oletko sinä Uikku yksineläjä ja hylkiö "näissä piireissä"? ellet ole, et tiedä. vaikka tunnet jonkun, joka on, et silti tiedä. tiedät sen yhden tai muutaman ihmiskohtalon, jonka muodostuminen sellaiseksi kuin on, on monen tekijän summa. ei yleistetä.yksinkään en koe olevani yksin ilman ystäviä ja vertaisia. perheellinen olisin kaikkein mieluiten.yksinäisyydestä oli muuten espoon rauhanyhdistyksellä tiistaina keskusteluilta naisille.
Minä en kyllä tunnista (monissa) näissä viesteissä esitettyä kuvausta (vanh.lestadiolaiseksi) Jumalan seurakunnaksi. Ei olis kannattanut tulla tänne lukemaan näitä kamalan katkeria kirjoituksia. Toivottavasti TE saatte hoidettua itseänne, että tuo kalvava katkeruus uskovaisia kohtaan ei myrkytä teidän elämäänne.
Minä elän mahdollisimman onnellista elämää, parempaa en saata kuvitellakaan. Paitsi Taivaassa. Tätä samaa toivon ihan jokaiselle. Ja kyllä, meillä kotona oli yli 10 lasta ja meillä oli/on kaikilla hyvät välit edelleen, myös vanhempien kanssa.
Voihan se olla niinkin, että teillä nyt on ne lapset siinä sylissä ja lähellä..
kaikki on hyvin nyt, lisää tulee, elämä työntäyteistä, mutta hyvää.
Mutta lapset kasvavat, voivat sitten kyseenalaistaa asiat myöhemmin.
Hyvä on jos kaikki menee hyvin.
Ja ne lapset, jotka kaikki "vastaanotetaan "OMAN taivasosuuden vuoksi,
jos ne kaikki saat mukana kulkemaan. Että voit sanoa viimeisenä päivänä,
tässä olen ja ne lapset jotka minulle annoit.
Ne lapset, noista isoista perheistä, jotka eivät mukana jaksa, heitä on paljon.
He jäävät ilman toivoa, koska kaikki se, mikä opetettu on, jää ikuisesti mieleen.
Ja jos lapsia on toistakymmentä, etusijalla ei ainakaan ole lapsi.
Eikä lapsen tulevaisuutta kukaan voi ennustaa.
Itsekästä loppujen lopuksi.
Ja yksineläjät näissä piireissä ovat ihan hylkijöitä.
Itse en ole koskaan ollut kovinkaan katkera omista kärsimyksistäni. Olen antanut anteeksi vanhemmilleni heidän tekemät tekonsa, jotka ovat kohdistuneet minuun ja sisaruksiini. Anteeksiannolla eivät kuitenkaan asiat unohdu ja haavat parantuvat, jos parantuvat, vuosien saatossa. Tiedän, että osa ongelmista on saattanut olla vain meidän perheessämme, mutta se ei vähennä kärsimyksen määrää ja toisaalta olen vakuuttunut, että vl-liikkeellä on ollut merkittävä rooli. Toki asia ei ole mustavalkoinen, niin että kaikki paha tai hyvä tulee jostain instanssista. Tunsin ja tunnen edelleen vl-liikkeestä ihmisiä, joilla on sydämen usko, terve usko ja he ovat toimineet aidon lähimmäisenrakkauden periaatteella perhettämme ja minua kohtaan.
Jos vl-liikettä ajattelee, olen seurannut sivusta ja keskiössä, kuinka monet kestämättömät asiat siirtyvät sukupolvelta toiselle. Ihminen ei edes vl-ihminen (tai yhteisö)ei voi olla niin erehtymätön, ettei itsetutkistelu olisi aika ajoin tarpeen. Minun toimintaani ei käittääkseni ohjaa viha tai katkeruus vaan todellinen huoli ja rakkaus sekä halu itse eheytyä. Minä olen saanut elämältäni kaiken pelon, syyllisyyden ja kärsimykseen jälkeen kaiken, mitä olen tarvinnut; olen saanut lahjaksi henkilökohtaisen uskon Jumalaan.
