Ollessani nuori ja lapsi, kaikissa perheissä oli kymenkunta lasta,
siksi saimme nimityksen suuret ikäluokat. Asuimme suurin osa maaseudulla oli kavereita ja luontoa missä telmiä, ja oli tosi helppo koota
pesäpallojoukkoja yms. peilijoukkoja ja leikkikavereita. Silloiseen aikaan
joutui silmätikuksi ne joilla oli vain yksi tai kaksi lasta, syystä tai toisesta
ainakin täällä Pohjois-Suomessa. Kysynkin mikä tässä suurperheissä on
niin kovin erikoista, en ymmärrä, ainoastaan tämä nykyajan vouhotus.
Yksi elää yhdellä ja toinen toisella tavalla. Suurperheen elämä ei juurikaan
poikkea 1-2 lapsisen perheen elämästä. Erilaiset huolet, arki pyörii kyllä
lähes saman kaavan mukaan. Aamulla töihin, illalla kotiin ja sitten pyöritetään kodin arkea. Perhekeskeisiä juhlia on tietenkin suurperheissä enemmän
esim. on ristiäisiä, häitä, hautajaisia ja nämähän kokoavat suvut usein
yhteen, näin se oli silloinkin kun minä olin lapsi. Mutta jos kaksi aivan eri
elämäntavat omaavaa henkilöä yrittää keskustella asoista joka toiselle
on aivan käsittämätön sehän on kuin tuulee huutelisi. Paljon on kiinni omasta kokemuksesta miten kokee tulleensa painostetuksi, tai vainotuksi. Pitää
elää rennommin, toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, eikä pyri muuttamaan toisia ihmisiä jos muutosta haluaa niin pyrkii muuttamaan
itseään ja ajattelutapaansa. Pohjois-Suomessa lähes koko ikäni asuneena
en ole koskaan ollut törmäyskurssilla juuri kenekään kanssa. Kannatta
miettiä omia mielipiteitään ja suhtautumistaan toisiin ihimisiin, niin metsä
vastaa kuin sinne huudetaan.
Missään nimessä tarkoitus ei ole sanoa, miten kukin elää. Päinvastoin. Ne, jotka kokevat elämänsä olevan hyvin, heille tämä kaikki on varmasti raskasta luettavaa. Kuitenkin, meillläkin, jotka olemme kärsineet paljon ja olemme tehneet kauan työtä päästäksemme eteenpäin elämässämme, meilläkin on oikeus saada tietää tosiasioita jotta voimme paremmin ymmärtää ja antaa anteeksi.
Jokainen on oman onnensa seppä. Tämä lause on toistunut usein näissä kirjoituksissa. Se on lause, jonka minäkin olisin voinut ottaa hyvin loukkaavana, koska todellakaan mulla ei ole ollut mahdollisuutta olla oman onneni seppä.
Vasta nyt , tämän keskustelun myötä, 11 vuotta avioeron jälkeen, tunnen ymmärtäväni myös ex-miestäni, joka ei koskaan kyennyt puhumaan tunteistaan. - En mitään olisi niin hartaasti tahtonut kuin saada pajon aikaisemmin tietää ja ymmärtää, miksi meillä oli niin erilainen tausta. se on selvinnyt vasta tämän keskutelun kuluessa. Tunnen nyt olevani vapaampi kun menneisyys ei enää sido minua hämmennyksellä ja ihmetyksellä siitä, mikä meni vikaan.
kun jaksat touhuta,ja olla tyytyväinen. ja paljon enemmän onnea siitä jos te molemmat vaimo ja sinä olette tyytyväisiä!
itse rakastan omia lapsia yli kaiken!!! mutta yleisesti ottaen en hirveästi välitä lapsista!!!enkä jaksa juurikaan vieraiden isoja lapsilaumoja!onkohan kohtalotovereita??
ainakin puolison kans yhteinen aika on niin kortilla neljän lapsen kanssa että miten tulen toimeen vuosien päästä,jos niitä on vielä enemmän???
varmaan rauhottavia pitää alkaa syömään! aika monet taitaa syödä...vai???
Kukaan ei täällä hermostukaan siitä, jos joku vapaaehtoisesti haluaa olla ajattelematta ja tyytyy siihen että tottelee muiden keksimiä määräyksiä, vaikkei niitä ymmärräkään.
Antaisitte kuitenkin uskonsisarienne ja veljienne tehdä omalla kohdallaan siinä asiassa omat päätöksensä. Jooko?
