Ykkösdokumentti: Perintö sotkee ihmissuhteet

Julkaistu perjantaina 04.11.2011 10 204

Perintöriitoja sovittelevat juristit Markku Hiekkala (vas.), Salme Sandström ja professori Urpo Kangas.

TV1 maanantaina 7.11. klo 21.30 – 22.25

YLE Areenassa 7 päivää

Perintö on merkillinen rahan ja rakkauden jakomuoto.

Perintö saa kunnolliset kansalaiset käyttäytymään hyvin, huonosti tai hyvin huonosti.

Millaisina tilanteet näyttäytyvät pesänselvittäjille ja -jakajille, joiden tavoitteena on sovinto?

 

Oi aikoja, oi tapoja

Kaikkialla maailmassa suvun omaisuutta pyritään siirtämään omassa suvussa eteenpäin. Tavat ovat kautta historian vaihtuneet ja muuttuneet.

Ei ole kauaa siitä, kun Suomessa naiset eivät perineet mitään. Oli myös aika, jolloin vanhin poika sai lähes kaiken. Nykyään jäämistö jaetaan perintökaaren mukaan lähes aina rintaperillisille.

Suomalainen perintö on tyypillisesti asunto, auto, rahaa, arvopapereita ja kesämökki, joka on usein pahin riidankylväjä.

Onnellisia ovat sellaiset suvut, joissa voidaan perintöasiat sopia ilman pesänjakajaa tai ilman ulkopuolisia juristeja.

 

Tunteet pinnassa

Rahallisen arvon ja sen tuoman turvan lisäksi kaikkeen omaisuuteen liittyy valtava määrä muistoja ja perinteitä.

Perinnönjako on herkistävä tilanne, josta esimerkiksi aviopuolisot kannattaa pitää poissa.

Tunnesiteet perittävään katkaistaan, luopumisen tuskan keskellä palataan koettuihin vääryyksiin. Usein patoutunut viha puretaan perinnönjaon varjolla.

Raha muuttuu tärkeämmäksi arvoksi kuin hyvät luottamukselliset suhteet sukulaisiin. Alkaa ahneuden, jalouden, väittelyn, oikeudenmukaisuuden, kohtuuden ja keskinäisen kilvoittelun välinen - uskomatonkin - ralli.

Arvotonkin voi saada suuren merkityksen, ja joskus omaa perintöä tärkeämmäksi tulee se, että voi estää toista saamasta jotain. Usein kyse on nappikaupasta. Perittävälle tärkeitä tavaroita ei lopulta kukaan tarvitse tai halua ja niistä eroon pääsemisestä on maksettava.

Kuolinpesiä tyhjentävät yritykset ja huutokaupat ottavat jotain, kirpputori ja kaatopaikka jakavat keskenään loput.

 

Ota vastuu – tee testamentti

Ihmettely kohdistuu luonnollisesti jälkeen jääneiden käytökseen ja näkemyksiin, mutta mikä osuus on edesmenneillä?

Paljon helpompaa olisi, jos perittävät kantaisivat osaltansa vastuunsa väistämättä edessä olevasta jaosta.
Testamentti, viimeinen tahto, muodossa tai toisessa, helpottaisi niin pesänjakajien kuin perivienkin elämää.

Usein elämästä poistuvat jättävät jälkeensä sotkun, jota jäävät selvittämään ne, joiden pitäisi jatkaa elämäänsä sovussa keskenään.

Vaikka haluaisimmekin uskoa, että olemme kuolemattomia, ja testamentin voi tehdä joskus myöhemmin, ei asioita kannata jättää viime metreille, dementiakodista puhumattakaan. Koskaan ei voi tietää, milloin noutaja tulee.

 

Juristien kokemaa

Dokumentissa Perintö asiantuntijat kertovat kokemuksistaan ja ajatuksistaan.

Vastikään edesmennyt asianajaja Aarno Arvela on rehellisyyden aatteen ajama pelkäämätön oikeustieteen kunniatohtori.

Kokenut advokaatti Salme Sandström on tahtonainen, Suomen Lakimiesliiton varapuheenjohtaja, joka on erikoistunut perhe- ja perintöoikeuteen.