Koen, että minulla on suorastaan velvollisuus tuoda näitä asioita esiin, jos siitä olisi edes yhdelle ihmiselle apua.
uskovainen äiti minäkin (ei varmistettu) 5.3.2009 10:07
Lukekaahan välillä mitä Raamatussa näistä asioista puhutaan, niin ei jää niin mutu-tasolle. Uskovaiset haluaa olla kuuliaisia Jumalan sanalle, joka on kirjoitettuna Raamattuun. Paavalin Korinttolaiskirjeessä (taitaa olla toinen kirje), muistaakseni 7. luvussa on käsitelty näitä asioita. Ihan vasta seuroissa tästä saarnattiin.
Jos ei halua elää ja toimia Raamatun hengen mukaan, niin se on tottakai vapaus valita. Vaikka ei jaksaisi uskoakaan, niin kukaan ei varmasti aja rauhanyhdistykseltä eikä sen toiminnasta pois. Pikemminkin ollaan hyvillään, jos uskossaan väsyneet jaksaa silti käydä vielä seuroissa.
ymmärtääkseni jokainen vl ajattelee, että lapsi on lahja ja Jumala on tarkoittanut jettä jokaisella lapsella on oikeus syntyä. Kuten on tarkoittanut, että ihminen ei kadehdi toisen omaa, ei tapa, varasta ym. Ei ihminen pysty synnittömästi elämään, siksi on armo ja anteeksiantamus. Mutta ristiriita syntyy siitä, että uskovainen, jolla on herkkä omatunto, kokee että on isompi synti ehkäistä tai abortoida lapsi kuin varastaa tms. Onko se, itse voi miettiä. Itsestäni tuntuisi kauhealta ehkäistä, mutta luulisin selviäväni uskovaisten tuella ja tilannetta purkamalla. Elämänkohtalot ovat niin moninaisia. Voi kun te lapsiasian kanssa kipuilevat puhuisitte sisarilloissa tai vaan yhdenkin uskovaisen kanssa. Ei sellaista asiaa ole, josta ei pääse yli. Armo ei lopu. Voikin olla, että on itse armoton itselleen, kun ei pysty suoriutumaan. Suorittamisen paine on meitä uskovaisiakin hyvin lähellä, kuten tässä yhteiskunnassa kaikkia. Sitten on eri asia ne, joilla on ollut sairas koti ja jotka ovat imeneet äidinmaidossa paljon pahaa. Ne asiat ovat niin isoja, ettei lestadiolaisuus liikkeenä pysty niissä auttamaan. Jos nämä ihmiset eivät käy kohti eivätkä pyri anteeksiantamuksen kautta sopuun, he löytänevät apua jostakin muualta. Näihin kohtaloihin tuntee sympatiaa ja säälii, ongelmathan pyrkivät kasautumaan samoihin perheisiin. Ovatko Tuulia sinun ongelmasi oikeasti lestadiolaisuudesta-sen perimmäisestä opetuksesta, Jumalakäsityksestä kumpuavia- vaiko epätäydellisten ihmisten tekemistä virheistä lähtöisin. Anna heille anteksi. Silloin autat itseäsi.
Olen seurannut tätä eipäs juupas keskustelua, ja olen sitä mieltä, että
täällä puhuu ihmiset, jotka eivät kuulu vl tai ovat ehkä joskus kuuluneet
syystä tai toisesta. Kuitenkin asia on niin, että kirstittyjen elämä perustuu aina Raamattuun, ja mm. Jumlan 10 käskyyn. Joka näitä noudattaa tai edes
yrittää noudattaa ei käy hyökkäämään kenekään kimppuun vaan antaa jokaisen uskoa niin kuin itse ymmärtää ja omantunnon vapauden mukaan.
