Joku Peguelko se nyt oli..kirjoitteli itsenäisestä päätöksenteosta ja henkisesti maahan poljetuista. Se on niin, että jos joku tai jonkun perhe on 70-luvulla saanut väärää kohtelua ja vielä jaksaa kantaa siitä kaunaa ja nimetä syyllisä, niin olisi sellaisen elämä mennyt ilmankin pieleen. Millainen ihminen jaksaa olla niin katkera? Minun isäänikin on kohdeltu epäreilusti, jopa ihan väärin ja umpimädästi. Mitä isä teki? No, rauhoittui ensin, siihen kului jokunen vuosi. Sitten otti härkää (härkiä) sarvista ja meni puhumaan. Ja nyt tulee opetus: Ei sanonut, että Minua on kohdeltu väärin, pyytäkäähän anteeksi! Vaan sanoi, että Minä olen tuntenut niin hirveää vihaa ja katkeruutta sinua ja muutamaa muutakin kohtaan, että se katkeruus ihan myrkyttää elämäni. Tunnen olleeni oikeassa ja sinä väärässä. Ihan tuntuu kuin vihaisin sinua. Jaksatko näin pahat tuntemukset antaa anteeksi. Juu, jotenkin niin se meni ja ne sopivat ja vääryys sanottiin vääräksi ja oikeassa olija sai tunnustusta. Ei mikään uskontokunta, valtio tai edes perhe voi valita, että me otetaan vaan ne, joille ei tarvitse rautalangasta vääntää, että järjen käyttö on sallittua ja toivottavaa. Että yhteisö luo tietysti puitteet ja toimii turvaverkkona, mutta kirjo sisällä on suuri. Ja jokainen yhteisö auttaa omiaan, mutta aina on niitä, jotka eivät yllä avun piirin, jostain syystä. Onhan suomessakin sosiaaliapu, ja silti ihmisiä seisoo leipäjonoissa ja on kodittomina. En tosiaan tiedä, miten on mahdollista, että joku uskovainen ei saa apua. Paitsi tietenkin jos ei halua.
Onkohan tämä " rajaton mielikuvitus" niitä sellaisia setiä, jotka liikkeen piirissä tulevat nuhtelemaan, jos jäsen jollain tavalla "hairahtuu"
ainakaan en ole mitään erityistä mielipidettä huomannut häneltä tulleen.
Ihan vaan isoveli valvoo linjalla näyttäisi olevan.
Mutta eihän se mitään, tämä VL näyttääkin olevan ihan ahdistuksen luomisen edelläkävijä. Eikä yhtään lohtua tai armoa.
>>Ei kai alunperin ollut tarkoituskaan puhua niiden puolesta jotka "haluavat elää näin", vaan niiden puolesta, jotka EIVÄT halua elää niin. Miksi se on niin vaikeaa...? Eläkää ihan vapaasti laillanne, mutta antakaa heikommille ja onnettomillekin mahdollisuus valita...<<
Juuri näin... antakaa TODELLINEN MAHDOLLISUUS VALITA!
aiemmin, että olen käynyt terapiassa ja keskustellut näistä vl-liikkeeseen liittyvistä asioista myös siellä. Tämä julkinen keskustelu on kuitenkin ehkä auttanut eniten minua. Hämmästyttävää on kuitenkin se, ettei vl-liikkeen jäseniltä heru tavallisesti lainkaan mielenkiintoa kuin omien menestystarinoiden kirjoittamiseen. Sehän on taivaan tosi, että missä hyvänsä lahkossa voi elää myös onnellista elämää. Niin paljon on tapahtunut vääryyksiä vl-liikkeen sisällä ja perheemme on vain yksi näistä perheistä, mutta kukaan ei ota mitään vastuuta ja edes myötuntoa ei ole tarjolla!
..ota ittees puheita, joita käydään yleisellä tasolla....
>Pequel, epäilit "entisenä uskovaisena" miten itsenäisesti ihminen, joka on "aina pyörinyt vl-ympäristössä", pystyy ajattelemaan. Epäiletkö minunkin ajattelemiseni itsenäisyyttä, kun olen entinen ei uskovainen ja nykyinen uskovainen.<<
Sinähän siis et ole pyörinyt koko ikääsi vl-piireissä?
