Damastikudonnan mestarin, kansainvälisestikin arvostetun ja tunnustetun suomalaisen tekstiilitaiteilija Dora Jungin (1906-1980) elämäntyötä on nähtävillä Tampereen Vapriikissa Pellavan lumo -näyttelyssä.
Museoamanuenssi ja kokoelmayksikön päällikkö Ritva Palo-oja kertoi, että näyttely esittelee Dora Jungin laaja-alaisesti tekstiilitaiteilijana, taidekäsityöläisenä ja kirkollisten ja teollisten tekstiilien suunnittelijana. Jungin nimeen liitetään edelleenkin korkea laatu sekä käsityömenetelmien ja materiaalien ehdoton hallinta. Hänen töidensä tunnusmerkkejä ovat täydellisyyttä hipova toteutus ja lumoava esteettisyys.
Valmistuttuaan Taideteollisuuskoulusta vuonna 1932 perusti Dora Jung Helsinkiin oman kutomonsa, jota piti aina kuolemaansa saakka. Hän oli itsekin taitava kutoja, mikä oli omiaan sille, että Dora alkoi jo varhain kehitellä vanhaa itämaista silkkikudontatekniikkaa taiteellisiin vaatimuksiinsa sopivammaksi. Alusta alkaen kuviot kiinnostivat Jungia värejä enemmän, hän halusi tekstiileihinsä ornamentiikkaa.
Vahvan viivan, kasvi- ja eläinaiheiden ja symboliikan tulkitsijana tunnettu Jung suunnitteli 50–vuotisen uransa aikana lähes 2000 erilaista tekstiiliteosta. Vapriikin näyttelyssä esillä niistä on noin 200 esinettä, ja niillä kuvataan Jungin elämäntyön vaiheita damastitekniikan kehittäjänä, graafisten kirkkotekstiilien luojana ja tinkimättömänä taiteilijana. Esillä ovat sekä palkitut uniikkiteokset että kaikki hänen Tampellalle suunnittelemansa pellavaliinamallit, joista jälkimmäisillä on pääpaino niin Pellavan lumo -näyttelyssä kuin tämänkertaisella Kirppiksen kierroksellakin.
Jung sai vuonna 1957 tehtäväkseen Tampellan damastituotannon uudistamisen. Vuosikymmenten aikana hän suunnitteli useita kymmeniä kansallisiksi juhlapöytäliinoiksi muodostuneita liinamalleja. Näistä teollisista töistään saamilla tuloilla Jung ylläpiti samaan aikaan myös jatkuvaa kutomotoimintaa, jotta pystyi keskittymään yhtälailla tekstiiliteosten ja taidetekstiilin suunnitteluun. Kaikesta huolimatta Jung piti itseään aina ennemminkin käsityöläisenä kuin taitelijana.
Tampellan tekstiilikokoelmaa on tutkittu ja täydennetty jo kymmenen vuoden ajan, kertoo Ritva Palo-oja, joka on näyttelyn lisäksi toiminut toimittajana näyttelyn yhteydessä julkaistun Pirkko Timosen Dora Jung -kirjassa. Asiaan perehtyneenä Ritva siis osaa kertoa, että nämä Tampellalle arkeen suunnitellut tekstiilit ovat muuttuneet ajan myötä arvotekstiileiksi. Niiden, saatikka Jungin taidetekstiilien, löytäminen esim. kirpputoreilta on yhä vain harvemmassa.
Dora Jungin tekstiilin saattaa kuitenkin kirpputoreilla vastaan tullessa tunnistaa aiheeseen perehtymällä ja Ritva Palo-ojan vinkkejä noudattamalla:
- Kirpputorilta kannattaa etsiä lähinnä Dora Jungin Tampellalle suunnittelemia damastiliinoja. Hän on suunnitellut Tampellalle vuosina 1956 - 1972 pöytäliinoja ja niihin lautasliinoja, pyyheliinoja ja pikkuliinoja.
- Liinat ovat joko täyspellavaisia tai puolipellavaisia (jolloin loimena on puuvilla).
- Pöytäliinoissa on usein Tampellan merkki ("TL" ympyrän sisällä). Se sijaitsee suurissa liinoissa liinan kulmissa ja pienikokoisissa liinoissa sivun keskellä.
- Joissakin malleissa kuten Strada -pöytäliinassa, Anemone-, Prinsessa- ja Ruusu-pikkuliinassa on Dora Jungin "Min häst" -tunnus.
- Dora Jungin teolliselle suunnittelulle tyypillisiä aihepiirejä ovat graafiset kuviot, kukka-aiheet, kalat ja perhoset.
- Dora Jungin teollisia malleja Tampella valmisti lähinnä perinteisenä valkoisena ja luonnonvärisenä sekä hillittyinä pastellisävyisinä. 1960-1970 -luvulla toteutettiin myös kirkkaita värejä.
Lisää tietoa Pellavan lumo -näyttelystä löydät sivulta http://www.tampere.fi/vapriikki/
(YLE ei vastaa ulkopuolisten sivujen sisällöstä.)