voi joutuan syytönkin, sana vastaan sana tapaus. Joskus käy näin ja ns. "uhri" jää vapaaksi. Show must go on joka tapauksessa..

tiistaina 20.12.2011

Kyllä se on ihan oma valinta jos istuu vankilassa. Turha vikistä että on ikävä tai muuta pashaa. Huoltajuus pois rikollisilta, lapsille kunnon vanhemmat sijaiskodeista. Normaalielämässä ei kyllä ole minkäänlaista vaaraa joutua vankilaan tai tekemisiin lain kanssa. Kyllä tällaiset linnavenkulat ovat vaaraksi lapsille fyysisesti ja henkisesti, olivat lapset sitten omia tai muiden.

tiistaina 20.12.2011

"valioihmisissä, jotka sormi pystyssä täälläkin vakuuttavat, miten helppoa on olla malli-ihminen - virheetön ja hallittu"
Onko se mielestäsi virheetöntä malli-ihmisyyttä, jos käy rehellisissä töissä, maksaa veronsa ja kasvattaa lapsensa? Minusta se ei ole virheettömyyttä eikä pitäisi olla keneltäkään liikaa vaadittu. Ihminen vastaa valinnoistaan ja elämästään; yhteiskuntaa on turha syytellä.

Joka tapauksessa hieno dokumentti taas kerran ja nostan hattua, että herrat lähtivät mukaan kasvoillaan ja tarinoillaan!

tiistaina 20.12.2011

Valioihmisyyttä on se, että on heittämässä toisen päälle ensimmäisen kiven synnittömänä.
Vaikka en uskovainen olekaan, tiedän, että joskus ihminen on heikko ja se kaita polku jää toiseksi. Totta kai jokainen haluaa käydä töissä, maksaa veronsa ja kaikkea muuta kunnollista.
Oletko koskaan miettinyt, miten sattumanvaraista se on että sinä olet juuri sinä. Ettet sitten syntynytkään huumeongelmasta kärsivän äidin lapseksi tai että isäsi istui vankilassa kun olit pieni. Ole onnellinen, mutta älä riistä toiselta ihmiseltä hänen oikeuttaan olla omanlaisensa ihminen.

tiistaina 20.12.2011

Koskettava tarina mutta, Rikun kohdalla ei ollut sattuma eikä voi syyttää muita. Hän on tietoisesti tehnyt valintansa kun on tehnyt rikosensa.

Kahden muun tarina on erillainen vaikka lopputulos on sama, he ovat syyttömiä siitä minkälaisen alun ovat saanneet.

Päästään taas siihen loppulauselmaan, minua ei hetkauta pätkääkään jos he siinä itkee että on vaikeaa olla isä vankilasta.
Vertaan seuraavaan: naapurin rouva kasvattaa pari kersaa ilman isää siitä hyvästä että rattijuoppo ajoi isän päälle, kuoli siihen paikkaan.
Eipä kestänyt kauan kun sama kaveri oli taas ulkona tekemässä samaa.

Se niistä lyhyistä vankilatuomioista suomessa.

tiistaina 20.12.2011

Vaikka ihmisiä säilöttäisi sata vuotta vankilassa, se ei poista ikinä sitä faktaa, että aina tulee olemaan rattijuoppoja, varkaita, murhaajia, tappajia eli kaikenlaista pimeää, jota meissä jokaisessa asustaa. Toisilla se on vaan enemmän pinnassa kuin toisilla.
Kuolemanrangaistustako Hämeenlinna rivien välissä vilkuttaa vai mitä tarjoat vaihtoehdoksi?

tiistaina 20.12.2011

Ei huono vaihtoehto, murhaajille.
Eilisen ohjelman kaverit ei tietääkseni kuulu siihen kategoriaan.

torstaina 22.12.2011

Erinomaisesti toteutettu dokumentti. Mikan tarina kosketti ja sai oman mielikuvani vankila isistä muuttumaan. Virheitä tehdään ja niitä pystytyään korjaamaan. Lämmintä joulun odotusta!

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Selaa juttuja asiasanojen mukaan




Muualla Yle.fi:ssä