Ajattelemisen itsenäisyyttä en ole epäillyt keneltäkään, mutta itsenäisen päätöksenteon mahdollisuutta kylläkin.
Meillä taitaa olla hieman näkemyseroja siitä, mitä ensinnäkin tarkoittaa "itsenäinen päätöksenteko". Minun mielestäni vl-äiti ei tee itsenäistä päätöstä mistään asiasta, koska siihen päätökseen vaikuttaa: a) toive ikuisesta elämästä b) pelko synnynteosta ja Jumalan rangaistuksesta, c) pelko sääntöjen rikkomisesta ja tulla yhteisönsä hylkäämäksi, d) pelko siitä, mitä puoliso ja sukulaiset sanoo jne. jne...
Oletko sitä mieltä, että mikään näistä ei vaikuta vl-äidin "itsenäiseen" päätökseen?
Korjaa toki jos olen väärässä.
>Minä kuitenkin voin vakuuttaa sinulle että ihan kuule täyspäisenä ihmisenä uskon ymmärryksen saatuani ajattelen niin, että omatunto ohjaa tekemisiäni. Ja olen muuten nykyään huomattavasti onnellisempi kuin ennen, usko tai älä. Harmitti se sinua sitten kuinka paljon tahansa. Niin vain on.<<
Pähkäilitkö tuon saamasi ymmärryksen ihan itse, vai kertoiko joku vai luitko siitä jostakin? Väitätkö tosiaan, että kukaan muu ihminen ei vaikuttanut uskoontuloosi ja sen suuntautumiseen yhtään? Saitko oikeanlaisen ymmärryksen suoraan Jumalalta ilman minkäänlaisia välikäsiä? Mitä oikeastaan on se "Raamatun mukainen elämä" josta edes kristittyjen keskuudessa ei näytä olevan yksimielisyyttä (vrt. kymmenet eri lahkot)? Ovatko kaikkien muiden lahkojen ja uskontojen harjoittajat täysin väärässä? Oletko yleesäkään koskaan tutkinut Raamatun historiaa ja sen syntyvaiheita ja taivalta nykyiseksi Raamatuksi?
Ja hei, minua harmittaa vain näiden täälläkin kirjoittavien aikanaan henkisesti maahanpainettujen ihmisten puolesta, joita sinun mukaasi ei ole juurikaan olemassa, koska et ole heitä tavannut.
>Sehän on tosi ärsyttävää, jos joku kertoo olevansa onnellinen ja elää täysin eri tavalla kuin itse.<<
Joopa joo, ihan pelkkänä uikkuna olen kommentoinut, ja mikään VL:llä en ole ikinä ollut ,enkä toivoakseni pyrikään.
Esikoislestaadiolaisuudesta on kyllä vuosikymmenten kokemus.
Sehän tässä vähän naurettavaa onkin, kun kyllähän jokainen kijoittaja
asiasta jollain tasolla perillä on. Että jotain tunnustusta tässä haetaan kai.
Että myöntäkää nyt tekin jotain puutteita, kun näinkin monella katkeria kokemuksia löytyy.
Mutta ei. sehan vaan maailman pauhu meitä sekoittaa.
Minullakin on Jumala.
Minä vaan haluan ettei kukaan turhaan joutuisi kärsimään. Että
kukaan ei voi toiselle uskoa antaa, mutta ei myöskään ottaa. Ja ainoa tuomari on Jumala.
sinulle, joka kysyit missä nätä voi puida: mikäli ei voi tai pysty asianosaisten kanssa puhua, niin ihan ulkopuolinen ammattiapu on kaikkien saatavilla. Ei viha ja katkeruus kuitenkaan lopultakaan aja mihinkään.
Itsellänikin ja monilla muillakin lestadiolaisilla on aivan samankaltaisi kokemuksia kiusatuksi, jopa tappouhkauksin, pelotteluin jne. tulemisesta. Voisimmehan tietenkin alkaa peräänkuuluttaa niitä oikeuksiamme netissä tasapuolisuuden vuoksi.
