Eläin on sielukas ihmisen tavoin, ja on väärin alentaa heidät esineksi se-pronominilla. Vauvakin on se, jolla ilmaistaan tämänkin olevan muka vailla sielua, mikä osoittaa yhtä köyhää ajattelua.
Itse opin käyttämään hän-pronominia kilpikonnastani - samoin kaikista eläimistä - arvostetun eläinlääkärin mukaan.
Julmasta ja sieluttomasta ihmisestä voisi sen sijaan alkaa käyttää se-pronominia.
Kati pullille erityiskiitos, samoin voimalalle ensiarvoisen asian esiin nostamisesta.
Ihmisillä on taipumus laumakäyttäytymiseen ja kyky olla sosiaalisessa kanssa käymisessä erin lajin kanssa. Ja miksei ihminen saisi pitää lemmikkiä, esimerkiksi koiraa omana voimavarana arki elämässä. Vaikka eläin kuluttaa -tietysti- ruokaa ja on paskomakone, niin eikö nyt se ihminen ole tässä vastuussa.
Minusta ihminen kuluttaa enemmän energiaa ja tuottaa päästöä ja sotkee joltakin osin ympäristöä. Eikö ihminen ole vastuussa tästä. Eläimet tuskin välittää, että onko heillä vaatteita päällä tai mitä muonaa ne syö.
Eikä ratkaisu ole siinä, että eliminoidaan koirarotuja, että ihmisen aika elämiseen säästyy. Sitten koirien geenitutkimus ei kehittyisi. Ja yritetään palata johokin menneisyyden ihme fantasiaan "hyvän ja paremman" elämään kuin ennen vanhaan. Just deal with it.....
Toinen eläinlääkäri (ei varmistettu) 27.3.2012 21:56
Hienoa, että pilalle jalostetuista roduista uskalletaan puhua ääneen. Nykyisen presidenttiparin onnettomasta rotuvalinnasta olen ollut hyvin pahoillani, upeaa että joku siitä puhui televisiossakin kaiken kansan kuullen! Yleensähän lemmikkejä koskevissa jutuissa vain hymistellään, esimerkiksi Bostoninterrieriä käsittelevässä lehtijutussa (jokin koiralehti alkuvuodesta) leperreltiin rodun mukavasta luonteesta sivukaupalla eikä terveydestä mainittu koko lehdessä sanallakaan! Minun mielestäni Bostoninterrierit, ranskanbulldoggit, mopsit, kiinanpalatsikoirat, shar peit, englanninbuldoggit ja ainakin tusina muuta rotua saisi kieltää saman tien ja paljon kärsimystä estettäisiin kertaheitolla.
Oli miellyttävää seurata älykkäiden ja hyvin käyttäytyvien ihmisten keskustelua tärkeästä aiheesta. Kukaan ei inttänyt, jankuttanut, puhunut päälle tai alkanut provosoida tai provosoitua. Kiitos tästä!
Koira ja sika eivät ole "he" vaan "ne". Eikä koira ole "hän", koira on "se". Kun eläimestä käytetään pronominia "hän", se on luonnosta vieraantuneen puhetta ja käsitteiden hämärtämistä.
Joissain kommenteissa on pahoiteltu Suomen Joogaliiton puuttumista keskustelusta ja edelleen annettu ymmärtää, että joogaliiton antama joogaohjaajakoulutus olisi jotenkin virallinen. Suomen Joogaliito on kuitenkin vain ja ainoastaan yhdistys ei sen enempää eikä vähempää. Suomen joogaliito ei siis edusta muuta kuin itseää ja jäseniään korkeintaan. Joogaliiton lausunnot eivät edusta mitään yleisempää tai perustellumpaa tietoa.