Meidän perheemme usko perustuu elämän kunnioittamiseen. Jumala on käsityksemme mukaan luonut ja ylläpitää elämää. Elämää syntyy koko ajan uutta ja sekin on luomisihmettä. Samalla perheemme elää Pyhän Hengen osallisuudessa Jumalan lasten joukossa. Seurakuntamme on kuin äiti, joka kantaa huolta. Siihen me turvaamme, lapsellisesti. Sen ohjeet ovat neuvoja, ikään kuin suosituksia, joita noudattamalla elämän joitakin mutkia voi ehkä vähän oikoa. Ei ole pakko. Toiset tykkää mutkitella. Jota huvittaa ajattelu, saa ajatellakin. Minulla on muuta hommaa; rakennetaan poikiemme kanssa linnunpönttöjä tällä haavaa yms. Eikä me ehkäistä uutta elämää. Älkäähän hermostuko siitä, että jotkut haluaa vapaehtoisesti elää ja uskoa näin hirviän yksinkertaisesti ja lapsellisesti. Tämä on maailman viisilta salattua uskoa, niin kuin raamatussakin sanotaan. Hyvin nuo vuorokauden tunnit kuluvat, vaikka "kaikki on kiellettyä", niin kuin joku sanoi. Mietitty vaimon kanssa, miten semmoiset, jotka kokevat uupuvansa, voisi elvyttää, mutta ei me keksitty. Ainakin tässä yhteisössä keskustellaan ja tavataan toisiamme, että ei kontaktien puutetta voi olla. Ja kun ei kerran pakoteta mihinkään, sen pakon tunnun täytyy kummuta jostakin ihmisen sisältä. Mitäs siinä sitten teet?
Mulle on alkanu tämän keskustelun myötä valjeta, miten valtavan tärkeä asia seksi on VL-liikkeessä ! Jaksetaan edestakaisin aina vain palata siihen ettei tule ehkäistä.
Tuntuu että kaikki ongelmat hoituu sillä, tai ettei niitä muka synnykään jos vanhemmat eivät käytä ehkäisyä.
No, en oikein ymmärrä, miten se seksi ja ehkäisemättömyys on niin maailman tärkein asia avioliitossa.
- Saa nähdä mikä miesten jäsenryntäys mahtaa alkaa tulla vl-liikkeeseen, kun nykyaikana on paljon seksiiippuvuudesta kärsiviä miehiä !
Ja kun siihen ei taida parannuskeinoa olla, niin tällainen yhteisö jossa seksillä on niin tärkeä ja hyväksytty rooli, tuntuu melkein lähes ainoa, jota uskaltavat harrastaa, ettei tule syntituomiota tai vastaavaa, vamaan alkaa olla kysyntää liikkeeseen kunhan sana alkaa levitä !!!.
Piti vielä sittenkin kommentoida, kun tämähän alkaa tuntua ihan omituiselta.
Minä olen luullut että niitä "lihan himoja" voi vähän hillitä tarpeen tullen . Ja ettei se sänkyelämä nyt ihan pääosaa näyttele.
Esikoisl.ainakin osaavat hoitaa asiansa paljon vähemmällä seksuaalisuuden korostuksella
Mitä enemmän tällä foorumilla olen pyörinyt, sitä enemmän on minulle valjennut nämä eroavaisuudet.
Ja täytyy sanoa, ettei ainakaan tämän VeeÄllän hyväksi.
Lue vähän tarkemmin, kyllä täältä meidänkin kommentteja löytyy. Omista aivoistani olen jäävi sanomaan, liian usein varmaan roikkuvat narikassa. En nyt jaksa toistaa jo muutamaan kertaan kertomiani asioita, joten siirry keskustelussa kohtaan edellinen.
vilkaisepa sitä syntlistaa ! E mikään kumma, että miehet on hiljaa ! Naiset vielä taistelee heidän puolesta ! Mitä ihmettä voi muuta harrastaa kuin seksiä jos on oikein tunnollinen ja tottelevainen vl.
miksi suurperheen miehet ei puhu ei pukahda, heillähän on ainakin puolet tästä lapsenhankkimisprojektista vastuullaan vai onko lestaadiolaismiehillä valahtanut aivot sinne haaruihin? vai eikö löydy rohkeutta keskustella, ei se ehkäisy voi olla vaikea asia jos esim. emäntä on sairas. silloin se on päivänselvä asia!!! siis että ehkäistään, , jotenkin erikoista että uskovaisten ihmisten asiat pyörii pelkästään peiton alla niin no mitas muuta ne voi tehdä, kai se on sitten niin että "pirtti on ainoa viljelyssarka jne ,kaikki muu onkin sitten vissiin syntiä
Ollessani nuori ja lapsi, kaikissa perheissä oli kymenkunta lasta,
siksi saimme nimityksen suuret ikäluokat. Asuimme suurin osa maaseudulla oli kavereita ja luontoa missä telmiä, ja oli tosi helppo koota
pesäpallojoukkoja yms. peilijoukkoja ja leikkikavereita. Silloiseen aikaan
joutui silmätikuksi ne joilla oli vain yksi tai kaksi lasta, syystä tai toisesta
ainakin täällä Pohjois-Suomessa. Kysynkin mikä tässä suurperheissä on
niin kovin erikoista, en ymmärrä, ainoastaan tämä nykyajan vouhotus.