Auttaisikohan jos alkaisiin täällä kertomaan naapuristamme, joka on oikea kauhukuva naapuri, joka uhkailee 3 vuotiastamme lastenkodilla ja poliisilla vain kiusatakseen meitä? Joka kirjoittelee nettiin perheestämme aivan tuulesta temmattuja juttuja jne. (tässä tapauksessa kyse ei ole isosta lapsiluvusta vaan uskosta ylipäätään)Koska hänen kanssaan ei ole päästy järjen tasolla yhteisymmärrykseen, niin minun on täytynyt hakea keskusteluapua muualta. Tietenkin voihan se olla niinkin, että kirjoittaminen-nettiin tai muualle auttaa jotakuta.
Niitä rikkinäisiä ja omassa elämässään epäonnistuneita on. Kokemukseni mukaan entisistä oppilaistani eniten rikki ovat ne, joita kiusattiin koulussa. Kiusattiin, vaikka yritimme puuttua siihen ja lopettaa sen. Kiusattuja oli lestadiolaisissa ja muissa. Kiusaajia oli myös. Lestadiolaisten perheiden vanhemmat kuitenkin saivat kiusaamisen loppumaan omalta jälkikasvultaan, yleensä välittömästi kuin sellaista ilmeni. En minä tilastoa ole tehnyt, mutta useammin olen törmännyt tasapainoisiin lestadiolaisnuoriini , usein jo perheellisiin, kuin muihin. Tai sitten ne vaan ovat niitä, jotka ottavat hihasta kiinni tai tervehtivät. Kuuleehan sitä kaikenlaista, mutta olen pitänyt ohjenuorana, että muodostan mielipiteeni sen perusteella, mitä itse näen ja omin korvin kuulen. En ole tavannut yhtään sellaista, opettamaani lestadiolaisnuorta tai -aikuista, josta voisin sanoa olevani huolissani. Monista muista olen ja osallistun myös vapaaehtoistyöhön tällaisten nuorten parissa. Mutta kun ei siellä ole lestadiolaisia! Kertoisivatpa lapset pahasta olostaan vaikka opettajalle, jos eivät kotoa saa tukea.
Joku Peguelko se nyt oli..kirjoitteli itsenäisestä päätöksenteosta ja henkisesti maahan poljetuista. Se on niin, että jos joku tai jonkun perhe on 70-luvulla saanut väärää kohtelua ja vielä jaksaa kantaa siitä kaunaa ja nimetä syyllisä, niin olisi sellaisen elämä mennyt ilmankin pieleen. Millainen ihminen jaksaa olla niin katkera? Minun isäänikin on kohdeltu epäreilusti, jopa ihan väärin ja umpimädästi. Mitä isä teki? No, rauhoittui ensin, siihen kului jokunen vuosi. Sitten otti härkää (härkiä) sarvista ja meni puhumaan. Ja nyt tulee opetus: Ei sanonut, että Minua on kohdeltu väärin, pyytäkäähän anteeksi! Vaan sanoi, että Minä olen tuntenut niin hirveää vihaa ja katkeruutta sinua ja muutamaa muutakin kohtaan, että se katkeruus ihan myrkyttää elämäni. Tunnen olleeni oikeassa ja sinä väärässä. Ihan tuntuu kuin vihaisin sinua. Jaksatko näin pahat tuntemukset antaa anteeksi. Juu, jotenkin niin se meni ja ne sopivat ja vääryys sanottiin vääräksi ja oikeassa olija sai tunnustusta. Ei mikään uskontokunta, valtio tai edes perhe voi valita, että me otetaan vaan ne, joille ei tarvitse rautalangasta vääntää, että järjen käyttö on sallittua ja toivottavaa. Että yhteisö luo tietysti puitteet ja toimii turvaverkkona, mutta kirjo sisällä on suuri. Ja jokainen yhteisö auttaa omiaan, mutta aina on niitä, jotka eivät yllä avun piirin, jostain syystä. Onhan suomessakin sosiaaliapu, ja silti ihmisiä seisoo leipäjonoissa ja on kodittomina. En tosiaan tiedä, miten on mahdollista, että joku uskovainen ei saa apua. Paitsi tietenkin jos ei halua.
Onkohan tämä " rajaton mielikuvitus" niitä sellaisia setiä, jotka liikkeen piirissä tulevat nuhtelemaan, jos jäsen jollain tavalla "hairahtuu"
ainakaan en ole mitään erityistä mielipidettä huomannut häneltä tulleen.