Päinvastoin joogaliitossa on ollut tapana rajata joogaa omien rajoitustensa kautta. Esimerkikisi aikoinaan eräs joogaliiton puheenjohtaja lausui lääkärin auktoriteetillaan hengitysharjoituksien olevan haitallisia. Tämä lausunto tulee ymmärtää kyseisen puheenjohtajan ketjutupakoinnin kautta. Nyttemmin linjausta lienee tarkistettu, mutta seurauksena tästä on ettei joogaliitossa ole pranayama harjoitusten tietotaitoa. Mitenköhän paljon parempia tuloksia olisi hengityskouluissa saatu, jos käytössä olisi todellista tietotaitoa. Sovitettaessa joogaa suomalaiseksi on hyljätty keskeisiä osia joogan perinteestä. Ehkä hankalin rajaus on ollut joogaliiton pyrkimys pitää jooga harrastelijoiden käsissä ja vastustaa ammatillistumista kaupallisuutena. Tämä on merkinnyt heikkotasoisia ohjaajia kansalsiopistoissa. Tämä esti joogan kehittymisen Suomessa parikymmentä vuotta. Vieläkin kansalaisopistojen subjentoidut hinnat ovat vapaan kilpailun este.
Suomessa astanga jooga lopulta muutti tilanteen. Nyt on ammattilaisia, jotka voivat kehittyä joogeina ja opettajina kokopäiväisesti. Suomeen on tullut myös joogasuuntauksia, joilla on aito yhteys joogan perinteeseen. Monilla uusilla on huomattavasti tasokkaampi koulutus kuin tuo joogaliiton viralliseksi mainittu. Monimuotoinen ja moniarvoinen joogakulttuuri voi alkaa kukoistaa Suomessakin.
Vapauden ja kaupallisuude myötä joogankin pariin voi tulla kaikenlaisia ilmiöitä ja henkilöitä, mutta en usko epäterveiden ilmöiden mahdollisuuteen toimia pitkäaikaisesti.
Jooga- ja tantrakoulu Natha (ei varmistettu) 19.3.2012 15:50
Kuten aiemmassa kommentissa todetaan, ohjelmassa käsitelty seksuaalikasvatusta käsittelevä teksti ei ole Gregorian Bivolarun tai muiden Nathaan tai Misaan liittyvien henkilöiden kirjoittama vaan ote Nik Douglasin ja Penny Slingerin kirjoittamasta ensyklopedisesta teoksesta, joka käsittelee eroottista tantraa eri traditioissa. Teos (Sexual Secrets, The Alchemy of Ecstacy) on saatavissa myös esimerkiksi Akateemisesta kirjakaupasta. Ohjelmassa esitellyssä niteessä Gregorian Bivolaru on kommentoinut lähinnä teoksen osuuksia, jotka käsittelevät seksualista kontinenssia, eli eroottisen energian hallintaa. Kontinenssi on merkittävä käytännöllinen menetelmä eroottisuuden jalostamiseksi ja rakastelun muuntamiseksi parisuhteen molempia osapuolia syvällisemmin tyydyttäväksi.
Mikään osa Nathan tai Misan opetusta ei käsittele lasten seksuaalikasvatusta.
Haluamme myös huomauttaa, ettei kyseisessä kirjassa kehoteta pedofiliaan, lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, tai seksuaaliseen aktiin lapsen läsnäollessa. Sen sijaan kirjassa neuvotaan vanhempia hienovaraisesti tuomaan eroottisuus esiin osana luonnollista rakkaudellista intiimiä yhteyttään, kunnioittaen täysin lapsen mahdollisuuksia ymmärtää seksuaalisuutta.