Markku Hiekkala on toiminut juristina yli 40 vuotta, asianajaja ja varatuomari, joka vakaana humanistina on arvostettu sovittelija, urallaan yli 1000 perintöalan tehtävää.

Urpo Kangas on siviilioikeuden professori, Helsingin yliopistossa täysille saleille luennoiva Herra perintöoikeus.

Kuvaus Hannu Kettunen, leikkaus Petteri Kauhanen, käsikirjoitus ja ohjaus Nina Stenros.

 

Kysy perintöasioista!

Perintöasiaa käsitellään myös radiossa tiistaina 8.11. klo 10 - 11 YLE Puheessa.

Kuuntelijoiden kysymyksiin studiossa vastaavat dokumentissa esiintyvät asiantuntijat Salmi Sandström, Urpo Kangas ja Markku Hiekkala.

Kuuntelijat voivat soittaa suoraan lähetykseen tai lähettää kysymyksensä tai kommenttinsa netin kautta yle.fi/puhe.
Puhelinnumero suoraan lähetykseen on 020 690 001.

Ohjelman toimittaa Kati Keinonen.

 

Kerro perintötarinasi!

Yle kerää perintöaiheeseen liittyen tarinoita:perinto@yle.fi tai PL 89, 00024 YLE

 

Muualla netissä:

YLE Uutiset: Testamenttivideo ratkaisisi monta perintöriitaa

Vältä perintöriidat – laadi testamentti

Perintö-Facebook -tapahtuma

 

Suosittele204 Suosittelee

Kommentit

perjantaina 04.11.2011

Olen nähnyt miten pienestä perinnöstä syntyi hirveä riita. Sisarusten välit tulehtuivat. Ei olisi kannattanut.

maanantaina 07.11.2011

Viite: Perinnönjakoasiat

Olen sitä mieltä, että pesänjakoasiat / perinnönjakoasiat pitäisi keskittää yksinomaan oikeusaputoimistoille. Nyt asit ovat todella huonolla tolalla, sillä asianajajat ovat kautta
aikojen toimineet jakotehtävissä siten, että he ovat asettaneet ensisijalle oman palkkionsa
kasvattamisen. Tavallisen kansalaisen ei ole helppo ymmärtää juridiikkaa ja sitä milloin ja miten
asianajaja huojaa. Asianajajaliitto mukamas valvoo asianajajia, mutta tällainen omavalvonta
ei kyllä toimi lainkaan, vaan pikemminkin antaa suojaa asianajajien vilpillisyydelle.
Kun kuolinpesässä on jaossa usein iso potti eli yhden tai kahden ihmisen elinaikaiset
säästöt, niin asianajajien ahneus kasvaa mielettömyyksiin. Merkillistä on sekin, että jopa
korkeimman oikeuden tuomarit saavat samalla harjoittaa sekä asianajoa (välimiestoiminta),
että olla ylimpiä tuomareita. Tällainen kahdella tuolilla istuminen pitää lopettaa.
Asianajajat kahmivat myös konkurssipesissä ja velkajärjesteyissä rahaa itselleen ja junailevat
niitäkin siten, mikä heidän kannaltaan tuottaa parhaan tuloksen. Moni konkurssi ei päätyisi niin syviin uomiin, jos pesänselvittäjä olisi vilpitön. Perinnönjakojen ja pesänselvitysten toimet kestävät kauan, koska moni (kaikki) asianajaja pitkittää erittäin taitavasti saamaansa toimeksiantoa.
Lainsäätäjä on kyllä huomannut ongelman ja lisännytkin lakiin määräyksen, että perinnönjako tulee toimittaa j o u t u i s a s t i. Mutta kun sanktioita ei siinä ole, niin eipä asianajajat tuosta määräyksestä mitään välitä. Toisaalta rikoslain puolelta kyllä löytyy sanktioita.

maanantaina 07.11.2011

Minusta perukirjoituksen jälkeen kannattaisi järjestää perijöiden kesken huutokauppa. Kuka haluaa tavaran tai muun omaisuuden maksaa yhteiseen kassaan huudon verran ja lopuksi ei ole kuin rahaa jaettavana. Huudot menevät kaikkien hyväksi, mutta myös huutaja saa osansa omista ja muiden huudoista. Kuka eniten haluaa, niin se myös saa haluamansa. Näin on menetelty joissain meidän suvun peinnöissä.

