Kiitos teille ihan nuoret postmodernit naiset! Olipa niin raikasta nähdä noin rehellisiä, asiansa takana seisovia nuoria aikuisia, jotka elävät niin kuin uskovat, hakematta hyväksyntää sen kummemmin liikkeen sisä- kuin ulkopuoleltakaan. Ja kiitos Salome sinulle siitä, että entisenä uskovaisena muistat vielä, että me uskovaiset naiset jatkamme elämäämme uskovina emme pakkosyötettynä vaan omaa sydämemme ääntä seuraten. Aina ei ole helppoa, jostain joutuu luopumaan, mutta paljon saa tilalle. Toivottavasti Marin ja Rebekan vilpitön usko puhutteli kaikkia ohjelmaa seuranneita ja uskomisen ilo tarttui muihinkin kuin minuun.
Ps- Salome, ne hoitokokoukset, joista mainitsit, tapahtuivat 80-luvulla, ei 90-luvulla. Ikätovereita olemme..
sulla todellakin on oikeus puhua miltä tuntuu ja mitä on takana.
Tästä sen just näkee, negatiiviset asiat pitäis käsitellä itsekseen,
tai mennä terapiaan. vaikka ttämä keskustelu lähti epäkohdista.
Joku täällä taas jyrää..
Ai, että ihan nauravat?
Minä tiedän taas useamman vl-naisen, jotka ovat tyytyväisiä siitä, että tätä ehkäisykieltoa tutkitaan. Käsittääkseni tämä tutkintapyyntö on tullut liikeen sisällä olevien ihmisten pyynnöstä! Ei yhden vaan useamman. On helppo nauraa, kun menee niin hyvin, mutta eikö riitä ymmärrystä, että liikkeen sisällä on pahoinvointia ja juuri tällaisten supersuorittajien esilläolon takia, 'uhrit' eivät uskalla tuoda ongelmiaan esille.
Jos joku jaksaa olla katkera 70-luvulla tapahtuneista asioista..Voin toki kertoa näitä 'vääryyksiä', joita on tapahtunut joka vuosikymmenellä tähän päivään asti. Valitettavasti näitä asioita joudun käsittelemään kolmekymppisenäkin, kun koko lapsuus ja nuoruus oli yksi musta aukko.Toivottavasti tällä julkisella keskustelulla on sen verran vaikutusta, että liikkeen sisällä ei tapahdu samanlaisia asioita kuin 70-luvulla. Olen nähnyt sisällä ja sivusta, että moni asia on muuttunut liikkeen sisällä, mutta valitettavan moni asia on säilynyt vuosikymmenestä toiseen. Tämän tapaiset kirjoitukset/ajatukset halutaan heti leimata katkeriksi tai muuten antaa niille epämääräinen leima. Ikäänkuin ei olisi oikeus tuoda esille esim. 30 vuoden takaisia tapahtumia/vääryyksiä.
kun se taitaa olla niin että kun aina sanotaan, että usko ei ole järjen asia, niin sitten on helppo aivopestä ihminen niin, että kaiken voi päättää joku muu...
Mutta pitäisihän ainakin omasta kehosta jättää päätösoikeus.
Politiikkaa tämäkin usko lie, joku aina vetää voiton.
varmaan paras miettiä yön yli...
nainen ja äiti iltateellä (ei varmistettu) 4.3.2009 23:20
eikö kyseenalaistaminen ja kritisoiminen ole elinehto mille tahansa yhteisölle? jos näin ei tehdä, yhteisö näivettyy ja kuolee. kehotetaanhan Raamatussakin jotenkin niin, että Herra tutki minun tietäni ja jos se on vaivaan vievä, ohjaa oikeaan. näin me ainakin rukoilemme ja uskomme. että oikein toimimme ja missä väärässä olemme, tapahtuisi kurssin korjausta.
nyt meni ekaluokan laskuiksi.
