yle.fi


Ajojahti - käsikirjoitus 1. versio

Ajojahti - käsikirjoitus 1. versio

15. huhtikuuta 2010 Kommentit: 0

Käsikirjoituksen ensimmäiseen versioon pääset käsiksi alla olevasta linkistä:

Petra Forstén: Ajojahti

Ajojahti

Kovasti olen iloinen siitä, miten tarinan nuoriso toimii ja puhuu. Tyypit ovat just niin mahdottomia, ovelia ja ihania kuin vain 15-vuotias osaa. Siis uskottavia.

Olet myös kehittänyt tarinaa viime palautteen jälkeen, ja hyvään suuntaan. Koko kortsu-kuljetus tuntuu toimivalta ja ratkaisee kerronnalliset ongelmat valokuvien ja Marin työhuoneen sekä tietokoneen osalta. Lisäksi kuvio tuntuu nyt hyvällä tavalla jännitteiseltä.

Ilkan ja Marin sekä Marin ja Timon suhde vaatii vielä jonkin verran selkiyttämistä, vaikka hyvään suuntaan ollaan toki jo edetty. Luen niin, että Timo ja Mari ovat onnellisia vauvan odottajia alussa, joskin myöhemmin paljastuu että Timo on mustasukkainen ja vielä myöhemmin se, että hän kärsii masennuksesta.

Luenko oikein? Jos näin on, olisi varmaan syytä hivenen korostaa tätä mustasukkaisuusongelmaa tilanteessa, jossa Mari tulee kotiin vietettyään illan Ilkan kanssa. Ja tarvitaanko tämän lisäksi Timon humalaa? Onko hänellä alkoholiongelma myös? Ja jos on, tarvitaanko näitä kaikkia? Ilmeisesti tällaisia vastaavanlaisia riitoja Marin ja Timon välillä on käyty aiemminkin. Päättyvätkö ne aina samoin? Ja mihin ja milloin Timo lähtee – tullakseen takaisin juuri silloin kun Ilkka on paikalla? Tähän kuvioon tarvitaan kirkastusta, jotta katsoja tietää, mitä Mari tahtoo Timon suhteen ja mitä tuntee, mitä mahdollisesti pelkää.

Ilkan ja Marin kuvioon toivoisin vielä tarkennusta kahtaalle. Ensiksi kohtaus, jossa Ilkka tulee seuraamaan Marin opetusta. Voisiko rehtori oikeasti sallia juorulehden toimittajan pääsyn tunnille? Epäilen. Entä jos Ilkka hankkiutuisi sinne ilman lupaa? Joka tapauksessa tässä tilanteessa voisi näyttää Ilkan seksinnälkäisyyden Maria kohtaan selvemmin. Mari tuskin hädissään sitä huomaa, mutta katsojan olisi hyvä se tietää.

Kohtauksissa 44 – 51 Ilkan pitäisi mielestäni joutua tekemään enemmän töitä sen eteen, minkä hän petasi luokkahuoneessa, eli paaluttaa Mariin usko siitä, että Ilkka auttaa ja vain Ilkka siihen pystyy. Että Mari on todellisessa kusessa. Nyt siitä puhutaan vasta kohtauksessa 50, juuri ennen Marin kotiinlähtöä. Ehdotan että siitä lähdetään liikkeelle. Jos Ilkka onnistuu vakuuttamaan Marin, katsoja uskoo kaiken sen, mitä näiden kahden välillä myöhemmin tapahtuu.
Kohtaukset 42-60 kestävät myös lyhennystä, johon toivoit ohjeita. Uskon, että jo toiminnan ja tavoitteiden kirkastaminen lyhentää niitä itsestään, mutta  kohtausten ydin tulisi vielä tarkastaa ja tarvittaessa jäntevöittää, introt ja hännät pois. Selkeitä lyhennyksen paikkoja löytyy edellisen lisäksi kohtauksista 26, 27, 63, 65 ja 69. Entä kohtaukset 37-38, ovatko ne tarpeellisia?

Sitten tarinan kliimaksiin, kohtauksiin 88-92. Viisi kohtausta, ei kuulosta pahalta, 8 liuskaa, sekin ok. Mutta jokin ei ehkä vielä ole aivan kohdallaan, koska ainakin minulla lukijana tuli ristiriitainen olo. Toisaalta tuntuu että Marin asunnossa ollaan todella pitkään, toisaalta taas epilogiin siirtyminen tämän jälkeen tuntuu tulevan jotenkin äkkiä, yllättäen.