Ihan vaan isoveli valvoo linjalla näyttäisi olevan.
Mutta eihän se mitään, tämä VL näyttääkin olevan ihan ahdistuksen luomisen edelläkävijä. Eikä yhtään lohtua tai armoa.
Jos listani oli rajatonta mielikuvitusta, niin korjaa ihmeessä virheelliset johdat...
>>Ei kai alunperin ollut tarkoituskaan puhua niiden puolesta jotka "haluavat elää näin", vaan niiden puolesta, jotka EIVÄT halua elää niin. Miksi se on niin vaikeaa...? Eläkää ihan vapaasti laillanne, mutta antakaa heikommille ja onnettomillekin mahdollisuus valita...<<
Juuri näin... antakaa TODELLINEN MAHDOLLISUUS VALITA!
...Onneksi mainitsit luettelosi alussa "minun mielestäni" ... Se oli juttusi oleellisin kohta.
Kaikkea hyvää sinulle.
aiemmin, että olen käynyt terapiassa ja keskustellut näistä vl-liikkeeseen liittyvistä asioista myös siellä. Tämä julkinen keskustelu on kuitenkin ehkä auttanut eniten minua. Hämmästyttävää on kuitenkin se, ettei vl-liikkeen jäseniltä heru tavallisesti lainkaan mielenkiintoa kuin omien menestystarinoiden kirjoittamiseen. Sehän on taivaan tosi, että missä hyvänsä lahkossa voi elää myös onnellista elämää. Niin paljon on tapahtunut vääryyksiä vl-liikkeen sisällä ja perheemme on vain yksi näistä perheistä, mutta kukaan ei ota mitään vastuuta ja edes myötuntoa ei ole tarjolla!
..ota ittees puheita, joita käydään yleisellä tasolla....
>Pequel, epäilit "entisenä uskovaisena" miten itsenäisesti ihminen, joka on "aina pyörinyt vl-ympäristössä", pystyy ajattelemaan. Epäiletkö minunkin ajattelemiseni itsenäisyyttä, kun olen entinen ei uskovainen ja nykyinen uskovainen.<<
Sinähän siis et ole pyörinyt koko ikääsi vl-piireissä?
Ajattelemisen itsenäisyyttä en ole epäillyt keneltäkään, mutta itsenäisen päätöksenteon mahdollisuutta kylläkin.
Meillä taitaa olla hieman näkemyseroja siitä, mitä ensinnäkin tarkoittaa "itsenäinen päätöksenteko". Minun mielestäni vl-äiti ei tee itsenäistä päätöstä mistään asiasta, koska siihen päätökseen vaikuttaa: a) toive ikuisesta elämästä b) pelko synnynteosta ja Jumalan rangaistuksesta, c) pelko sääntöjen rikkomisesta ja tulla yhteisönsä hylkäämäksi, d) pelko siitä, mitä puoliso ja sukulaiset sanoo jne. jne...
Oletko sitä mieltä, että mikään näistä ei vaikuta vl-äidin "itsenäiseen" päätökseen?
Korjaa toki jos olen väärässä.
>Minä kuitenkin voin vakuuttaa sinulle että ihan kuule täyspäisenä ihmisenä uskon ymmärryksen saatuani ajattelen niin, että omatunto ohjaa tekemisiäni. Ja olen muuten nykyään huomattavasti onnellisempi kuin ennen, usko tai älä. Harmitti se sinua sitten kuinka paljon tahansa. Niin vain on.<<
Pähkäilitkö tuon saamasi ymmärryksen ihan itse, vai kertoiko joku vai luitko siitä jostakin? Väitätkö tosiaan, että kukaan muu ihminen ei vaikuttanut uskoontuloosi ja sen suuntautumiseen yhtään? Saitko oikeanlaisen ymmärryksen suoraan Jumalalta ilman minkäänlaisia välikäsiä? Mitä oikeastaan on se "Raamatun mukainen elämä" josta edes kristittyjen keskuudessa ei näytä olevan yksimielisyyttä (vrt. kymmenet eri lahkot)? Ovatko kaikkien muiden lahkojen ja uskontojen harjoittajat täysin väärässä? Oletko yleesäkään koskaan tutkinut Raamatun historiaa ja sen syntyvaiheita ja taivalta nykyiseksi Raamatuksi?
