YLE

 

YLE A-Ö

YLE24 Sää
Ohjelmaopas Yle etusivu
Etusivulle

Atlas aihearkisto

TV1 Atlas 20.4.2006 klo 21.30

  • Nouseeko Yhdysvaltain latinoväestön parissa uusi kansalaisoikeusliike? Kirjeenvaihtaja Olli-Pekka Sulasman raportti Kaliforniasta.
  • Onko kehitysmaiden velkavapautus uusi köyhyysloukku? Raportit Mosambikista ja Sambiasta. Velkakriisin ja kehitysavun suhdetta arvioi Kepan kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi.

YHDYSVALTAIN LATINOT
BOIKOTOIVAT VAPPUNA

Atlaksessa nähtiin kirjeenvaihtaja Olli-Pekka Sulasman raportti Maywoodin pikkukaupungista Los Angelesin liepeiltä. Kaupungissa jatkuu vahvana liikehdintä maahanmuuttajien puolesta - monelle Latinalaisesta Amerikasta tulleelle ei elämä unelmamaan halpatyövoimana enää riitä.

Maywoodin väestöstä 96% on espanjaa puhuvia latinoja. Muuten väritön kaupunki on nyt alkanut symboloida siirtolaisongelmaa - se on julistautunut laittomien maahanmuuttajien turvasatamaksi vastaiskuna maahanmuuttoa kiristäville lakiehdotuksille.

Kaupunki on esimerkiksi päättänyt, että poliisi ei saa enää takavarikoida autoja laittomilta siirtolaisilta, joilla ei ole ajokorttia. Muuten pitäisi pidättää kolmasosa väestä, sanotaan.

Maywoodin varapormestari Felipe Aguirre ennakoi, että vappuna suuri osa Yhdysvaltain maahanmuuttajaväestöstä tulee osallistumaan kansalliseen boikottipäivään. - Kansantalous saa silloin kokea, millaista olisi ilman maahanmuuttajia. Kuka siivoaa bussit ja poliisiautot, kuka poimii hedelmät syötäviksi, kysyy Aguirre ja muistuttaa että vaatteetkin ovat maahanmuuttajien ompelemia, näin on kaikkialla Yhdysvalloissa.

Siirtolaismielenosoitukset ovat koko kevään ajan olleet rauhallinen joukkovoiman näytös. Ilmassa on aggressiivisuuden sijasta pikemminkin kansanjuhlan tuntua. Washingtonissa laiton maahanmuutto vuotavien rajojen läpi halutaan pistää kuriin kansantalouden ja kansallisen turvallisuuden nimissä. Mielipidemittausten mukaan yli seitsemänkymmentä prosenttia amerikkalaisista haluaa, että vuotavat rajat on tukittava ja laiton maahanmuutto saatava hallintaan.

Rakennetaanko aitoja, kriminalisoidaanko laittomasti maassaolevat, palautetaanko heitä - näihin lainsäätäjien odotetaan ottavan kantaa. Asia muuttuu kuitenkin monimutkaiseksi, kun Yhdysvaltain kansalaisuuden automaattisesti saavien laittomien siirtolaisten lapset lähtevät kaduille vanhempiensa puolesta.

VELAT ANTEEKSI,
APUA LEIKATAAN

Vauraat maat ovat myöntyneet köyhimpien kehitysmaiden velan anteeksiantoon vuoden 2006 myötä. Vajaa vuosi sitten ihmiset eri mantereilla kokoontuivat yhteen maailman köyhimpien maiden puolesta. G-8:n suurvaltajohtajat suostuivat siihen, että 17 maan velat pyyhitään tänä vuonna kokonaan pois. Näistä suurin osa on Afrikan maita.

Atlaksessa nähtiin Tiina Torikan raportti Mosambikin tilanteesta.
Nyt kun Mosambikin velat on annettu anteeksi ei rahalle ole vaikea keksiä käyttöä. Kouluissa lapset opiskelevat riittämättömissä oloissa, istuen lattialla.

Mosambikin velkataakka on peräisin 1970-luvulta, kun maahan tuputettiin lainoja keinona kehitykseen. Kun korot nousivat pilviin maa ajautui kriisiin. Velkojen maksuun on uponnut jo enemmän rahaa kuin lainaa koskaan otettiin.