Monelta riidalta vältytään, kun ei tarvitse arvioida omaisuuden arvoa, vaan se muodostuu huutokaupassa.

maanantaina 07.11.2011

Pappa kuoli muutama vuosi sitten. Perunkirjoitus järjestettiin, jossa huomasin "vilunkia". Vaadin lisäperunkirjoituksen jossa pyysin saada vainajan tilitiedot 10 vuoden ajalta ja samalla toimitimme uudemman testamentin jonka pappa oli laatinut noin vuotta edellisen jälkeen,joka oli laadittu asianmukaisesti lakimiehen kanssa niinkuin aiempikin johon pappa ei ollut ilmeisesti tyytyväinen ja salasi näin ollen toisen olemassaolon koska epäilen että hänet oli pakotettu ensimmäiseen testamenttiin. Mikä olikaan perunkirjoittajan näkemys???? Papan viimeinen tahto ei ollutkaan viimeinen, vaan toiseksi viimeinen oli viimeinen koska siinä oli myös lause haudan hoidosta. Minun mielestäni haudat hoidetaan ilman testamenttiä.
Vanhemman testamentin edunsaaja hommasi tuomarin joka soitti minulle ja uhkasi että jos riitautan asian niin tokko kenellekään jää mitään jaettavaa. Itse olisin katsonut loppuun saakka mutta 2 muuta edunsaajaa ei jaksanut alkaa taistelemaan eduistaan joka oli varsin mittava.
Olen näyttänyt testamentteja usealle puolueettomalle tuomarille jälkikäteen niin kaikki ovat olleet sitä mieltä, että viimeinen olisi ollut pätevä. PÄIVÄMÄÄRÄ ratkaisee. Niin siitä tilinhoidosta sieltä löytyikin oikein kunnon MÖRKÖ ja papan tiliä hoiti luonnollisesti sama henkilö jolle oli tehty ensimmäinen testamantti joka olisi kumoutunut lain mukaan. TÄMÄ TARINA ON TOSI ja tapahtui Keskisuomessa pikku kunnassa.

maanantaina 07.11.2011

Pesänjaon kohtuudesta ja oikeudenmukaisuudesta

Isämme vietti hyvin ansaitut eläkepäivänsä Espanjassa omistamassaan kiinteistössä. Hän menehtyi vuonna 1999. Kuolinpesän osakkaat sopivat kiinteistön myymisestä, mutta pesänjakajana toiminut suomalainen asianajaja viivytteli myynnin aloitusta selkeästä myyntipäätöksestä huolimatta pitkään, jopa parin vuoden ajan. Hän päätti ensin häätää hyvät vuokralaiset asunnosta, mutta jätti sitten sen varoituksista huolimatta tyhjilleen ja kylmilleen kosteaan meri-ilmastoon useammaksi vuodeksi, josta väistämättä seurasi näkyviä kosteus- ja homevaurioita. Lopulta, kesällä 2006 kiinteistö myytiin, mutta nyt tuntuvasti eli n. 50.000 € alle paikallisten kiinteistönvälittäjien ennen vaurioita arvioiman hinnan!

Asunnon alhainen myyntihinta, täysin kohtuuttomat myyntikulut ja vuosien ”pesänhoitopalkkiot”, joista kaikista pesänjakaja yksin päätti vastoin rintaperillisten tahtoa, murensivat pesän varallisuuden. Pesälle aiheutetuista vahingoista asianajaja ei ole suostunut edes keskustelemaan; ei vaikkapa kohtuullistamalla omia palkkioitaan – vahinkojen korvauksesta nyt puhumattakaan.

Loppuhuipentumana on, että vielä tänäänkään yli 5 vuotta asunnon myynnistä PESÄN OSAKKAAT EIVÄT OLE SAANEET ASIANMUKAISTA, ALLEKIRJOITETTUA KAUPPAKIRJAA KIINTEISTÖN MYYNNISTÄ! Myöskään pesän keskeiseen asiakirja- ja tositeaineistoon osakkaita ei päästetä tutustumaan eivätkä he siten ole pystyneet luotettavasti verifioimaan kauppatapahtumaa saati maksujen oikeellisuutta.