Yksi elää yhdellä ja toinen toisella tavalla. Suurperheen elämä ei juurikaan
poikkea 1-2 lapsisen perheen elämästä. Erilaiset huolet, arki pyörii kyllä
lähes saman kaavan mukaan. Aamulla töihin, illalla kotiin ja sitten pyöritetään kodin arkea. Perhekeskeisiä juhlia on tietenkin suurperheissä enemmän
esim. on ristiäisiä, häitä, hautajaisia ja nämähän kokoavat suvut usein
yhteen, näin se oli silloinkin kun minä olin lapsi. Mutta jos kaksi aivan eri
elämäntavat omaavaa henkilöä yrittää keskustella asoista joka toiselle
on aivan käsittämätön sehän on kuin tuulee huutelisi. Paljon on kiinni omasta kokemuksesta miten kokee tulleensa painostetuksi, tai vainotuksi. Pitää
elää rennommin, toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, eikä pyri muuttamaan toisia ihmisiä jos muutosta haluaa niin pyrkii muuttamaan
itseään ja ajattelutapaansa. Pohjois-Suomessa lähes koko ikäni asuneena
en ole koskaan ollut törmäyskurssilla juuri kenekään kanssa. Kannatta
miettiä omia mielipiteitään ja suhtautumistaan toisiin ihimisiin, niin metsä
vastaa kuin sinne huudetaan.
oraan.
Missään nimessä tarkoitus ei ole sanoa, miten kukin elää. Päinvastoin. Ne, jotka kokevat elämänsä olevan hyvin, heille tämä kaikki on varmasti raskasta luettavaa. Kuitenkin, meillläkin, jotka olemme kärsineet paljon ja olemme tehneet kauan työtä päästäksemme eteenpäin elämässämme, meilläkin on oikeus saada tietää tosiasioita jotta voimme paremmin ymmärtää ja antaa anteeksi.
Jokainen on oman onnensa seppä. Tämä lause on toistunut usein näissä kirjoituksissa. Se on lause, jonka minäkin olisin voinut ottaa hyvin loukkaavana, koska todellakaan mulla ei ole ollut mahdollisuutta olla oman onneni seppä.
Vasta nyt , tämän keskustelun myötä, 11 vuotta avioeron jälkeen, tunnen ymmärtäväni myös ex-miestäni, joka ei koskaan kyennyt puhumaan tunteistaan. - En mitään olisi niin hartaasti tahtonut kuin saada pajon aikaisemmin tietää ja ymmärtää, miksi meillä oli niin erilainen tausta. se on selvinnyt vasta tämän keskutelun kuluessa. Tunnen nyt olevani vapaampi kun menneisyys ei enää sido minua hämmennyksellä ja ihmetyksellä siitä, mikä meni vikaan.
kun jaksat touhuta,ja olla tyytyväinen. ja paljon enemmän onnea siitä jos te molemmat vaimo ja sinä olette tyytyväisiä!
itse rakastan omia lapsia yli kaiken!!! mutta yleisesti ottaen en hirveästi välitä lapsista!!!enkä jaksa juurikaan vieraiden isoja lapsilaumoja!onkohan kohtalotovereita??
ainakin puolison kans yhteinen aika on niin kortilla neljän lapsen kanssa että miten tulen toimeen vuosien päästä,jos niitä on vielä enemmän???
varmaan rauhottavia pitää alkaa syömään! aika monet taitaa syödä...vai???
Kukaan ei täällä hermostukaan siitä, jos joku vapaaehtoisesti haluaa olla ajattelematta ja tyytyy siihen että tottelee muiden keksimiä määräyksiä, vaikkei niitä ymmärräkään.
Antaisitte kuitenkin uskonsisarienne ja veljienne tehdä omalla kohdallaan siinä asiassa omat päätöksensä. Jooko?