Seuraavassa lainaus ohjelmassa mainitusta kohdasta (s. 297): "In most families, it is inevitable that children will overhear or see their parents making love. Though the mystery and magic of sexual union should be reserved as something to look forward to, as something sacred and special, children should not be kept unaware of the actual mechanics of sex. Rather than being left completely in the dark about "how mommy and daddy do it," or pushed into voyeurism to satisfy their natural curiosity, children should be gradually introduced to the realities of love-making. A door can be deliberately kept open, the child can be asked to light incense and bring flowers and efreshments while parents are expressing intimacy. There need not be blatant exposure, but rather a subtle sharing of the atmosphere of sexuality, so that the child naturally becomes aware of "what it's all about. ""
Tässä vielä samasta luvusta toinen lainaus, joka valaisee kirjoittajien näkökulmaa seksuaalikasvatukseen: "Children should not be given unlimited access to everything all at once, just as in Tantra the mystery teachings are reserved for those who are adequately prepared. It is the duty of parents to prepare their children for the world, rather than use them as vehicles for their own self-indulgence. Too often we see children mirroring parental neuroses with a naive innocence that often leads to deep-seated emotional problems later in life."
Haluan omalla kommentillani osaltani myös nostaa esille sen, miten vääristynyt kuva suomalaisesta joogaperinteestä ohjelmassa annettiin.
Oli valitettaavaa, että ohjelmassa ei esiintynyt lainkaan Suomen joogaliiton edustajaa. Voin vain arvailla, mitkä olivat ohjelmantekijän intressit tämän tyyppisen ohjelman tuottamiselle.
Olen itse käyttänyt joogan menetelmiä mielenterveyshoidon tukena ja saanut hyviä tuloksia mm. masennuksen ja päihdeongelmien hoidossa, erityisesti juuri Suomen joogaliiton opettamalla tavalla. Tämä tapa karsii opetuksestaan kaiken ylimääräisen "rekvisiitan" ja jättää harjoittajalleen mahdollisuuden oman itsen löytämiseen omalla ajallaan ja omalla tavallaan. Harjoituksen rakenne on myös erityyppinen kuin ohjelmassa esitetty tapa joogata. Joogaliiton edustamassa joogassa harjoitus kulkee karkeasta tekemisestä kohti hienovaraisuutta. Tähän kulunut aika vaihtelee yksilöllisesti. Siksi se minusta onkin niin nerokasta. Tavoitteena ei ole saada ruumista mahdollisimman vaativiin ulkoisiin asentoihin vaan löytää hienovaraisuus sisältä. Ja kokemukseni perusteella juuri sillä on parantava vaikutus mielelle. Siihen ei tarvita kirjoja tai guruja.
Minä olen kokenut Suomen joogaliiton tavan nähdä jooga juuri itselleni läheisemmäksi, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kyseinen tapa olisi kaikille se sopivin. Uskon, että kaikkia olemassa olevia joogan muotoja tarvitaan, eivätkä ne ole turhaan syntyneet ja kehittyneet. Siksi minusta on sääli, että erilaiset näkemykset eivät tulleet esille ohjelmassa. Suomen joogaliiton edustama jooga ei varmasti ollut ainoa, jonka ääni jäi kuulumattomiin tässä ohjelmassa.
Ohjelma varmasti osaltaan lisää iloa ja intoa tehdä työtä joogan etujen puolesta ja tehdä sen terveellisyyttä ja terveyttä enemmän näkyväksi! Itsessäni se sytytti kipinän, jollaista ei varmasti, ainakaan vielä, olisi muutoin tullut! Ei siis muuta, ystävät hyvät, kuin pannaan hihat heilumaan jooga eteen :)
Maria Peuran kovasti kauhistelema kirja ja siinä oleva teksti ovat Nik Douglasin ja Penny Slingerin käsialaa. Kirja on tällainen, niinkuin jossain viestissä sanottiin, hieman 60-lukuhenkinen kirja Sexual Secrets: The Alchemy of Ecstasy, ilmestyi 1979 ja vuonna 2000 tuli 20-vuotisjuhlapainos. Siihen voi tutustua tilaamalla vaikka Amazonista. Ohjelmassa voisi olla hieman tarkempi ja kriittisempi siinä kenen sanotaan mitäkin kirjoittaneen. Ei liene toimittajien vika mitä haastateltavat sanovat, mutta sittenkin.