Yksi avain tämän korjaamiseen voi olla Pasin henkilö. Nyt hän on tässä aika ”myötäkarvainen”. Entä jos hänessä olisi tässä enemmän yllättävyyttä? Voisiko tilanne olla luisumassa pahemmin Marin käsistä Pasin suuteluyrityksen jälkeen? Voisiko poika huojahtaa ”pakkien” jälkeen takaisin kostajien puolelle? Nyt Ilkan ryskytys tulee aika nopeasti katkaisemaan tilanteen. Ja voisiko Pasi oikeasti olla lähdössä pois Ilkan tultua. Olisi ihan teknisestikin ehkä hyvä käydä Pasin mukana rappukäytävässä välillä, ettei tilanne Ilkan ja Marin välillä pääse muuttumaan tukkoiseksi. Olisin myös varovainen kohtauksessa 92 sen suhteen, miten syvästi ja millä tavoin Pasi tässä Marille avautuu.

Toiseksi apua edelliseen voisi löytyä Ilkan ja Pasin suhteesta. Jotenkin näkisin jo koululla Ilkan ja Pasin ensitapaamisessa mahdollisuuden hiukan toiseen viritykseen: entä jos Ilkka ei ottaisi Pasia silloin niin vakavasti? Yksi murkku muiden joukossa, ajattelee Ilkka, eikä pidä poikaa juuri minään, ei varsinkaan uhkana. Tätä taustaa vasten voisi olla kiinnostava nähdä Pasi lopussa tyrmäämässä Ilkka jollakin muulla tavoin kuin fyysisellä väkivallalla. Pasillahan on kuitenkin valttikortti taskussaan…onhan? Jäin miettimään Pasin Marille kertomaa puhelimen katoamista. Jos Pasin puhelin on kateissa, ja vielä pahempi: jos se on jengiläisillä, niin hehän poistavat oikopäätä kuvat eli todisteet sieltä. Tämä ei kai liene tarkoitus?

Vielä muutama pienempi kysymys pohdittavaksesi. Marin ja rehtorin suhde ei oikein vielä aukea, ja tämä luultavasti tuottaa heidän välilleen aika paljon puhetta. Tuntuu, että vähemmälläkin selvittäisiin, kunhan tiedämme, miten rehtori tilanteeseen suhtautuu. Onko Marille tapahtuva hänelle kiusallista, vai uskooko hän että Mari on tehnyt sen mistä häntä syytetään, vai onko hän kenties jees-mies, jonka on vaikea tehdä ratkaisuja? Marin ja rehtorin välisten kohtauksien funktio on käsittääkseni lisätä konreettista painetta (epäluottamus, irtisanominen) ajojahtiin ja korostaa Marin avuttomuutta Pasin sekä muiden vanhempien edessä. Olisiko näitä kohtauksia mahdollista lyhentää, ja sitä kautta tehdä myös entistä julmemmiksi?

Lienen vastannut sähköpostissa lähettämistäsi kysymyksistä siihen, joka koski kohtausten lyhentämistä. Lisäksi kysyit, miten merkitään kohtaukseen sellainen puhe, jota ei kuulla. Tarkoittanet henkilön ”pään sisäistä puhetta”, ajatuksia. Teknisesti se merkitään näin:

        Mari (V.O.):
                   Ja tähän repliikki…

Mutta voice overin käyttäminen on aina riski. Sillä on helppo käsikirjoittajana päästää itsensä pinteestä eli jättää miettimättä, millä muulla keinoin saman asian voisi ilmaista. Toiseksi, jos tällaista sisäistä puhetta tai kertojaa käytetään, sitä tulee käyttää läpi tarinan ja sen käyttö on perusteltava todella hyvin. Kysyit myös siirtymistä, eli siitä milloin kohtaus vaihtuu. Kohtaus vaihtuu silloin kun aika ja / tai paikka vaihtuu.

Eipä muuta kuin työniloa!

Leena Virtanen

 

Lisää näihin:
0
tykkää tästä

Kommentit

Ei kommentteja.

test

  • Ajojahti

    Petra Forstén harrastaa intohimoisesti elokuvia, tanssia ja teatteria. Hän on koukussa rikossarjoihin, joiden loppuratkaisun yleensä arvaa jo alkumetreillä aviomiehensä harmiksi. Petra on utelias ja innostunut heittäytyjä, joka kirjoittaessaan nauttii metsämarjoista valmistamaansa smoothieta.

Pertti

Luovuudesta syntyy väkisinkin virheitä. Todellinen taiteilija tietää, mitkä niistä kannattaa korjata.