Tänään, reilusti yli vuosikymmen isämme poismenon jälkeen asia on edelleen kesken, koska kauppakirjaa ei ole saatu. Perinnönjaon toimittamisen j o u t u i s u u d e s t a ei siis mitenkään voida puhua, välinpitämättömyydestä ja ilmeisestä v i l p i l l i s y y d e s t ä kylläkin. Perintö voi saada myös pesänjakajan käyttäytymään hyvin, huonosti tai hyvin huonosti!

KYSYMYKSET: Eikö oikeuden nimittämä pesänjakaja ole velvollinen toimittamaan allekirjoitettua ja notaarin vahvistamaa kauppakirjaa pesän osakkaille? Voidaanko osakkailta pesän todellisina omistajina kieltää pesän aineistoon perehtyminen? Tulisiko myös kuolinpesiin voida soveltaa konkurssipesistä tuttua ylimääräistä tilintarkastusmahdollisuutta?

Ja lopuksi YLEISEMPI KYSYMYS: Miksei pesänselvittäjiä ja -jakajia todellisuudessa valvo kukaan; asianajajien keskinäinen omavalvonta on kehno järjestelmä, joka ei voi toimia. Se näyttää ensisijaisesti suojelevan kollegoita ja vasta toissijaisesti oikeutta. Järjestelmä on lähinnä huono vitsi ja muistuttaa enemmänkin brezneviläistä tapakulttuuria kuin modernia länsimaista hallinto- ja oikeusjärjestelmää!

maanantaina 07.11.2011

Isäni kuoli 5 vuotta sitten ja olen hänen ainoa lapsensa joten sisarusten kanssa ei perinnöstä tarvinnut riidellä mutta isän uuden puolison kanssa kylläkin. Puoliso,joka valehteli oman ikänsäkin ja esitti laupiasta samarialaista sädekehä päänsä yläpuolella. Hyvä näyttelijä hän ainakin on! Hän meni isäni kanssa naimisiin vain hyötymistarkoituksessa ja sai kaikki ulkopuoliset uskomaan "todelliseen" rakkauteen,jopa minutkin! Isäni sukunimeä hän ei koskaan suostunut ottamaan kuitenkaan???? Isäni kertoi minulle sairaalavuoteessa koko karun totuuden ja pyysi anteeksi. En silloin ymmärtänyt mitä hän niin kovasti katui mutta saatuani perunkirjoituspaperit nenäni eteen,lattia vajosi altani. Tämä hoitoalan ihminen oli suostutellut isäni kirjoittamaan niin kieroja papereita että minun oikeusavustajani ei ollut koko pitkän uransa aikana törmännyt vastaavaan kuin yhden kerran aiemmin. Minä en koskaan ollut ilmaissut haluavani mitään isältäni muuta kuin RAKKAUTTA ja sen isäni tiesi mutta sokeudessaan tähän ahneeseen,kylmäveriseen ihmiseen ryhtyi kaameisiin tekoihin hänen avustuksellaan. Koko touhu oli niin likaista että vieläkin oksettaa!

tiistaina 08.11.2011

Perinnönjaossa viimeistään elämän arvot ja todellinen luonne paljastuu!!!!

Meillä testamentti aiheutti pahan välirikon.

Äitimme näytti ja tavallaan "hyväksytti" tekemänsä testamentin meillä lapsilla jo eläessään ja näin hän halusi varmistaa ettei se aiheutta eripuraa. Äitimme tahto oli, että maa- ja metsäalueet jaetaan kaikille lapsille tasan ja muusta omaisuudesta kaksoissiskoni saa yhden osan enemmän kuin me muut.
Perintökokouksessa me kaikki myös kaksoissiskoni yksimielisesti heti hyväksyimme testamentin ja kaikki piti olla ok!
Mutta, seuraavassa perintökokouksessa me sisarukset koimmekin todellisen yllätyksen sillä kaksoissiskomme perui testamentin hyväksyntänsä ja ilmoitti, että kuolinpesän nimissä olevat maa-alueet luetaan irtaimeksi omaisuudeksi ja hänelle kuuluu myös maa-alueista......eli
siis kaikesta omaisuudesta yksi osa enemmän kuin meille muille.