Tuntuu, että mitä rehellisemmin ja avoimemmin uskovaiset naiset puhuvat perheestään ja yhteisöstään onnea tuottavina asioina, sen enemmän he saavat aivopesuleimoja. Eino Leino tiesi mistä puhui, kun kehotti onnellisia kätkemään aarteensa. Sill' ei onni kestä katseit ihmisten. Eikä kriittinen nykyaika kestä kritiikitöntä luottamusta.
Tiedän monen lestadiolaisen naisen nauravan kahvikuppiensa takana tälle heihin kohdistuvalle yhteiskunnalliselle huolelle. Osa ehkä ahdistuu siitä ja pelkää saavansa asenteellisempaa kohtelua äitiysneuvolassa. Onneksi myös itsenäisesti ajattelevia ei-lestadiolaisia on olemassa, äitiyshuollonkin piirissä.
Jos Ihmisoikeusliitolla on niin paljon joutoaikaa, että se ehtii pohtia omantunnon syistä synnyttävien (monissa tutkimuksissa verrokkiryhmää terveempinä säilyneiden; osittain lapsista, osittain yhteisön tuesta ja terveellisistä elämäntavoista johtuen) naisten elämää, voisin ehdottaa keikkaa vaikkapa aborttiklinikalle: siellä sätkyttelee todennäköisesti nytkin pahvisessa kaarimaljassa sormet ja varpaat omaavia ihmistaimia vailla minkäänlaisia oikeuksia.
... kun on leikkiin ryhtynyt, niin leikin kestäköön...
>Ei mikään uskontokunta, valtio tai edes perhe voi valita, että me otetaan vaan ne, joille ei tarvitse rautalangasta vääntää, että järjen käyttö on sallittua ja toivottavaa.<<
Onko missään uskonnollisessa yhteisössä järjenkäyttö (vrt. kyseenalaistaminen ja kritisointi) sallittua ja toivottavaa?
Kiitos teille ihan nuoret postmodernit naiset! Olipa niin raikasta nähdä noin rehellisiä, asiansa takana seisovia nuoria aikuisia, jotka elävät niin kuin uskovat, hakematta hyväksyntää sen kummemmin liikkeen sisä- kuin ulkopuoleltakaan. Ja kiitos Salome sinulle siitä, että entisenä uskovaisena muistat vielä, että me uskovaiset naiset jatkamme elämäämme uskovina emme pakkosyötettynä vaan omaa sydämemme ääntä seuraten. Aina ei ole helppoa, jostain joutuu luopumaan, mutta paljon saa tilalle. Toivottavasti Marin ja Rebekan vilpitön usko puhutteli kaikkia ohjelmaa seuranneita ja uskomisen ilo tarttui muihinkin kuin minuun.
Ps- Salome, ne hoitokokoukset, joista mainitsit, tapahtuivat 80-luvulla, ei 90-luvulla. Ikätovereita olemme..
sulla todellakin on oikeus puhua miltä tuntuu ja mitä on takana.
Tästä sen just näkee, negatiiviset asiat pitäis käsitellä itsekseen,
tai mennä terapiaan. vaikka ttämä keskustelu lähti epäkohdista.
Joku täällä taas jyrää..
Ai, että ihan nauravat?
Minä tiedän taas useamman vl-naisen, jotka ovat tyytyväisiä siitä, että tätä ehkäisykieltoa tutkitaan. Käsittääkseni tämä tutkintapyyntö on tullut liikeen sisällä olevien ihmisten pyynnöstä! Ei yhden vaan useamman. On helppo nauraa, kun menee niin hyvin, mutta eikö riitä ymmärrystä, että liikkeen sisällä on pahoinvointia ja juuri tällaisten supersuorittajien esilläolon takia, 'uhrit' eivät uskalla tuoda ongelmiaan esille.
