YLE

 

YLE A-Ö

YLE24 Sää
Ohjelmaopas Yle etusivu
Etusivulle

Atlas aihearkisto

TV1 Atlas 06.10.2005 klo 21.30

  • EU tulee - pelastuvatko Turkin vähemmistöt?
    Toimittajamme Kirsi Crowley vierailee alawiitti-muslimien kylässä, jossa jo odotetaan EU-jäsenyyttä. Minkälaisia toiveita vähemmistö EU:lle asettaa ja voivatko ne toteutua?
  • Kuka haluaa Virossa kommunistit uuniin?
    Toimittajamme Ulla-Maija Määttänen tutkii naapurimaan tuoreinta skandaalia. Kuka on provosoivien t-paitojen takana ja mitä ne kertovat Virosta?
  • Vainottujen marien valinta: mielipide vai työpaikka?
    Kirjeenvaihtajamme Vesa Kekäle raportoi Marinmaasta. Studiossa sukukansan tilanteesta kertoo Suomessa asuva marilainen kielenkääntäjä Valeri Alikov.

VIRO KIPUILEE MENNEISYYTENSÄ KANSSA

Virossa yksi t-paita on onnistunut virittämään keskustelun neuvostoaikojen perinnöstä. Poleeminen paita listaa maan nykyjohtoon kuuluvat entiset kommunistit ja uhkaa laittaa heidät uuniin. Toimittajamme Ulla-Maija Määttänen otti selvää, mitä paidalla haluttiin sanoa ja minkälaisia reaktioita se on synnyttänyt. Tarinan ymmärtämiseksi on mentävä 25 vuoden päähän ja jalkapallo-otteluun, jonka päätteeksi suunnitellun konsertin miliisi kielsi. Tästä seurasi mielenosoitusten aalto sekä kulttuuriväen puheenvuoro eli nk. neljänkymmenen kirje Viron kielen ja kansan säilymisen puolesta. Nyt kohua nostattava t-paita lanseerattiin näiden tapahtumien muisto-ottelussa Tallinnan jalkapallostadionilla. Vaikka teko on tuomittu, on sillä varsin paljon kannattajia ja paitaa myydään nyt Tallinnan liikkeissä. Idean takana oleva toimittaja ja aktivisti Juku-Kalle Raid on tyytyväinen temppunsa saamaan huomioon: "Ajattelin pitkään, käytänkö näin rankaa lausetta. Valitettavasti täytyy todeta että ilman sitä en olisi päässyt siihen tavoitteeseen, että valtion johto alkaisi ajatella. Kuvittele jos
paidassa lukisi Kommunistit säkkiin. Mitään ei olisi tapahtunut. Minä en koe tätä fasismina ja toisaalta, kommunismi on ollut Virolle tuhoisampi onnettomuus kuin fasismi."

Paita oli viimeinen pisara Viron puolustusministerille. Hän päätti erota, sillä tempauksessa oli mukana mm. puolustusministeriön alaisen kenraali Laidonerin museon johtaja ja entinen ulkoministeriön
kansliapäällikkö Indrek Tarand. "En pidä siitä että demokratia ja anarkia sekoitetaan. E n myöskään pidä siitä että politiikka ja bisneksen teko sekoitetaan. Kun vallassa olevilta vaaditaan vastauksia he vaikenevat tai kiemurtelevat. Puhun nyt politiikan ja talouselämän eliitistä. Kysymys on arvojen katoamisesta. Jos arvot ovat vain valta ja vallassa pysyminen hinnalla millä hyvänsä, ovat asiat hullusti. Tämä on Viron ongelma. Ihan yhtäkaikki vaadimme ihmisiä uuniin. Niille ihmisille jotka tietävät jotain historiasta, ei
vaan Viron vaan myös Euroopan ja maailman historiasta pitää hälytyskellojen alkaa soida." sanoo puolustusministeri Jaak Joerüüt.

Historioitsija selittää Viron viimeaikaisia skandaaleja sillä, että maalta puuttuu yhteinen näkemys menneestä. Maalla ei ole historiallista muistia: "Viron yhteiskunta käyttäytyy kuten leskinainen, joka ei voi hyväksyä rakkaan tai vihatun puolison kuolemaa. Leski ei pääse tapahtuneen yli ja siksi hän käyttäytyy yllätyksellisesti, ihan kuten Viro nykyään. Viro ei tule toimeen menneisyytensä kanssa. Takana on traagisia aikoja ja surutyö on tekemättä", sanoo tutkija Marek Tamm.

