YLE

 

YLE A-Ö

YLE24 Sää
Ohjelmaopas Yle etusivu
Etusivulle

Atlas aihearkisto

TV1 Atlas 29.9.2005 klo 21.30

  • Tsunamin jälkiä korjataan Acehissa ulkomaisella tuella. Mihin jäi Indonesian oma panos? Atlaksen Mikko Eronen kiersi Acehia yhdeksän kuukautta tuhon jälkeen.
  • Hurrikaani Katrina romahdutti Bushin suosion. Onko aallonpohjasta ylöspääsyä? Kirjeenvaihtajamme Olli-Pekka Sulasman raportti Washingtonista.
  • EU heittää turhat lait romukoppaan. Onko urakka osa kasvojenkohotusta vai oikeiston yritys kaapata valta? Kirjeenvaihtajamme Jussi Seppälä raportoi Brysselistä.

ACEH YHDEKSÄN KUUKAUTTA TSUNAMIN JÄLKEEN

Atlaksen Mikko Eronen kävi Indonesian Acehissa katsomassa, miten tsunamin runnoma maakunta nyt voi. Erosen raportissa tavataan kaksi kalastajaa: Abdul Kadir menetti tsunamissa kaiken, lapsensa, vaimonsa, talonsa ja kanoottinsa. Ramly oli tapaninpäivänä merellä ja katastrofi selvisi hänelle vasta satamaan palatessa: ?Kun tultiin iltapäivällä joelle, vedessä kellui valtavasti ruumiita roskien ja jätteen keskellä. Siellä oli myös eloonjääneitä, joita keräsimme veneisiin pitkälle yöhön. Oma perheeni asuu onneksi 200 kilometrin päässä?, Ramly muistelee. Abdul Kadirin elämä on hiljalleen palaamassa raiteilleen. Uusi kanootti mahdollistaa kalastamisen ja uusi kotitalo nousee vauhdilla entisen paikalle: ?Pystyn jo hymyilemäänkin, kun sain Oxfamilta rahaa kanoottiin. En mieti mitä saan huomenna syödäkseni, elän päivän kerrallaan?, Kadir kertoo. Elämä ilman vaimoa on hankalaa, mies ostaa riisinsä valmiiksi keitettynä joka aamu ja suunnittelee jo uutta avioliittoa. Haaveissa on myös uusi verkko, mutta se vaatisi lähes 100 euron satsausta, joka on Acehin oloissa valtava summa. Verkkojen ja muiden kalastusvälineiden lisäksi tsunamin tuhoalueella, Acehin maakunnan länsirannikolla, tarvitaan kipeästi uusia kalastusaluksia. Hyökyaalto murskasi kaksi kolmannesta kalastusveneistä eli yli 1600 venettä. Suuri osa tsunamista selvinneistä ei saa Indonesian hallitukselta mitään tukea. Joillekin paikallishallinto antaa noin 7 euroa kuussa riisiin ja sokeriin. Arkielämää helpottaa kuitenkin hallituksen ja Acehin kapinallisten välille solmittu rauhansopimus: Täällä on ollut pitkä poliittinen ja yhteiskunnallinen konflikti: ?Se on vaikuttanut myös taloudelliseen tilanteeseemme. Minun tilanteeni on ihan sama, ei ole mitään eroavaisuutta. Ehkä muilla ihmisillä on ollut ongelmia. Minua ei kukaan ole häirinnyt?, sanoo Ramly. Kadirille rauhansopimus on merkittävä, sillä nyt hän voi lähteä kalaan myös yöllä, aiemmin kalastus oli sallittua vain päivänvalossa.

PRESIDENTTI BUSHIN SUOSIO MYRSKYN KOURISSA

Yhdysvalloissa Katrina-myrsky tuhosi kodit ja elinkeinot ja mennessään jyräsi vielä presidentti Bushin kannatusluvut ennätyksellisen alas. Samalla kansaliike, joka vaatii sotilaspoikien ja tyttöjen vetämistä Irakista ei olekaan enää äänekäs vähemmistö, vaan poliittinen voimatekijä, jolla on takanaan enemmistön tuki. Kirjeenvaihtajamme Olli-Pekka Sulasma seurasi Washingtonissa sodanvastaista mielenosoitusta ja keskusteli Bushin tilanteesta poliittisen historioitsijan Allan Lichtmanin kanssa. Itse presidentti pysyi poissa Washingtonista koko mielenosoitusviikonlopun. Hän seurasi Rita-hirmumyrskyn pelastusoperaation johtotöitä muun muassa Texasin Austinissa. Valkoisella talolla oli kova tarve osoittaa johtajuutta jouduttuaan kovan kritiikin kohteeksi hitaasta toiminnasta Katrina-myrskyn aikaan. Lichtman sanoo, että Bushin Texasin retki tuli liian myöhään: ?Rita-hurrikaaniin ajoitettu julkisuus ei näytä auttaneen häntä juurikaan. Jotain kouriintuntuvaa on tapahduttava. Merkittävää parannusta on tapahduttava joko Irakissa tai sisäpolitiikassa. Vain todellisuus voi auttaa nyt, ei PR tai nokkelat puheet.? Lichtman on myös sitä mieltä, että Bushin suosion alamäki oli alkanut jo ennen hurrikaaneja: ? Ne eivät tehneet uutta tuhoa. Ne vahvistivat kasvaneita epäilyjä presidentin johtajankyvyistä ja siitä, välittääkö hän tavallisista ihmisistä. Nämä epäilyt olivat olemassa ja hurrikaanit vahvistivat ne.? Hirmumyrskyt olivat siis vain lisämauste presidenttiin kohdistuvassa tyytymättömyydessä. Presidentin kannatus on laskenut sitä mukaa, kun viime keväästä lähtien tyytymättömyys Irakin hoitoon on lisääntynyt. Eri mielipidemittausten keskiarvon mukaan presidentin toimintaan kaikkinensa tyytyväisiä on neljäkymmentä prosenttia kansasta, toimintaan Irakissa vielä vähemmän.

EU KARSII DIREKTIIVIVIIDAKKOA

Perustuslaki meni nurin, eivätkä kansalaiset oikein ymmärrä, mistä EU:ssa on kysymys. Unioni kamppailee imago-ongelmien kanssa ja miettii, miten saada äänestäjien luottamus takaisin. Yksi yritys on direktiiviremontti ? EU haluaa heittää turhat ja tyhmät lait roskiin ja osoittaa keskittyvänsä olennaiseen. Kirjeenvaihtajamme Jussi Seppälä kysyi parlamentaarikoilta, kuka määrittelee, mikä on tyhmä laki ja onko asia ollenkaan niin yksinkertainen. Kun konservatiivien Alexander Stubb hehkuttaa kampanjaa yksilön vapauden voittona, varoittaa vihreiden Satu Hassi, että taustalla on oikeiston yritys lisätä unionin markkinaliberalismia. Komission puheenjohtaja Jose-Manuel Barroso esittää yli 60 direktiivin unohtamista? joutavatko kaikki todellakin romukoppaan?


Sivun yläreunaan