Jos joku jaksaa olla katkera 70-luvulla tapahtuneista asioista..Voin toki kertoa näitä 'vääryyksiä', joita on tapahtunut joka vuosikymmenellä tähän päivään asti. Valitettavasti näitä asioita joudun käsittelemään kolmekymppisenäkin, kun koko lapsuus ja nuoruus oli yksi musta aukko.Toivottavasti tällä julkisella keskustelulla on sen verran vaikutusta, että liikkeen sisällä ei tapahdu samanlaisia asioita kuin 70-luvulla. Olen nähnyt sisällä ja sivusta, että moni asia on muuttunut liikkeen sisällä, mutta valitettavan moni asia on säilynyt vuosikymmenestä toiseen. Tämän tapaiset kirjoitukset/ajatukset halutaan heti leimata katkeriksi tai muuten antaa niille epämääräinen leima. Ikäänkuin ei olisi oikeus tuoda esille esim. 30 vuoden takaisia tapahtumia/vääryyksiä.
kun se taitaa olla niin että kun aina sanotaan, että usko ei ole järjen asia, niin sitten on helppo aivopestä ihminen niin, että kaiken voi päättää joku muu...
Mutta pitäisihän ainakin omasta kehosta jättää päätösoikeus.
Politiikkaa tämäkin usko lie, joku aina vetää voiton.
varmaan paras miettiä yön yli...
juuri näin
eikö kyseenalaistaminen ja kritisoiminen ole elinehto mille tahansa yhteisölle? jos näin ei tehdä, yhteisö näivettyy ja kuolee. kehotetaanhan Raamatussakin jotenkin niin, että Herra tutki minun tietäni ja jos se on vaivaan vievä, ohjaa oikeaan. näin me ainakin rukoilemme ja uskomme. että oikein toimimme ja missä väärässä olemme, tapahtuisi kurssin korjausta.
nyt meni ekaluokan laskuiksi.
Tuntuu, että mitä rehellisemmin ja avoimemmin uskovaiset naiset puhuvat perheestään ja yhteisöstään onnea tuottavina asioina, sen enemmän he saavat aivopesuleimoja. Eino Leino tiesi mistä puhui, kun kehotti onnellisia kätkemään aarteensa. Sill' ei onni kestä katseit ihmisten. Eikä kriittinen nykyaika kestä kritiikitöntä luottamusta.
Tiedän monen lestadiolaisen naisen nauravan kahvikuppiensa takana tälle heihin kohdistuvalle yhteiskunnalliselle huolelle. Osa ehkä ahdistuu siitä ja pelkää saavansa asenteellisempaa kohtelua äitiysneuvolassa. Onneksi myös itsenäisesti ajattelevia ei-lestadiolaisia on olemassa, äitiyshuollonkin piirissä.
Jos Ihmisoikeusliitolla on niin paljon joutoaikaa, että se ehtii pohtia omantunnon syistä synnyttävien (monissa tutkimuksissa verrokkiryhmää terveempinä säilyneiden; osittain lapsista, osittain yhteisön tuesta ja terveellisistä elämäntavoista johtuen) naisten elämää, voisin ehdottaa keikkaa vaikkapa aborttiklinikalle: siellä sätkyttelee todennäköisesti nytkin pahvisessa kaarimaljassa sormet ja varpaat omaavia ihmistaimia vailla minkäänlaisia oikeuksia.
... kun on leikkiin ryhtynyt, niin leikin kestäköön...
>Ei mikään uskontokunta, valtio tai edes perhe voi valita, että me otetaan vaan ne, joille ei tarvitse rautalangasta vääntää, että järjen käyttö on sallittua ja toivottavaa.<<
Onko missään uskonnollisessa yhteisössä järjenkäyttö (vrt. kyseenalaistaminen ja kritisointi) sallittua ja toivottavaa?
olisi tosiaan ollut mukavaa saada vähän yksilöidympi vastaus. Taisi olla vähän liian arkoja kysymyksiä....
Aika pahoja muuten nuo laskutehtävät.... :)