Meidän perheemme usko perustuu elämän kunnioittamiseen. Jumala on käsityksemme mukaan luonut ja ylläpitää elämää. Elämää syntyy koko ajan uutta ja sekin on luomisihmettä. Samalla perheemme elää Pyhän Hengen osallisuudessa Jumalan lasten joukossa. Seurakuntamme on kuin äiti, joka kantaa huolta. Siihen me turvaamme, lapsellisesti. Sen ohjeet ovat neuvoja, ikään kuin suosituksia, joita noudattamalla elämän joitakin mutkia voi ehkä vähän oikoa. Ei ole pakko. Toiset tykkää mutkitella. Jota huvittaa ajattelu, saa ajatellakin. Minulla on muuta hommaa; rakennetaan poikiemme kanssa linnunpönttöjä tällä haavaa yms. Eikä me ehkäistä uutta elämää. Älkäähän hermostuko siitä, että jotkut haluaa vapaehtoisesti elää ja uskoa näin hirviän yksinkertaisesti ja lapsellisesti. Tämä on maailman viisilta salattua uskoa, niin kuin raamatussakin sanotaan. Hyvin nuo vuorokauden tunnit kuluvat, vaikka "kaikki on kiellettyä", niin kuin joku sanoi. Mietitty vaimon kanssa, miten semmoiset, jotka kokevat uupuvansa, voisi elvyttää, mutta ei me keksitty. Ainakin tässä yhteisössä keskustellaan ja tavataan toisiamme, että ei kontaktien puutetta voi olla. Ja kun ei kerran pakoteta mihinkään, sen pakon tunnun täytyy kummuta jostakin ihmisen sisältä. Mitäs siinä sitten teet?
Mulle on alkanu tämän keskustelun myötä valjeta, miten valtavan tärkeä asia seksi on VL-liikkeessä ! Jaksetaan edestakaisin aina vain palata siihen ettei tule ehkäistä.
Tuntuu että kaikki ongelmat hoituu sillä, tai ettei niitä muka synnykään jos vanhemmat eivät käytä ehkäisyä.
No, en oikein ymmärrä, miten se seksi ja ehkäisemättömyys on niin maailman tärkein asia avioliitossa.
- Saa nähdä mikä miesten jäsenryntäys mahtaa alkaa tulla vl-liikkeeseen, kun nykyaikana on paljon seksiiippuvuudesta kärsiviä miehiä !
Ja kun siihen ei taida parannuskeinoa olla, niin tällainen yhteisö jossa seksillä on niin tärkeä ja hyväksytty rooli, tuntuu melkein lähes ainoa, jota uskaltavat harrastaa, ettei tule syntituomiota tai vastaavaa, vamaan alkaa olla kysyntää liikkeeseen kunhan sana alkaa levitä !!!.
Piti vielä sittenkin kommentoida, kun tämähän alkaa tuntua ihan omituiselta.
Minä olen luullut että niitä "lihan himoja" voi vähän hillitä tarpeen tullen . Ja ettei se sänkyelämä nyt ihan pääosaa näyttele.
Esikoisl.ainakin osaavat hoitaa asiansa paljon vähemmällä seksuaalisuuden korostuksella
Mitä enemmän tällä foorumilla olen pyörinyt, sitä enemmän on minulle valjennut nämä eroavaisuudet.
Ja täytyy sanoa, ettei ainakaan tämän VeeÄllän hyväksi.
Lue vähän tarkemmin, kyllä täältä meidänkin kommentteja löytyy. Omista aivoistani olen jäävi sanomaan, liian usein varmaan roikkuvat narikassa. En nyt jaksa toistaa jo muutamaan kertaan kertomiani asioita, joten siirry keskustelussa kohtaan edellinen.
vilkaisepa sitä syntlistaa ! E mikään kumma, että miehet on hiljaa ! Naiset vielä taistelee heidän puolesta ! Mitä ihmettä voi muuta harrastaa kuin seksiä jos on oikein tunnollinen ja tottelevainen vl.
miksi suurperheen miehet ei puhu ei pukahda, heillähän on ainakin puolet tästä lapsenhankkimisprojektista vastuullaan vai onko lestaadiolaismiehillä valahtanut aivot sinne haaruihin? vai eikö löydy rohkeutta keskustella, ei se ehkäisy voi olla vaikea asia jos esim. emäntä on sairas. silloin se on päivänselvä asia!!! siis että ehkäistään, , jotenkin erikoista että uskovaisten ihmisten asiat pyörii pelkästään peiton alla niin no mitas muuta ne voi tehdä, kai se on sitten niin että "pirtti on ainoa viljelyssarka jne ,kaikki muu onkin sitten vissiin syntiä