Ajojahti - avainkohtaus

Ajojahti

Näissä kohtauksissa toiminta ja dialogi tuntuvat olevan melko hyvässä suhteessa keskenään, samoin tilanteiden jännitteet ovat selvästi aistittavissa. Niitä on mahdollista aika pienillä muutoksilla vahvistaa entisestään. Kohtauksen kirjoittamisessa yleensä pätee vanha viisaus less is more ja erityisesti tällaisissa, joissa taustalla on joko salaisuus, väkivallan uhka tai paljastus.

Kohtaus 1:

Osaat rakentaa tilanteita, jotka luovat jännitettä henkilöiden välille ja odotuksen siitä mitä tapahtuu seuraavaksi. Uskallat myös kirjoittaa vähän dialogia. Näin kohtaus on mahdollista saada hengittämään ja samalla se kallistuu ikään kuin eteenpäin herättäen kysymyksiä siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Kohtauksen keskivaiheilla Mari havaitsee Pasin viillot. Nyt Mari reagoi suoraan – ja arkisesti - Pasin suuntaan, puheella. Olisiko muita vaihtoehtoja, saisiko käänteestä rakennettua isomman?

Entä mikä on Pasin mielentila tässä kohtauksessa? Onko hän helpottunut siitä että pääsi pois luokasta? Vai kiusaantunut joutuessaan kahden Marin kanssa varastoon? Mielentila nimittäin vaikuttaa Pasin toimintaan, sen pitää aiheuttaa se mitä poika tekee.

Tutki seuraavalla kirjoituskerralla, voisiko tässä dialogista jättää vieläkin jotakin pois ja mitä se muuttaisi?  Erityisesti kohtauksen loppu sortuu selittämään ja syö näin tehoa muuten jännitteiseltä tilanteelta.

Kohtaus 2:

Tässä on karmaisevalla tavalla hyvä fiilis, toiminta ja dialogi tukevat toisiaan ja lukija jännittää, mitä tapahtuu. Jo tällaisenaan vaikuttava kohtaus.

Lisääkin tehoja siitä saa irti. Ehdottaisin että tutkit uudestaan kaiken sen mitä tapahtuu Pasin repliikin ”En mä mitään” jälkeen. Siihen asti uhka tiivistyy joka hetki mutta siitä eteenpäin jännite laimenee, koska kundit saavat liikaa tilaa puheelle. Mikä osa dialogia tästä eteenpäin on tarpeellista? Tällaisessa tilanteessa hiljaisuuden teho voi olla puhetta vahvempi.

Tätä tilannetta voisi pohtia myös katsojan tunnekuljetuksen kautta. Olisiko mahdollista rakentaa kohtaus niin, että aluksi katsoja pelkää, että Pasi saa turpaansa, sitten tilanne käännetään niin että katsoja vietellään uskomaan, että Pasi selviää, kunnes lopussa katastrofi on vielä suurempi kuin mitä katsoja alussa uskalsi ennakoida.

Kohtaus 3:

Viittaan kohtauksen 1 palautteen kohtaan, jossa Mari näkee Pasin viillot ensimmäistä kertaa. Tässäkin herää nyt kysymys, miten Mari asiaan suhtautuu. Jotenkin hän käsittelee asiaa taas helpon oloisesti. Ja vaikka sitä on pedattu tarinan kuluessa, tässä ei tapahdu lunastusta.

Seuraavaksi Pasi tekee suuren tunnustuksen eli kertoo keksineensä koko jutun, joka on aiheuttanut Marin ajojahdin. Mutta asia ohittuu omituisen nopeasti, ilman reaktioita.

Ja tämän jälkeen Pasi yrittää kömpelösti suudella Maria. Mistä Pasi saa impulssin tähän? Pitäisikö Marin vahingossa sanoa tai vielä mieluummin tehdä jotakin sellaista, joka aiheuttaa väärinkäsityksen?

Eli kohtauksessa on 3 isoa asiaa käsiteltävänä. Toki tässä vaiheessa niin voi olla, tämä on selkeä tarinan kulminaatiokohta, mutta siksi se on sitäkin tarkemmin kirjoitettava. Ja niin, että isot tapahtumat ja tunteet eivät hukuta toisiaan alleen.

Onko tämän kaiken tapahduttava yhden kohtauksen aikana? Ja jos on, niin miten edellinen johtaa seuraavaan? Missä hetkessä on emotionaalisesti kovimmat panokset? Onko tapahtumien järjestys nyt oikea?

Leena Virtanen