Jakotuomarimme teki jaon kuitenkin äitimme tahdon mukaan ja tästä kasoissiskoni veti pahasti herneen nenäänsä ja aloitti totaalisen eristäytymisen, totaalisen mykkäkoulun, asioitten vääristelyn ja ym. ym... jota on jatkunut jo yli 12 vuotta.
Hän veti myös yhteiset ystävämme ja lapsensa mukaan tähän soppaan ja nyt serkusten ja pikkuserkkujenkin välit poikki!!!!

(Testamentin oli laatinut pankin lakimies ja perinnönjaon teki tuomari!!)

tiistaina 08.11.2011

Pesänselvittäjien toimien valvontaan on todellakin alettava kiinnittää huomiota! He pystyvät viivyttämään pesänjakoa aivan määrättömästi eikä kukaan voi tehdä asialle mitään.
Valitukset Asianajaliittoon ovat täysin tyhjänpäiväisiä, kukapa sitä maksavia asiakkaitaan(jäseniään) alkaisi moittia. Tosin saahan sitä aikaa kulumaan mukavasti siihenkin.
Koska viivyttelyä on niin vaikea osoittaa (tottahan sitä pienenkin pesän selvittämiseen menee aikaa 10v, isosta puhumattakaan) eikä viivyttelystä seuraa mitään sanktiota, niin sehän on ihan hyväksyttävää toimintaa.
Mukavasti siinä aikaa kuluu - ja pesänselvittäjän massi paisuu - kun kerran vuodessa rykäisee "bensaa liekkeihin" jostain asiasta ja lopun aikaa antaa osakkaiden riidellä keskenään.
Olisi upeaa löytää asianajaja/varatuomari, joka hoitaa pesän asiat viivytelemättä ja asiallisesti. Valitettavasti se on kuitenkin ihan yhtä helppoa kuin löytää neula heinäsuovasta...

Ihan oikeasti, tehkää (ajoissa) kunnollisia testamentteja!

