Prisma: Kasvimaailman mahti

Julkaistu tiistaina 04.06.2013 9 61

Hang Son Doongin luola Vietnamissa.

TV1 maanantaisin 10. - 24.6.2013 klo 19.00 - 19.50, uusinta tiistaisin n. klo 23.00 - 23.50 ja sunnuntaisin klo 12.45 - 13.35

Yle Areenassa 7 päivän ajan

Kasvimaailman mahti (How to Grow a Planet) on kolmiosainen sarja, joka kertoo uudesta näkökulmasta maapallon tarinan. Pääosassa ovat kasvit.

 

Suuria mullistuksia

Professori Iain Stewart matkaa Vietnamin luolista Afrikan erämaihin sekä palaa historiassa takaisin niihin päiviin, kun kasvien varhaiset "esi-isät" olivat avainasemassa suurissa luonnonmullistuksissa.

Kasvien evoluutio perustuu suurelta osin kyvystä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin, kuten ilmastoon, maaperään ja veden saannin vaihteluun, mutta kasveille on muodostunut myös aseita, joilla puolustautua vihollista vastaan: kaktuksella on piikkinsä ja monella kasvilla myrkkynsä.

 

Miten kasvit viestittävät?

Tutkimuksissa on huomattu, että kasvit voivat varoittaa toisiaan kasvinsyöjäeläimen hyökkäyksestä. Miten kasvien viestintä käytännössä tapahtuu, ja miten ne hengittävät?

Kasvien ansiosta sammakkoeläimet nousivat vedestä maalle, dinosaurukset menestyivät ja kuolivat sukupuuttoon. Hyönteiset, nisäkkäät, linnut ja ihminenkin ovat kehittyneet kasvien myötä.

 

1 Elämää valosta

Professori Iain Stewart kertoo uudesta näkökulmasta maapallomme tarinan, jonka pääosassa ovat kasvit. Yhteyttävien kasvien kehittyminen synnytti näet nykyisen hapekkaan ilmakehän.

 

2 Kukkien mahti

Professori Iain Stewart matkaa syrjäisille Tyynenmeren saarille etsimään varhaisimpia kukkakasvien lajeja. Kuinka kukkivat kasvit saivat alulle eläinten – ja siis myös ihmisen – evoluution?

 

3 Haastaja

Professori Iain Stewart kertoo ruohokasvien merkityksestä planeettamme hapentuotannossa. Ruohokasvit muokkasivat myös elinympäristöjä sellaisiksi, joissa ensimmäiset sivilisaatiot saattoivat syntyä.

Tuotanto: BBC, 2011.

 

Suosittele61 Suosittelee

Kommentit

tiistaina 11.06.2013

Monta kertaa olen kokenut, miten kasvit puolustavat itseään. Kotonani oli aikoinaan huonekasvina koristenokkonen, joka ei polttanut, mutta silti muutamat eivät uskaltaneet koskea siihen.

keskiviikkona 12.06.2013

Mahtava sarja! Kiitos YLE!

sunnuntaina 23.06.2013

Upea sarja, olen paljon perehtynyt kasvien, eläinten ja koko maapallon menneisyyden ja nykyisyysen tutkimukseen ja tässä sarjassa on niin paljon sellaista mikä avartaa ja tuo uutta näkökulmaa. Todistaa myös omia veikkauksia todeksi :)

maanantaina 24.06.2013

Sarjan kolmannen osan suomennos olisi ollut syytä tarkistuttaa jollakulla asiaa tuntevalla, sillä nyt käännöksessä menivät pahasti sekaisin ruohovartiset kasvit ja heinäkasvit. Eli kun ohjelmassa puhuttiin heinistä, oli ne käännetty ruohovartisiksi kasveiksi.

tiistaina 25.06.2013

Kolmannen osan suomennos oli tosiaan epäonnistunut oleelliselta osaltaan, jopa niin, että asiasisältö muuttui virheelliseksi. Englannin 'grass' voi toki tarkoittaa mitä tahansa ruohoa, mutta tässä ohjelmassa puhuttiin nimenomaan heinäkasveista, joiden selviytymismekanismit olivat uudenlaiset ja siten saivat aikaan niiden runsastumisen. Suomennoksessa käytettiin mm. sanoja ruoho ja ruohovartinen kasvi, kun ilmiselvästi tarkoitettiin heinäkasvia. Tarkennuksena: ruoho, ruohovartinen kasvi = ei puuvartinen kasvi vs. heinä = kuuluu heinäkasvien heimoon.

tiistaina 25.06.2013

Sarjan suomentaja oli tietoinen sarjan haastavasta sanasta "grasses", joka suomentui ruohovartiset kasvit / ruohot / ruohokasvit / heinäkasvit. Suomentaja käytti apunaan luonnontieteellisen museon ja yliopiston geotieteiden laitoksen asiantuntijoita.