joogaohjaaja, pitän linjan joogaharrastaja, äiti (ei varmistettu) 18.3.2012 19:47
Tämä oli surullisinta mitä olen pitkään aikaan kohdannut. Jokaisen yksilöllisiin tarpeisiin soveltuva, tasapainottava ja kokonaisvaltaista hyvinvoinitia tuova jooga oli peitottu hyvin yksipuolisesti kahden äärisuuntauksen ääri-ilmiöiden lomaan antaen asiaa tuntemattomalle katsojalle ilmeisesti yhtä asiantuntemattomien "asiantuntijoiden" henkilökohtaisten ongelmien ja epätietoisuuden täyttämien mielipiteiden mukaan kuvan siitä,mitäjooga on.
Kaikki, mitä jooga edustaa minulle ja sadoille ryhmissäni käyville joogaajille, puuttui tästä ohjelmasta. Kaikki työ, mitä Suomjen joogaliitto on vuosikausia tehnyt joogan aitojen asioiden eteen, piilotettiin katsojalta.
Miten tätä asiaa voi korjata? Miten 90-vuotias joogaa tuntematon isoäitini tai naapurini ajattelevat minusta ja muista joogan harrastajista ohjelman katsottuaan? Käärmeet ja kuvat hörhön pedofiilin sisällä???
Onneksi totuus on jokaisen sisällä ja jokainen jooganharrastaja tietää ja tuntee itsensä ja harrastuksensa, elämäntapansa riittävän hyvin erottaakseen tämän kummallisen ja sairaan ohjelman todellisuudesta! Olen hyvin pahoillani kaikkien teidän puolesta, jotka jouduitte katsomaan tämän vääristelyn ja tietämättömyyden verhoaman kokonaisuuden. Olen onnellinen teidän lukijoiden ja katsojien puolesta, jotka näitte saman kummallisuuden kuin minä ja jatkatte omaa, itsellenne parhaaksi katsomaanne tietä joogan parissa!
Eläin on sielukas ihmisen tavoin, ja on väärin alentaa heidät esineksi se-pronominilla. Vauvakin on se, jolla ilmaistaan tämänkin olevan muka vailla sielua, mikä osoittaa yhtä köyhää ajattelua.
Itse opin käyttämään hän-pronominia kilpikonnastani - samoin kaikista eläimistä - arvostetun eläinlääkärin mukaan.
Julmasta ja sieluttomasta ihmisestä voisi sen sijaan alkaa käyttää se-pronominia.
Kati pullille erityiskiitos, samoin voimalalle ensiarvoisen asian esiin nostamisesta.
KIITOS eläinkeskustelusta. Paras osionne!
Ihmisillä on taipumus laumakäyttäytymiseen ja kyky olla sosiaalisessa kanssa käymisessä erin lajin kanssa. Ja miksei ihminen saisi pitää lemmikkiä, esimerkiksi koiraa omana voimavarana arki elämässä. Vaikka eläin kuluttaa -tietysti- ruokaa ja on paskomakone, niin eikö nyt se ihminen ole tässä vastuussa.
Minusta ihminen kuluttaa enemmän energiaa ja tuottaa päästöä ja sotkee joltakin osin ympäristöä. Eikö ihminen ole vastuussa tästä. Eläimet tuskin välittää, että onko heillä vaatteita päällä tai mitä muonaa ne syö.
Eikä ratkaisu ole siinä, että eliminoidaan koirarotuja, että ihmisen aika elämiseen säästyy. Sitten koirien geenitutkimus ei kehittyisi. Ja yritetään palata johokin menneisyyden ihme fantasiaan "hyvän ja paremman" elämään kuin ennen vanhaan. Just deal with it.....