Jos haluat elää ilman ehkäisyä, etkä halua elää nykyajan vaatimusten mukaan niin asia on ihan okei. 6. käsky sanoo älä tee huorin, noudattaako
suomen kansalaiset tätä käskyä, ei kyllä siltä näytä. Eletään kuin viimeistä
päivää, kaikki on sallittua, ja kaikki pitää kokea jo hyvin hyvin nuorena.
Se seksuaalisuus joka on nyt pop. mitähän se oikein merkitsee, itse ainakin koen, että seksi ilman henkistä yhteyttä on huoraamista, minulle se ei ainakaan sovi. Se ei tyydytä ketään tai miksei joitakin seksihurjastelijoita
mutta on vain hetken nautinto, tietenkin meissä on monenlaista luonnetta
niin miehissä kuin naisissa, kummassakin löytyy sekä hillittyjä että himonsa hallitsevia ihmisiä ja meissä naisissa on myös kolmenlaisia tyyppejä
on huorahtavia, normaaleja, ja myös hyvin äidillisiä naisia. Mihin ryhmään
kukakin kuuluu on jokaisen oma asia ja hän valitsee elämänsä polun
näistä normeista katsoen. Se mikä sopii yhdelle ei sovi toiselle, eikä ole
rikos elää kristtyjen arvojen mukaan. Niille joille se ei sovi etsii omat
arvonsa ja sillä siisti.
Katsoin tämän voimalan jakson joka koski lestadiolaisten naisten "oikeutta" synnyttää tai olla synnyttämättä lapsia jne.
Itselleni palautui ala- ja ylä-aste ajat (90-luku) jolloin minulla oli luokkakaveri joka oli ilmeisesti vanhoillislestadiolainen (en tiedä vanhoillisen ja lestadiolaisen eroa sinänsä). Koko lestadiolaisuus esittäytyi hyvin erilaisena ko. ohjelmassa kuin mitä kokemuksia itselläni on heistä. Ohjelmassa vieraana olleet uskovaiset tuntuivat olevan ihan eri lahkoa olevaa porukkaa kuin millaiseen lahkoon itse kaverini kautta tutustuin.
Kaverini ei saanut leikata hiuksia ja hiukset täytyi aina pitää kiinni. Naisilla kaikilla hameet. Televisiota ei saanut katsoa edes opetusmielessä. Seuroilla naisilla ja tytöillä oli kaikilla myös huivit päässä. Kun kävin seuroilla omasta mielenkiinnostani mukana katsomassa millaista siellä on, se oli minulle sen ikäisenä (olin n.13v) aika suuri järkytys kaikkinensa. Saarnaaja saarnasi hyvin provokatiivisesti ja uhkaavaan sävyyn helvetistä ja helvetin tulessa palamisesta, ja siitä kuinka televisio ja kauppojen hedelmäpeleistä lähtien (eroteltuna ihan pitkä lista kaikkea) ovat syntiä. Koko puhe oli erittäin negatiivissävytteinen sinänsä, ja itselleni tuli paha olo. Saarnan aikana naiset itkivät ääneen ja heiluttivat itseään jotenkin "katuvaan"tyyliin. En oikein ymmärtänyt mistä koko touhussa oli kysymys ja missä se uskon ilo ja onni oli. Sellaisesta ei ollut tietoakaan. Tämän minulle kauhunäytelmänä esittäytyneen toimituksen jälkeen juotiin kahvit niinkuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
millaisen lahkon kanssa olen oikein ollut tekemisissä?
Joku jo epäili kirjoituksiani mielikuvituksen tuotteiksi. Voi kun olisivatkin, olisihan se niin paljon helpompi elää terveen ihmisen elämää. Valitettavasti kaikki kirjoittamani on totta, ja karvaasti koettua.