tiistaina 08.11.2011

Naisten tasa-arvo perinnönjaossa.
Olen Itä-Suomessa läheltä seurannut erään uskovaisen perheen sunnitelmaa perinnönjaosta. Vanhemmilla on kaksi lasta, tyttö ja poika. Vanhempien omaisuus käsittää mm. maa/metsätilan. Pellot, 8 ha on vuokrattu naapurille. Tilalla on metsää lähes 50 ha, hyväkuntoinen omakotitalo ulkorakennuksineen, sekä kesämökki ja rantasauna. Tilalle ei jää ketään jatkajaa vaan molemmat lapset saavat toimeentulonsa muualta. Vanhemmat oli salaa keskustelleet pastorina toimivan pojan kanssa ja olivat sopineet pojan kanssa että koko tila jäisi rakennuksineen pojalle, tytön saadessa vain rantatontin. Millään ei epätasapainossa olevaa jakoa tasattaisi, rahaa ei käytetä, oli pojan kommentti.
Tytärtä ei otettu keskusteluihin mukaan. Myöhemmin tytär sai suunnitelmasta tietoa. Tytär otti asian esille vanhempien kanssa, että hänellä on toivomuksena että molempia lapsia kohdeltaisiin tasapuolisesta. Siitähän vanhemmat suuttuivat. Tyttären ei olisi heidän mielestä pitänyt mitään puhua. Pojan saatua vanhemmiltaan tiedon että tytär ei taidakaan suostua törkeän epäoikeudenmukaiseen jakoon, rupesi poika nimittelemään tytärtä ja tyttären miestä ahneeksi.
Poika rupesi lähettämään siskolleen useita sähköpostiviestejä joissa manipuloi siskoaan raamatunlauseilla, ym. että sisko suostuisi siihen että tila jäisi kokonaan ilmaiseksi hänelle (veljelle).
Tyttären tiedusteltaessa vanhemmiltaan että miksi he pojalle ovat antamassa lähes kaiken ilmaiseksi, oli vanhemmat maininneet mm. että poikahan on esikoinen ja että tytär ei saa esittää mitään vaatimuksia ja että onhan poika pappi.
Poika vain kirjoitteli siskolleen että "milloin laitetaan nimet paperiin". "Nimien kirjoittamisen jälkeen voidaan asiasta jotain keskustella, ei ennen sitä".
Tytär ei moiseen suostunut. Vanhemmat ja veli "loukkaantuivat", veli ilmoitti siskolleen että hän ei pidä yhteyttä siskoonsa kuin pakollisissa kuvioissa.
Poika kehoitti vanhempiaan tekemään testamentin, muutoin tulisi "perikuntavaara", niinkuin hän itse sanoi. (eli jos ei testamenttia, niin omaisuus olisi jakaantunut aikanaan tasan pojan ja tyttären kesken).
Vanhemmat ovat nyt tehneet poikaa suosivan testamentin. Tytölle jää rantatontti sekä erillään oleva pienempi metsäpalsta josta vanhemmat möivät suurimmaksi osaksi puut pois ja jättivät metsäaukot "oman onnensa nojaan". Tytölle jäävä metsäpalsta ja kesämökkitontti ovat arvoltaan murto-osa päätilalla olevasta metsästä, pelloista ja rakennuksista, kesämökkeineen,
Tyttö olisi halunnut että rakennuksiin olisi jäänyt hänelle edes käyttöoikeus, niin sekään ei käynyt veljelle. Vanhemmille olisi se käynyt mutta tekivät kaiken niin mikä vain pojalle sopi. Tyttären toiveita ei kuunneltu yhtään. Poika ilmoitti siskolleen että hän tarvitsee rahaa.
Lisäksi 30-vuoden ajan tytär miehensä kanssa osallistui aktiivisesti, ilmaiseksi, tilan kaikkiin töihin, pojan hurvitellessa samaan aikaan usein lomalla lapissa, eikä poika osallistunut juuri ollenkaan tilan töihin. Nyt poika haluaa kaiken ilmaiseksi itselleen.
Ihmetellä sopii, että onko pappipojalla omaatuntoa kun on valmis ottamaan itselleen siskolle kuuluvaa osuutta. Jos poika olisi sanonut vanhemmilleen että hän ei ota enempää mitä hänelle kuuluu, ei vanhemmat olisi tehneet epäsuhteista testamenttiä. Vanhat vanhemmat luottavat vain papin sanaan, pitäähän papin olla oikeassa. Poika kielsti mm. siskoaan puhumasta vanhempien kanssa oikeasta ja väärästä ja sanoi että hän (poika) voi vain keskustella vanhempien kanssa pastoraalisia keskusteluja. Kysyä sopii, mitähän nämä pastoraaliset keskustelut perintöasioissa olivat?
Tyttö on lievästi sanottuna tosi harmistunut tilanteeseen. Kokee että hänet on täysin syrjäytetty vanhempien ja veljen taholta. Tällaistako on "kristillinen tasajako"? Tyttärellä ei ole oikeutta mielipiteeseen, ei oteta huomioon tyttären toiveita tasapuolisesta jaosta.

lauantaina 25.02.2012

Äitini teki viime kesänä talo ja maakaupat yhden lapsen kanssa niin että kauppa perusteltiin arviokirjalla. Arviokirjan teki kiinteistövälittäjä. Arviokirjan yksityiskohdat voin osoittaa virheelliseksi. Esimerkiksi talossa ei olisi asuttu ja minä perheeni kanssa asuin useita vuosia tai että talossa ei olisi tehty remonttia ja se on saunatiloja lukuunottamatta peruskorjattu jne.
Yritin puuttua kiinteistövälittäjän toimintaan mm. kuluttajasuojalain ja elykeskuksen kiinteistövälittäjien kauppojen valvonnan kautta, joka on vain huomautus välittäjälle eikä he saa mitään muuta sanktioita. Miten tämä on mahdollista että omaisuuden arviokirja voidaan tehdä virheellisenä eikä siitä seuraa mitään. Ei ole ihme, jos on perintöriitoja. Laitan asiakirjat prof. Kankaalle. Siis kauppa meni murto-osalla yhdelle kolmesta lapsista ja kauppakirjassa lukee ettei olisi edes ennakkoperintöä. No paljon mitään ei jää jaettavaa enään eli näin tehtiin kaksi lapsista perinnöttömäksi äitini elinaikana. Rankaisulta asia tuntuu, kun oikea kauppasumma olisi ollut paljon suurempi ja meillä kahdella muulla sisaruksella on yhteensä 6 lasta kun taas se joka kotitilan maineen sai on yksi lapsi.

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Selaa juttuja asiasanojen mukaan




Muualla Yle.fi:ssä