Enää en ihmettele, miksi kuviot on pielessä taidepiireissä. Harvoin näkee Ylen kanavilla keskusteluohjelmissa vastaavanlaista tajunnanvirtaa. Ei johdonmukaisia lauseita montaa ollut peräkkäin. Useimmista puheenvuoroista ei saanut lainkaan tolkkua, mitä puhuja tarkoitti. Puhujan päässä asiat olivat epäilemättä yhteydessä, mutta tämä yhteys jäi kyllä yleisölle avautumatta. Puhuja moittii toista liiallisiin yksityiskohtiin menemisestä ja jatkaa samassa itseään kiinnostavilla yhtä yksityiskohtaisilla kommenteilla.
Keskustelijoiden, jotka epäilemättä katsovat kuuluvansa maan sivistyneeseen kansanosaan, pitäisi (Seppo Kääriäistä lainatakseni) muistaa pöytätavat. Alkaakin mietityttää koko apurahakäytäntö, jos se luo näin paljon eripuraa ja vihamielisyyttä asianosaisten välille, ettei sitä pysty pinnan alla pitämään edes kansallisessa tv-ohjelmassa.
se martti esko kuulosti hyvin paljon vesa-matti loirilta... ääni oli paljon samanlainen... melkein kuin identtinen. aika jännä. silleen mielenkiintoinen keskustelu oli kyllä.
Kartanolaisuus on ollut syöpä, joka on ihmetyttäny mitenpäin ihmiset ol hullui ja ol tekemisissä niitten kans .Vielä kuuskyt luvull pyöris tääll Satakunnas, mitä pöyristyttävimpii huhui
Olin menossa vessaa siivoamaan. Avasin matkalla huvikseen telkkarin . Siihen jäin. Nenäliinapaketti täyty hakea ( nuha ei ole). Ei samanlaista omakohtasta kokemusta aiheesta, mutta olipa koskettava ohjelma!
Kiitos viime jaksosta "Elämä lahkon vankina", uskomatonta voimaa ja selviytymistä: Leevi K Laitinen. Mietin kuinka ihminen voi selvitä noin hyvin varhaisvuosien kammottavista kokemuksista.
Uskonto herättää suomalaisissa aina musta-valkoisia tunteita. Mistä johtuu? Yksi varmaan on se, että se ei kuulu meidän normaaliin elämäämme, päivittäiseen. Eristetään, tehdään siitä jonkinlainen ulkopuolinen, tietyn hetken toiminto, osin mystinenkin. Myöskin kannanottoja tulee, osin voimakkaitakin, sellaisilta jotka todennäköisesti eivät ole itse toiminnassa, mutta jotka tuntuvat tietävän tarkkaan asiat. Yksittäiset ihmiset, voimakkaat persoonat nousevat joissain liikkeissä voimatekijöiksi, joita seurataan, jotka muokkaavat ajatusmaailmaa, julistavat oman mallinsa kautta Raamatun sanomaa. Siellä kuitenkin esim. Jeesus varoitti juuri vääristä profetoista ja yleensä vääryyden tekemisestä. Eli emme saa näiden ihmisten (julistajien) sanomaa ja tekoja yleistää koskevaksi kaikkia uskontoja ja niissä harjoitettavaa toimintaa ja nimenomaan eroittaa nämä tämänkin ohjelman kaltaiset esimerkit, joita ei voi hyväksyä ja joilla ei ole jatkuvuutta. Onnettomuustilanteissa julkisesti kirkko/uskonto saa olla läsnä, sitä odotetaankin, hyvä niin ja sehän onkin yksi tehtävistä. Voisiko hyvissäkin tapahtumissa läsnäolo olla luontevaa/odotettua (julkinen)?
Kiitos ohjelmast , sen osallistujille ja toimittajille, jotka tarttuivat vaikeaan ja vaiettuun asiaan sivistyneesti ja kaunistelemattomasti. Toisin sanoen älylliseen, emotionaaliseen, fyysiseen, seksuaaliseen, henkiseen ja hengelliseen hyväksi- ja väärinkäyttöön, siis väkivaltaan uskonnollisissa yhteisöissä, lahkoissa. Ohjelmalla oli selkeä yhteiskunnallinen ja sosiaalinen tilaus. Ohjelma avaa keskustelua moneen suuntaan. Siinä sen tärkeys! Järkyttävintä on se, että turvallisuuden ja hyvinvoinnin lupaavien taustalta löytyy jotain peri sairaalloista. Jopa tietoista pahuutta verhottuna uskonnolliseen riittiin.
Olen itse käynyt heidän kokouksissa kauan sitten
ja toivon että myös Kristus olisi ollut mukana ,ensiksi olivat niin
ystävällisiä mutta sitten kaikki muutui , aivan tavallisessa kirkkossa
olen perustuksen lopulta löitänyt .