Hienoa, että pilalle jalostetuista roduista uskalletaan puhua ääneen. Nykyisen presidenttiparin onnettomasta rotuvalinnasta olen ollut hyvin pahoillani, upeaa että joku siitä puhui televisiossakin kaiken kansan kuullen! Yleensähän lemmikkejä koskevissa jutuissa vain hymistellään, esimerkiksi Bostoninterrieriä käsittelevässä lehtijutussa (jokin koiralehti alkuvuodesta) leperreltiin rodun mukavasta luonteesta sivukaupalla eikä terveydestä mainittu koko lehdessä sanallakaan! Minun mielestäni Bostoninterrierit, ranskanbulldoggit, mopsit, kiinanpalatsikoirat, shar peit, englanninbuldoggit ja ainakin tusina muuta rotua saisi kieltää saman tien ja paljon kärsimystä estettäisiin kertaheitolla.
Oli miellyttävää seurata älykkäiden ja hyvin käyttäytyvien ihmisten keskustelua tärkeästä aiheesta. Kukaan ei inttänyt, jankuttanut, puhunut päälle tai alkanut provosoida tai provosoitua. Kiitos tästä!
Koira ja sika eivät ole "he" vaan "ne". Eikä koira ole "hän", koira on "se". Kun eläimestä käytetään pronominia "hän", se on luonnosta vieraantuneen puhetta ja käsitteiden hämärtämistä.
Joissain kommenteissa on pahoiteltu Suomen Joogaliiton puuttumista keskustelusta ja edelleen annettu ymmärtää, että joogaliiton antama joogaohjaajakoulutus olisi jotenkin virallinen. Suomen Joogaliito on kuitenkin vain ja ainoastaan yhdistys ei sen enempää eikä vähempää. Suomen joogaliito ei siis edusta muuta kuin itseää ja jäseniään korkeintaan. Joogaliiton lausunnot eivät edusta mitään yleisempää tai perustellumpaa tietoa.
Päinvastoin joogaliitossa on ollut tapana rajata joogaa omien rajoitustensa kautta. Esimerkikisi aikoinaan eräs joogaliiton puheenjohtaja lausui lääkärin auktoriteetillaan hengitysharjoituksien olevan haitallisia. Tämä lausunto tulee ymmärtää kyseisen puheenjohtajan ketjutupakoinnin kautta. Nyttemmin linjausta lienee tarkistettu, mutta seurauksena tästä on ettei joogaliitossa ole pranayama harjoitusten tietotaitoa. Mitenköhän paljon parempia tuloksia olisi hengityskouluissa saatu, jos käytössä olisi todellista tietotaitoa. Sovitettaessa joogaa suomalaiseksi on hyljätty keskeisiä osia joogan perinteestä. Ehkä hankalin rajaus on ollut joogaliiton pyrkimys pitää jooga harrastelijoiden käsissä ja vastustaa ammatillistumista kaupallisuutena. Tämä on merkinnyt heikkotasoisia ohjaajia kansalsiopistoissa. Tämä esti joogan kehittymisen Suomessa parikymmentä vuotta. Vieläkin kansalaisopistojen subjentoidut hinnat ovat vapaan kilpailun este.
Suomessa astanga jooga lopulta muutti tilanteen. Nyt on ammattilaisia, jotka voivat kehittyä joogeina ja opettajina kokopäiväisesti. Suomeen on tullut myös joogasuuntauksia, joilla on aito yhteys joogan perinteeseen. Monilla uusilla on huomattavasti tasokkaampi koulutus kuin tuo joogaliiton viralliseksi mainittu. Monimuotoinen ja moniarvoinen joogakulttuuri voi alkaa kukoistaa Suomessakin.
Vapauden ja kaupallisuude myötä joogankin pariin voi tulla kaikenlaisia ilmiöitä ja henkilöitä, mutta en usko epäterveiden ilmöiden mahdollisuuteen toimia pitkäaikaisesti.