Ja minä en ole kertaakaan sanonut, etteikö vl-nainen voisi olla onnellinen. Tässä ei kytätä teitä onnellisia, vaan haetaan oikeutta onnettomille. Jos ehkäisykieltoa ei olisi, mikäpä teitä silti estäisi hankkimasta vaikka sata lasta, jos siltä tuntuu. Se vain antaisi mahdollisuuden olla nainen myös eri tavalla. Kaikki eivät vain sovi siihen vl -joko vanhapiika tai suurperheenäiti- muottiin.
Ehdotan, että ne VL-liikkeen jäsenet, jotka eivät kestä lukea negatiivisia asioita liikkeestä, perustavat jonkin ihan ikioman kehumisen ja ylistämisen nettisivut, joilla voivat sädekehä päänsä päällä mielinmäärin nostaa jalustalle itseään ja toisiaan,
Teillä ei voi olla noista mielipiteistänne päätellen minkäänlaista aavistusta niistä kärsimyksistä, joista nämä negatiiviset kirjoitukset kumpuavat.
Kun te ehdotatte ulkopuolista terapiaa, onko se sitten VL-liike joka sen terapian suostuu maksamaan ?
Liikkeen vaikutuksestahan nämä kärsimyksetkin ovat aiheutuneet. Ja vielä: on lapsellista ja naurettavaa yrittää provosoida paljon kärsineitä ihmisiä tuntemaan vieä syyllisyyttäkin siitä, että he lopultakin uskaltavat edes näin avautua. Kyllä he ovat kärsineet ja pelänneet enemmän kuin te koskaan olette osanneet edes kuvitella.
Älkää olko niin typeriä, että kuvittelette ihmisten katkeruuttaan ja pahansuopaisuuttaa täällä purkavan. Toivotaan ja rukoillaan, että ette itse joudu
kokemaan mitään vastaavaa. Ei tällaiset kärsimykset ole niitä kokeneiden ihmisten omaa syytä. Käyttäkää aivojanne, jotka Luoja on teille antanut myös ajattelua varten ja miettikää rehellisesti mistä on kyse.
oletko sinä Uikku yksineläjä ja hylkiö "näissä piireissä"? ellet ole, et tiedä. vaikka tunnet jonkun, joka on, et silti tiedä. tiedät sen yhden tai muutaman ihmiskohtalon, jonka muodostuminen sellaiseksi kuin on, on monen tekijän summa. ei yleistetä.yksinkään en koe olevani yksin ilman ystäviä ja vertaisia. perheellinen olisin kaikkein mieluiten.yksinäisyydestä oli muuten espoon rauhanyhdistyksellä tiistaina keskusteluilta naisille.
Minä en kyllä tunnista (monissa) näissä viesteissä esitettyä kuvausta (vanh.lestadiolaiseksi) Jumalan seurakunnaksi. Ei olis kannattanut tulla tänne lukemaan näitä kamalan katkeria kirjoituksia. Toivottavasti TE saatte hoidettua itseänne, että tuo kalvava katkeruus uskovaisia kohtaan ei myrkytä teidän elämäänne.
Minä elän mahdollisimman onnellista elämää, parempaa en saata kuvitellakaan. Paitsi Taivaassa. Tätä samaa toivon ihan jokaiselle. Ja kyllä, meillä kotona oli yli 10 lasta ja meillä oli/on kaikilla hyvät välit edelleen, myös vanhempien kanssa.
Voihan se olla niinkin, että teillä nyt on ne lapset siinä sylissä ja lähellä..
kaikki on hyvin nyt, lisää tulee, elämä työntäyteistä, mutta hyvää.
Mutta lapset kasvavat, voivat sitten kyseenalaistaa asiat myöhemmin.
Hyvä on jos kaikki menee hyvin.
Ja ne lapset, jotka kaikki "vastaanotetaan "OMAN taivasosuuden vuoksi,
jos ne kaikki saat mukana kulkemaan. Että voit sanoa viimeisenä päivänä,
tässä olen ja ne lapset jotka minulle annoit.