Enää en ihmettele, miksi kuviot on pielessä taidepiireissä. Harvoin näkee Ylen kanavilla keskusteluohjelmissa vastaavanlaista tajunnanvirtaa. Ei johdonmukaisia lauseita montaa ollut peräkkäin. Useimmista puheenvuoroista ei saanut lainkaan tolkkua, mitä puhuja tarkoitti. Puhujan päässä asiat olivat epäilemättä yhteydessä, mutta tämä yhteys jäi kyllä yleisölle avautumatta. Puhuja moittii toista liiallisiin yksityiskohtiin menemisestä ja jatkaa samassa itseään kiinnostavilla yhtä yksityiskohtaisilla kommenteilla.
Keskustelijoiden, jotka epäilemättä katsovat kuuluvansa maan sivistyneeseen kansanosaan, pitäisi (Seppo Kääriäistä lainatakseni) muistaa pöytätavat. Alkaakin mietityttää koko apurahakäytäntö, jos se luo näin paljon eripuraa ja vihamielisyyttä asianosaisten välille, ettei sitä pysty pinnan alla pitämään edes kansallisessa tv-ohjelmassa.
Loistava ohjelma. Ohjelma loppui kesken.
se martti esko kuulosti hyvin paljon vesa-matti loirilta... ääni oli paljon samanlainen... melkein kuin identtinen. aika jännä. silleen mielenkiintoinen keskustelu oli kyllä.
Kartanolaisuus on ollut syöpä, joka on ihmetyttäny mitenpäin ihmiset ol hullui ja ol tekemisissä niitten kans .Vielä kuuskyt luvull pyöris tääll Satakunnas, mitä pöyristyttävimpii huhui
Olin menossa vessaa siivoamaan. Avasin matkalla huvikseen telkkarin . Siihen jäin. Nenäliinapaketti täyty hakea ( nuha ei ole). Ei samanlaista omakohtasta kokemusta aiheesta, mutta olipa koskettava ohjelma!
Kiitos viime jaksosta "Elämä lahkon vankina", uskomatonta voimaa ja selviytymistä: Leevi K Laitinen. Mietin kuinka ihminen voi selvitä noin hyvin varhaisvuosien kammottavista kokemuksista.
Ne jotka lapseen koskee ja soittaa poskee, ne joutaa koskeen. Surullista että tämmösiä "profeettoja" pyörii täällä rehellistä kansaa sumuttamassa.
Uskonto herättää suomalaisissa aina musta-valkoisia tunteita. Mistä johtuu? Yksi varmaan on se, että se ei kuulu meidän normaaliin elämäämme, päivittäiseen. Eristetään, tehdään siitä jonkinlainen ulkopuolinen, tietyn hetken toiminto, osin mystinenkin. Myöskin kannanottoja tulee, osin voimakkaitakin, sellaisilta jotka todennäköisesti eivät ole itse toiminnassa, mutta jotka tuntuvat tietävän tarkkaan asiat. Yksittäiset ihmiset, voimakkaat persoonat nousevat joissain liikkeissä voimatekijöiksi, joita seurataan, jotka muokkaavat ajatusmaailmaa, julistavat oman mallinsa kautta Raamatun sanomaa. Siellä kuitenkin esim. Jeesus varoitti juuri vääristä profetoista ja yleensä vääryyden tekemisestä. Eli emme saa näiden ihmisten (julistajien) sanomaa ja tekoja yleistää koskevaksi kaikkia uskontoja ja niissä harjoitettavaa toimintaa ja nimenomaan eroittaa nämä tämänkin ohjelman kaltaiset esimerkit, joita ei voi hyväksyä ja joilla ei ole jatkuvuutta. Onnettomuustilanteissa julkisesti kirkko/uskonto saa olla läsnä, sitä odotetaankin, hyvä niin ja sehän onkin yksi tehtävistä. Voisiko hyvissäkin tapahtumissa läsnäolo olla luontevaa/odotettua (julkinen)?
Kiitos ohjelmast , sen osallistujille ja toimittajille, jotka tarttuivat vaikeaan ja vaiettuun asiaan sivistyneesti ja kaunistelemattomasti. Toisin sanoen älylliseen, emotionaaliseen, fyysiseen, seksuaaliseen, henkiseen ja hengelliseen hyväksi- ja väärinkäyttöön, siis väkivaltaan uskonnollisissa yhteisöissä, lahkoissa. Ohjelmalla oli selkeä yhteiskunnallinen ja sosiaalinen tilaus. Ohjelma avaa keskustelua moneen suuntaan. Siinä sen tärkeys! Järkyttävintä on se, että turvallisuuden ja hyvinvoinnin lupaavien taustalta löytyy jotain peri sairaalloista. Jopa tietoista pahuutta verhottuna uskonnolliseen riittiin.
Olen itse käynyt heidän kokouksissa kauan sitten
ja toivon että myös Kristus olisi ollut mukana ,ensiksi olivat niin
ystävällisiä mutta sitten kaikki muutui , aivan tavallisessa kirkkossa
olen perustuksen lopulta löitänyt .