VAINOTUT MARIT

Atlas käsitteli sukulaiskansamme marien kohtaloa kahdella insertillä ja studiohaastattelulla. Venäjän tiedotusvälineissä on varoiteltu suomalaisia sotkeutumasta asiaan ja ihmisoikeusasian taustalla on väitetty olevan hyödyntavoittelua. Atlaksen Jyrki Saarikoski muistutti, ettei Marinmaalla öljyä ole ja että mariaktivistien ja tavallisten marien vaino on todellista. Marinmaalla kansallista oppositiota kuritetaan kovin ottein - keinoina ovat pahoinpitelyt, oikeusjutut ja epäilyttävät auto-onnettomuudet.

Kirjeenvaihtajamme Vesa Kekäle raportoi tilanteesta Marinmaalta. Hänen raportissaan tavattiin kaupunkilaismareja ja maalaismareja - kaikkien tilanne vaikuttaa yhtä tukalalta. Ahdinko on jatkunut jo pitkään, mutta vainoksi marien kiusaaminen on muuttunut sen jälkeen kun tasavallan presidentiksi nousi joulukuussa zhirinovskilainen Leonid Markelov.

Marinmaan tilannetta kommentoi studiossa marilainen kääntäjä Valeri Alikov. Hänen mukaansa vaino on jopa pahempaa kuin suomalaisissa tiedotusvälineissä on kerrottu ja osa siitä on näkymätöntä. Aktivisteja hakataan ja erotetaan, mutta marikulttuuri kuihtuu myös siksi, ettei vaikkapa lastenkirjoja enää kustanneta.

TURKIN VÄHEMMISTÖT ODOTTAVAT EU:LTA PALJON

Turkin monille vähemmistöille viikko on ollut toivoa täynnä. EU-jäsenyys siintää Turkille jossain 10-15 vuoden päässä ja vähemmistöt uskovat jäsenyyden tuovan mukanaan vapauksia ja oikeuksia. Jo nyt EU-raha on houkutellut alavi-muslimit viininviljelyyn. Toimittajamme Kirsi Crowley kävi Turkissa kaupungissa, jossa viininviljelyn toivotaan parantavan elämää. Hasandeden kaupunginjohtaja odottaa EU-jäsenyydeltä paljon. Hän toivoo, että jäsenyys houkuttaa pakenevan väen takaisin. Nyt kaupungin kuuden tuhannen asukkaan väestö kutistuu talvisin puoleen, kun töitä lähdetään hakemaan suurkaupungeista. Hasandeden rypäleistä ylpeä kaupunginjohtaja Malik Ejder Coskun sai EU:lta Turkin kehitysrahoista 160 000 euroa, jolla perinteinen viinin viljely aiotaan modernisoida: "Asukkaista tulee viinin tuottajia. Heidän ansionsa kasvavat ja elämänlaatu paranee. Heidän elämänsä muuttuu paremmaksi talouden paranemisen takia. 3-5 vuoden kuluttua Hasandeden viinistä tehdään oma merkkinsä ja alamme tehdä kotiviiniä ja vuosikertaviiniä", johtaja visioi. Hasandedessä viiniä on valmistettu 500 vuotta. Tuolloin ottomaanisulttaani antoi Iranin alueelta tulleelle aleville, Hasandedelle kaupungin lahjaksi. Nyt Hasandeden nimikkoköynnökset aiotaan panna tuottamaan, jotta kaupungin valtava työttömyys saataisiin laskuun.

Kaupunki on tärkeä paikka Turkin 15 miljoonaiselle alevi-vähemmistölle. Alevit ovat shiia-muslimeihin kuuluva liberaali ryhmä, joka palvelee profeetta Muhammedin vävyä Alia. He eivät rukoile moskeijoissa toisin kuin Turkin sunni-enemmistö ja alkoholi ei ole heille syntiä. Hasandedessä odotetaan, että Turkki kehittyy alkeneiden EU-neuvottelujen myötä. EU vaatii Turkkia tunnustamaan alevi-vähemmistön, jolle valtio ei halua antaa uskonnollisia erityisoikeuksia, kuten ei muillekaan ryhmille vedoten valtion yhtenäisyyteen. Valtio ei tue ja joskus vaikeuttaa alevin rukoushuoneiden rakentamista. "Yhteisömme rakastaa maatamme. Me kannatamme modernia maailmaa, rauhaa ja puolustamme veljeyttä. Alevien täytyy voida oppia, miksi he ovat alevejä, ei vain kuulemalla isiltä tai isoisiltä. Heidän täytyy saada oppia siitä koulussa, muutoin he saattavat saada väärää tietoa. Valtion täytyy järjestää opetusta yliopistoissa ja kouluissa. Aleveillä pitää olla oikeus oppia uskonnostaan", vetoaa kaupunginjohtaja.


Sivun yläreunaan