Ja hei, minua harmittaa vain näiden täälläkin kirjoittavien aikanaan henkisesti maahanpainettujen ihmisten puolesta, joita sinun mukaasi ei ole juurikaan olemassa, koska et ole heitä tavannut.
>Sehän on tosi ärsyttävää, jos joku kertoo olevansa onnellinen ja elää täysin eri tavalla kuin itse.<<
Niin näyttää olevan :)
Joopa joo, ihan pelkkänä uikkuna olen kommentoinut, ja mikään VL:llä en ole ikinä ollut ,enkä toivoakseni pyrikään.
Esikoislestaadiolaisuudesta on kyllä vuosikymmenten kokemus.
Sehän tässä vähän naurettavaa onkin, kun kyllähän jokainen kijoittaja
asiasta jollain tasolla perillä on. Että jotain tunnustusta tässä haetaan kai.
Että myöntäkää nyt tekin jotain puutteita, kun näinkin monella katkeria kokemuksia löytyy.
Mutta ei. sehan vaan maailman pauhu meitä sekoittaa.
Minullakin on Jumala.
Minä vaan haluan ettei kukaan turhaan joutuisi kärsimään. Että
kukaan ei voi toiselle uskoa antaa, mutta ei myöskään ottaa. Ja ainoa tuomari on Jumala.
sinulle, joka kysyit missä nätä voi puida: mikäli ei voi tai pysty asianosaisten kanssa puhua, niin ihan ulkopuolinen ammattiapu on kaikkien saatavilla. Ei viha ja katkeruus kuitenkaan lopultakaan aja mihinkään.
Itsellänikin ja monilla muillakin lestadiolaisilla on aivan samankaltaisi kokemuksia kiusatuksi, jopa tappouhkauksin, pelotteluin jne. tulemisesta. Voisimmehan tietenkin alkaa peräänkuuluttaa niitä oikeuksiamme netissä tasapuolisuuden vuoksi.
Auttaisikohan jos alkaisiin täällä kertomaan naapuristamme, joka on oikea kauhukuva naapuri, joka uhkailee 3 vuotiastamme lastenkodilla ja poliisilla vain kiusatakseen meitä? Joka kirjoittelee nettiin perheestämme aivan tuulesta temmattuja juttuja jne. (tässä tapauksessa kyse ei ole isosta lapsiluvusta vaan uskosta ylipäätään)Koska hänen kanssaan ei ole päästy järjen tasolla yhteisymmärrykseen, niin minun on täytynyt hakea keskusteluapua muualta. Tietenkin voihan se olla niinkin, että kirjoittaminen-nettiin tai muualle auttaa jotakuta.
Niitä rikkinäisiä ja omassa elämässään epäonnistuneita on. Kokemukseni mukaan entisistä oppilaistani eniten rikki ovat ne, joita kiusattiin koulussa. Kiusattiin, vaikka yritimme puuttua siihen ja lopettaa sen. Kiusattuja oli lestadiolaisissa ja muissa. Kiusaajia oli myös. Lestadiolaisten perheiden vanhemmat kuitenkin saivat kiusaamisen loppumaan omalta jälkikasvultaan, yleensä välittömästi kuin sellaista ilmeni. En minä tilastoa ole tehnyt, mutta useammin olen törmännyt tasapainoisiin lestadiolaisnuoriini , usein jo perheellisiin, kuin muihin. Tai sitten ne vaan ovat niitä, jotka ottavat hihasta kiinni tai tervehtivät. Kuuleehan sitä kaikenlaista, mutta olen pitänyt ohjenuorana, että muodostan mielipiteeni sen perusteella, mitä itse näen ja omin korvin kuulen. En ole tavannut yhtään sellaista, opettamaani lestadiolaisnuorta tai -aikuista, josta voisin sanoa olevani huolissani. Monista muista olen ja osallistun myös vapaaehtoistyöhön tällaisten nuorten parissa. Mutta kun ei siellä ole lestadiolaisia! Kertoisivatpa lapset pahasta olostaan vaikka opettajalle, jos eivät kotoa saa tukea.