Ne lapset, noista isoista perheistä, jotka eivät mukana jaksa, heitä on paljon.
He jäävät ilman toivoa, koska kaikki se, mikä opetettu on, jää ikuisesti mieleen.
Ja jos lapsia on toistakymmentä, etusijalla ei ainakaan ole lapsi.
Eikä lapsen tulevaisuutta kukaan voi ennustaa.
Itsekästä loppujen lopuksi.
Ja yksineläjät näissä piireissä ovat ihan hylkijöitä.
Itse en ole koskaan ollut kovinkaan katkera omista kärsimyksistäni. Olen antanut anteeksi vanhemmilleni heidän tekemät tekonsa, jotka ovat kohdistuneet minuun ja sisaruksiini. Anteeksiannolla eivät kuitenkaan asiat unohdu ja haavat parantuvat, jos parantuvat, vuosien saatossa. Tiedän, että osa ongelmista on saattanut olla vain meidän perheessämme, mutta se ei vähennä kärsimyksen määrää ja toisaalta olen vakuuttunut, että vl-liikkeellä on ollut merkittävä rooli. Toki asia ei ole mustavalkoinen, niin että kaikki paha tai hyvä tulee jostain instanssista. Tunsin ja tunnen edelleen vl-liikkeestä ihmisiä, joilla on sydämen usko, terve usko ja he ovat toimineet aidon lähimmäisenrakkauden periaatteella perhettämme ja minua kohtaan.
Jos vl-liikettä ajattelee, olen seurannut sivusta ja keskiössä, kuinka monet kestämättömät asiat siirtyvät sukupolvelta toiselle. Ihminen ei edes vl-ihminen (tai yhteisö)ei voi olla niin erehtymätön, ettei itsetutkistelu olisi aika ajoin tarpeen. Minun toimintaani ei käittääkseni ohjaa viha tai katkeruus vaan todellinen huoli ja rakkaus sekä halu itse eheytyä. Minä olen saanut elämältäni kaiken pelon, syyllisyyden ja kärsimykseen jälkeen kaiken, mitä olen tarvinnut; olen saanut lahjaksi henkilökohtaisen uskon Jumalaan.
Koen, että minulla on suorastaan velvollisuus tuoda näitä asioita esiin, jos siitä olisi edes yhdelle ihmiselle apua.
Lukekaahan välillä mitä Raamatussa näistä asioista puhutaan, niin ei jää niin mutu-tasolle. Uskovaiset haluaa olla kuuliaisia Jumalan sanalle, joka on kirjoitettuna Raamattuun. Paavalin Korinttolaiskirjeessä (taitaa olla toinen kirje), muistaakseni 7. luvussa on käsitelty näitä asioita. Ihan vasta seuroissa tästä saarnattiin.
Jos ei halua elää ja toimia Raamatun hengen mukaan, niin se on tottakai vapaus valita. Vaikka ei jaksaisi uskoakaan, niin kukaan ei varmasti aja rauhanyhdistykseltä eikä sen toiminnasta pois. Pikemminkin ollaan hyvillään, jos uskossaan väsyneet jaksaa silti käydä vielä seuroissa.