Nyt velkojen anteeksianto lupaa paljon - mutta se mistä ei paljoa ole hiiskuttu ovat sen kovat ehdot. Päätöksessä nimittäin lukee, että maat saavat kyllä velkansa anteeksi, mutta niiden kehitysapu vähenee samalla määrällä. Eli plus miinus nolla.

Velkojen anteeksiantoa ajavan ryhmän johtaja Marta Cumbi on raivoissaan. Hän ihmettelee miksi samalla kun velat annetaan anteeksi, otetaan toisella kädellä kädellä tukia pois. - Olemme jo päässeet vähän eteenpäin, asiat ovat edenneet vähän paremmiksi. Kouluja on rakennettu, samoin teitä, terveydenhuolto on jo vähän paremmalla tasolla. Jos apua nyt leikataan, kehitys ei jatku samanlaisena, pelkää Cumbi.

Miksi sitten Mosambikin kehitysapua pitää leikata? Syyksi on veikkailtu kabineteissa tehtyä kompromissia. Kun Mosambik ja köyhimmät maat saivat velkansa anteeksi, pitää toisille köyhille maille piti antaa lohdutuspalkinto. 17 köyhimman maan kehitysapu jaetaankin nyt 60 kehitysmaan kesken.

SAMBIAN JESUIITAT
PROTESTOIVAT

Toimittaja Tapio Vestinen raportoi Sambiasta, joka on niin ikään saamassa velkojaan anteeksi. Maassa vaikutusvaltaisen jesuiittojen järjestön puheenjohtaja Jack Jones Zulu sanoi hänkin, että velkojen anteeksiantamisen ehdot ovat erittäin huonot. Niillä on haittavaikutuksia köyhille niin Sambiassa kuin muuallakin Afrikassa.

- Köyhillä ei ole ollut mahdollisuutta terveydenhuoltoon ja koulutukseen, muistutti jesuiittajohtaja: -Vedenjakelu Sambiassa on yksityistetty. Eli jos ei ole rahaa, ei saa vettä, vaikka veden tulisi olla ihmisoikeus. Rahanpuute ei saa olla esteenä veden saamiselle.

Jack Jones Zulun mukaan apukaan ei ole yksiselitteinen asia. - Apu voi olla erittäin hyvää tai erittäin pahaa. Taloustieteen perusteella tiedämme, että runsas apu voi näivettää tuottavuutta ja työllisyyttä ja heikentää moraalia. Hallitukset ristivät käsivarret ja odottavat rahaa lahjoittajilta. Hyvä apu on sellaista, joka auttaa vastaanottajaa kehittämään kykyjään ja seisomaan omilla jaloillaan.

VELKOJEN ANTEEKSIANTO
UHKAA JÄÄDÄ PUOLITIEHEN

Atlaksen studiovieraana oli Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen (KePa) kehityssihteeri Tytti Nahi, joka on perehtynyt velkaongelmaan. Nahi muistutti, että kehitysmaiden velkataakasta suurin osa pysyy ennallaan, sillä velkahelpotus koskee vain tiettyjä maita - sekä vain Maailmanpankin, Kansainvälisen valuuttarahaston ja Afrikan kehityspankin lainoja.

Nahin mukaan Afrikan maiden velkojen kokonaissumma on noin 230 miljardia dollaria, josta mitätöidään 40 miljardia dollaria. Paljon jää vielä tehtäväksi, vaikka suunta on oikea. Nahin mielestä anteeksiannossa on tärkeää se, että samalla tunnustetaan että kehitysmaiden kansalaiset eivät ole vastuussa takavuosina otetuista jättiveloista.

Maailmanpankin tulisi Nahin mielestä tuijottaa vähemmän talouden teorioihin ja ottaa enemmän huomioon kehitysmaiden käytännön tilanne. Velkasovitteluun hän kaipasi reilun sovittelun mallia, mikä on ollut esillä myös Helsinki-prosessin yhteydessä. Kansalaisjärjestöt Nahi näki lähinnä prosessin vahtikoirina - muistuttamassa siitä, että hyvästä alusta huolimatta on velkaongelman ratkaisu edelleen kesken.


Sivun yläreunaan