Päivi
verkkotoimittaja

keskiviikkona 26.06.2013

Olisiko kuitenkin ollut syytä käyttää asiantuntija-apuna kasvitieteilijää?

keskiviikkona 26.06.2013

No joo. Ihan mielenkiintoinen sarja sinänsä, jos jättää nyt huomiotta hienoisen pateettisuuden ja alkuperäisen käsikirjoituksen sisältämät hieman virheelliset analogiat ("kasvit hengittävät hiilidioksidia" - todellisuudessahan kasvit yhteyttävät hiilidioksidia, ja tuottavat näin sokeria, jota ne itse samoin kuin kaikki muutkin elolliset polttavat hengityksessä perusenergiaksi).

Mutta tärkein huomio ja epätarkkuus tuli vastaan tässä viimeisimmässä osassa. Ja syypää oli kyllä tällä kertaa suomentaja. Osan teemana oli nimenomaan heinien vallankumous ei ruohovartisten kasvien, kuten suomentaja oli systemaattisesti kääntänyt englannin kielen sanan 'grass'. Kyllähän usein epätieteellisessä puhekielessä grass voidaankin kääntää "ruohoksi", mutta kun puhutaan tieteellisestä ohjelmasta, tarvitaan nyt myös tieteellistä tarkkuutta.

Kaikissa kohdin viitattiin nimenomaan heinien erityisrakenteisiin (vascular bundles eli johtojännetupet ovat nimenomaan heinille tyypillinen rakenne, samoin nivelikäs varsi ja lehden terävät reunat). Heinät ovat kyllä ruohovartisia kasveja, mutta eivät läheskään kaikki ruohovartiset kasvit (engl. herbaceous plants) ole heiniä. Ruohojahan ovat mm. sellaisetkin tutut kasvit kuin horsma, voikukka, kissankello, pujo, koiranputki jne. jne. Mutta heiniä ne eivät ole. Heinät on siis taksonominen ruohovartisten kasvien ryhmä, kun taas "ruohovartiset kasvit" viittaa epätaksonomiseen, kasvien rakenteeseen liittyvään luokitteluun. Eiväthän esim. mänty ja koivu ole keskenään sukua vain sen vuoksi, että ovat puuvartisia kasveja.

Virhe on yhtä suuri kuin jos nisäkkäitä sanottaisiin kaloiksi vain sen vuoksi, että ne ovat molemmat selkärankaisia.

Toivoisi jatkossa suurempaa tarkkuutta myös kääntäjiltä. Voi tuntua lillukanvarsiin kompastumiselta, mutta kuten edellä maintsin: virhe on tuota luokkaa, eikä se tiedeohjelmissa ole hyväksyttävää.

lauantaina 29.06.2013

Onhan se hyvä, että kun kommentoidaan niin sitten vain tulee valitusta. Ottakaaa huomioon, että kaikki tätä katsovat eivät ole biologeja. Tuskin tämä ohjelma oli nimenomaan tarkoitettu vuosia ja vuosikymmeniä alaa opiskelleille kasvitieteilijöille, biologeille, geologeille ynnä muille sellaisilla.

Mielestäni tämä sarja oli todella hyvä ja avartava sellaiselle, joka ei tiedä edes mikä on kasvi, puu, kukka tai heinä. Eiköhän tämä ole se sarjan päätarkoitus ja, jos joku sellainen saa tästä kipinän ottaa itse lisää asioista selvää on sarja onnistunut.

Kommenttien vähyydestä päätellen oli tämäkin sarja suorastaan helmiä sioille. Eihän tätä ole katsoneet muut kuin biologit, ja muut tämän alan ammattilaiset. Suoranainen sääli!

Erittäin helppo tapa sivistää itseään katsoa tällaista, mutta minkäs sille voi jos Salatuttujen Elämien uusinnat kiinnostavat enemmän

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Selaa juttuja asiasanojen mukaan




Muualla Yle.fi:ssä