ymmärtääkseni jokainen vl ajattelee, että lapsi on lahja ja Jumala on tarkoittanut jettä jokaisella lapsella on oikeus syntyä. Kuten on tarkoittanut, että ihminen ei kadehdi toisen omaa, ei tapa, varasta ym. Ei ihminen pysty synnittömästi elämään, siksi on armo ja anteeksiantamus. Mutta ristiriita syntyy siitä, että uskovainen, jolla on herkkä omatunto, kokee että on isompi synti ehkäistä tai abortoida lapsi kuin varastaa tms. Onko se, itse voi miettiä. Itsestäni tuntuisi kauhealta ehkäistä, mutta luulisin selviäväni uskovaisten tuella ja tilannetta purkamalla. Elämänkohtalot ovat niin moninaisia. Voi kun te lapsiasian kanssa kipuilevat puhuisitte sisarilloissa tai vaan yhdenkin uskovaisen kanssa. Ei sellaista asiaa ole, josta ei pääse yli. Armo ei lopu. Voikin olla, että on itse armoton itselleen, kun ei pysty suoriutumaan. Suorittamisen paine on meitä uskovaisiakin hyvin lähellä, kuten tässä yhteiskunnassa kaikkia. Sitten on eri asia ne, joilla on ollut sairas koti ja jotka ovat imeneet äidinmaidossa paljon pahaa. Ne asiat ovat niin isoja, ettei lestadiolaisuus liikkeenä pysty niissä auttamaan. Jos nämä ihmiset eivät käy kohti eivätkä pyri anteeksiantamuksen kautta sopuun, he löytänevät apua jostakin muualta. Näihin kohtaloihin tuntee sympatiaa ja säälii, ongelmathan pyrkivät kasautumaan samoihin perheisiin. Ovatko Tuulia sinun ongelmasi oikeasti lestadiolaisuudesta-sen perimmäisestä opetuksesta, Jumalakäsityksestä kumpuavia- vaiko epätäydellisten ihmisten tekemistä virheistä lähtöisin. Anna heille anteksi. Silloin autat itseäsi.
Olen seurannut tätä eipäs juupas keskustelua, ja olen sitä mieltä, että
täällä puhuu ihmiset, jotka eivät kuulu vl tai ovat ehkä joskus kuuluneet
syystä tai toisesta. Kuitenkin asia on niin, että kirstittyjen elämä perustuu aina Raamattuun, ja mm. Jumlan 10 käskyyn. Joka näitä noudattaa tai edes
yrittää noudattaa ei käy hyökkäämään kenekään kimppuun vaan antaa jokaisen uskoa niin kuin itse ymmärtää ja omantunnon vapauden mukaan.
Jos haluat elää ilman ehkäisyä, etkä halua elää nykyajan vaatimusten mukaan niin asia on ihan okei. 6. käsky sanoo älä tee huorin, noudattaako
suomen kansalaiset tätä käskyä, ei kyllä siltä näytä. Eletään kuin viimeistä
päivää, kaikki on sallittua, ja kaikki pitää kokea jo hyvin hyvin nuorena.
Se seksuaalisuus joka on nyt pop. mitähän se oikein merkitsee, itse ainakin koen, että seksi ilman henkistä yhteyttä on huoraamista, minulle se ei ainakaan sovi. Se ei tyydytä ketään tai miksei joitakin seksihurjastelijoita
mutta on vain hetken nautinto, tietenkin meissä on monenlaista luonnetta
niin miehissä kuin naisissa, kummassakin löytyy sekä hillittyjä että himonsa hallitsevia ihmisiä ja meissä naisissa on myös kolmenlaisia tyyppejä
on huorahtavia, normaaleja, ja myös hyvin äidillisiä naisia. Mihin ryhmään
kukakin kuuluu on jokaisen oma asia ja hän valitsee elämänsä polun
näistä normeista katsoen. Se mikä sopii yhdelle ei sovi toiselle, eikä ole
rikos elää kristtyjen arvojen mukaan. Niille joille se ei sovi etsii omat
arvonsa ja sillä siisti.
Katsoin tämän voimalan jakson joka koski lestadiolaisten naisten "oikeutta" synnyttää tai olla synnyttämättä lapsia jne.
Itselleni palautui ala- ja ylä-aste ajat (90-luku) jolloin minulla oli luokkakaveri joka oli ilmeisesti vanhoillislestadiolainen (en tiedä vanhoillisen ja lestadiolaisen eroa sinänsä). Koko lestadiolaisuus esittäytyi hyvin erilaisena ko. ohjelmassa kuin mitä kokemuksia itselläni on heistä. Ohjelmassa vieraana olleet uskovaiset tuntuivat olevan ihan eri lahkoa olevaa porukkaa kuin millaiseen lahkoon itse kaverini kautta tutustuin.