Kuten aiemmassa kommentissa todetaan, ohjelmassa käsitelty seksuaalikasvatusta käsittelevä teksti ei ole Gregorian Bivolarun tai muiden Nathaan tai Misaan liittyvien henkilöiden kirjoittama vaan ote Nik Douglasin ja Penny Slingerin kirjoittamasta ensyklopedisesta teoksesta, joka käsittelee eroottista tantraa eri traditioissa. Teos (Sexual Secrets, The Alchemy of Ecstacy) on saatavissa myös esimerkiksi Akateemisesta kirjakaupasta. Ohjelmassa esitellyssä niteessä Gregorian Bivolaru on kommentoinut lähinnä teoksen osuuksia, jotka käsittelevät seksualista kontinenssia, eli eroottisen energian hallintaa. Kontinenssi on merkittävä käytännöllinen menetelmä eroottisuuden jalostamiseksi ja rakastelun muuntamiseksi parisuhteen molempia osapuolia syvällisemmin tyydyttäväksi.
Mikään osa Nathan tai Misan opetusta ei käsittele lasten seksuaalikasvatusta.
Haluamme myös huomauttaa, ettei kyseisessä kirjassa kehoteta pedofiliaan, lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, tai seksuaaliseen aktiin lapsen läsnäollessa. Sen sijaan kirjassa neuvotaan vanhempia hienovaraisesti tuomaan eroottisuus esiin osana luonnollista rakkaudellista intiimiä yhteyttään, kunnioittaen täysin lapsen mahdollisuuksia ymmärtää seksuaalisuutta.
Seuraavassa lainaus ohjelmassa mainitusta kohdasta (s. 297): "In most families, it is inevitable that children will overhear or see their parents making love. Though the mystery and magic of sexual union should be reserved as something to look forward to, as something sacred and special, children should not be kept unaware of the actual mechanics of sex. Rather than being left completely in the dark about "how mommy and daddy do it," or pushed into voyeurism to satisfy their natural curiosity, children should be gradually introduced to the realities of love-making. A door can be deliberately kept open, the child can be asked to light incense and bring flowers and efreshments while parents are expressing intimacy. There need not be blatant exposure, but rather a subtle sharing of the atmosphere of sexuality, so that the child naturally becomes aware of "what it's all about. ""
Tässä vielä samasta luvusta toinen lainaus, joka valaisee kirjoittajien näkökulmaa seksuaalikasvatukseen: "Children should not be given unlimited access to everything all at once, just as in Tantra the mystery teachings are reserved for those who are adequately prepared. It is the duty of parents to prepare their children for the world, rather than use them as vehicles for their own self-indulgence. Too often we see children mirroring parental neuroses with a naive innocence that often leads to deep-seated emotional problems later in life."
Haluan omalla kommentillani osaltani myös nostaa esille sen, miten vääristynyt kuva suomalaisesta joogaperinteestä ohjelmassa annettiin.
Oli valitettaavaa, että ohjelmassa ei esiintynyt lainkaan Suomen joogaliiton edustajaa. Voin vain arvailla, mitkä olivat ohjelmantekijän intressit tämän tyyppisen ohjelman tuottamiselle.
Olen itse käyttänyt joogan menetelmiä mielenterveyshoidon tukena ja saanut hyviä tuloksia mm. masennuksen ja päihdeongelmien hoidossa, erityisesti juuri Suomen joogaliiton opettamalla tavalla. Tämä tapa karsii opetuksestaan kaiken ylimääräisen "rekvisiitan" ja jättää harjoittajalleen mahdollisuuden oman itsen löytämiseen omalla ajallaan ja omalla tavallaan. Harjoituksen rakenne on myös erityyppinen kuin ohjelmassa esitetty tapa joogata. Joogaliiton edustamassa joogassa harjoitus kulkee karkeasta tekemisestä kohti hienovaraisuutta. Tähän kulunut aika vaihtelee yksilöllisesti. Siksi se minusta onkin niin nerokasta. Tavoitteena ei ole saada ruumista mahdollisimman vaativiin ulkoisiin asentoihin vaan löytää hienovaraisuus sisältä. Ja kokemukseni perusteella juuri sillä on parantava vaikutus mielelle. Siihen ei tarvita kirjoja tai guruja.