Kaverini ei saanut leikata hiuksia ja hiukset täytyi aina pitää kiinni. Naisilla kaikilla hameet. Televisiota ei saanut katsoa edes opetusmielessä. Seuroilla naisilla ja tytöillä oli kaikilla myös huivit päässä. Kun kävin seuroilla omasta mielenkiinnostani mukana katsomassa millaista siellä on, se oli minulle sen ikäisenä (olin n.13v) aika suuri järkytys kaikkinensa. Saarnaaja saarnasi hyvin provokatiivisesti ja uhkaavaan sävyyn helvetistä ja helvetin tulessa palamisesta, ja siitä kuinka televisio ja kauppojen hedelmäpeleistä lähtien (eroteltuna ihan pitkä lista kaikkea) ovat syntiä. Koko puhe oli erittäin negatiivissävytteinen sinänsä, ja itselleni tuli paha olo. Saarnan aikana naiset itkivät ääneen ja heiluttivat itseään jotenkin "katuvaan"tyyliin. En oikein ymmärtänyt mistä koko touhussa oli kysymys ja missä se uskon ilo ja onni oli. Sellaisesta ei ollut tietoakaan. Tämän minulle kauhunäytelmänä esittäytyneen toimituksen jälkeen juotiin kahvit niinkuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
millaisen lahkon kanssa olen oikein ollut tekemisissä?
Joku jo epäili kirjoituksiani mielikuvituksen tuotteiksi. Voi kun olisivatkin, olisihan se niin paljon helpompi elää terveen ihmisen elämää. Valitettavasti kaikki kirjoittamani on totta, ja karvaasti koettua.
Ja minä en ole kertaakaan sanonut, etteikö vl-nainen voisi olla onnellinen. Tässä ei kytätä teitä onnellisia, vaan haetaan oikeutta onnettomille. Jos ehkäisykieltoa ei olisi, mikäpä teitä silti estäisi hankkimasta vaikka sata lasta, jos siltä tuntuu. Se vain antaisi mahdollisuuden olla nainen myös eri tavalla. Kaikki eivät vain sovi siihen vl -joko vanhapiika tai suurperheenäiti- muottiin.
Ehdotan, että ne VL-liikkeen jäsenet, jotka eivät kestä lukea negatiivisia asioita liikkeestä, perustavat jonkin ihan ikioman kehumisen ja ylistämisen nettisivut, joilla voivat sädekehä päänsä päällä mielinmäärin nostaa jalustalle itseään ja toisiaan,
Teillä ei voi olla noista mielipiteistänne päätellen minkäänlaista aavistusta niistä kärsimyksistä, joista nämä negatiiviset kirjoitukset kumpuavat.
Kun te ehdotatte ulkopuolista terapiaa, onko se sitten VL-liike joka sen terapian suostuu maksamaan ?
Liikkeen vaikutuksestahan nämä kärsimyksetkin ovat aiheutuneet. Ja vielä: on lapsellista ja naurettavaa yrittää provosoida paljon kärsineitä ihmisiä tuntemaan vieä syyllisyyttäkin siitä, että he lopultakin uskaltavat edes näin avautua. Kyllä he ovat kärsineet ja pelänneet enemmän kuin te koskaan olette osanneet edes kuvitella.
Älkää olko niin typeriä, että kuvittelette ihmisten katkeruuttaan ja pahansuopaisuuttaa täällä purkavan. Toivotaan ja rukoillaan, että ette itse joudu
kokemaan mitään vastaavaa. Ei tällaiset kärsimykset ole niitä kokeneiden ihmisten omaa syytä. Käyttäkää aivojanne, jotka Luoja on teille antanut myös ajattelua varten ja miettikää rehellisesti mistä on kyse.