Minä olen kokenut Suomen joogaliiton tavan nähdä jooga juuri itselleni läheisemmäksi, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kyseinen tapa olisi kaikille se sopivin. Uskon, että kaikkia olemassa olevia joogan muotoja tarvitaan, eivätkä ne ole turhaan syntyneet ja kehittyneet. Siksi minusta on sääli, että erilaiset näkemykset eivät tulleet esille ohjelmassa. Suomen joogaliiton edustama jooga ei varmasti ollut ainoa, jonka ääni jäi kuulumattomiin tässä ohjelmassa.
Ohjelma varmasti osaltaan lisää iloa ja intoa tehdä työtä joogan etujen puolesta ja tehdä sen terveellisyyttä ja terveyttä enemmän näkyväksi! Itsessäni se sytytti kipinän, jollaista ei varmasti, ainakaan vielä, olisi muutoin tullut! Ei siis muuta, ystävät hyvät, kuin pannaan hihat heilumaan jooga eteen :)
Maria Peuran kovasti kauhistelema kirja ja siinä oleva teksti ovat Nik Douglasin ja Penny Slingerin käsialaa. Kirja on tällainen, niinkuin jossain viestissä sanottiin, hieman 60-lukuhenkinen kirja Sexual Secrets: The Alchemy of Ecstasy, ilmestyi 1979 ja vuonna 2000 tuli 20-vuotisjuhlapainos. Siihen voi tutustua tilaamalla vaikka Amazonista. Ohjelmassa voisi olla hieman tarkempi ja kriittisempi siinä kenen sanotaan mitäkin kirjoittaneen. Ei liene toimittajien vika mitä haastateltavat sanovat, mutta sittenkin.
Tämä oli surullisinta mitä olen pitkään aikaan kohdannut. Jokaisen yksilöllisiin tarpeisiin soveltuva, tasapainottava ja kokonaisvaltaista hyvinvoinitia tuova jooga oli peitottu hyvin yksipuolisesti kahden äärisuuntauksen ääri-ilmiöiden lomaan antaen asiaa tuntemattomalle katsojalle ilmeisesti yhtä asiantuntemattomien "asiantuntijoiden" henkilökohtaisten ongelmien ja epätietoisuuden täyttämien mielipiteiden mukaan kuvan siitä,mitäjooga on.
Kaikki, mitä jooga edustaa minulle ja sadoille ryhmissäni käyville joogaajille, puuttui tästä ohjelmasta. Kaikki työ, mitä Suomjen joogaliitto on vuosikausia tehnyt joogan aitojen asioiden eteen, piilotettiin katsojalta.
Miten tätä asiaa voi korjata? Miten 90-vuotias joogaa tuntematon isoäitini tai naapurini ajattelevat minusta ja muista joogan harrastajista ohjelman katsottuaan? Käärmeet ja kuvat hörhön pedofiilin sisällä???
Onneksi totuus on jokaisen sisällä ja jokainen jooganharrastaja tietää ja tuntee itsensä ja harrastuksensa, elämäntapansa riittävän hyvin erottaakseen tämän kummallisen ja sairaan ohjelman todellisuudesta! Olen hyvin pahoillani kaikkien teidän puolesta, jotka jouduitte katsomaan tämän vääristelyn ja tietämättömyyden verhoaman kokonaisuuden. Olen onnellinen teidän lukijoiden ja katsojien puolesta, jotka näitte saman kummallisuuden kuin minä ja jatkatte omaa, itsellenne parhaaksi katsomaanne tietä joogan parissa!