Tehtäväehdotuksia

Katsokaa ja tutkikaa ”Kadonnut salaisuus” minielokuvat.

• Etsikää elokuvista katseesta leikkauksia ja liikkeeseen leikkauksia
• Mitä eroa huomaatte ääniosan loppupuolen ns. ”oikean” äänielokuvan
  kuvauksessa verrattuna muihin osiin?
• Keskustelkaa ”Kadonnut salaisuus” minielokuvien pohjalta aiheesta:
  kuvaaminen yhdellä kameralla. Tutkikaa kuvaussuunnitelmaa, jossa näkyvät
  mm. kameran paikat

Elokuvat ja monet tv-sarjatkin kuvataan yhdellä kameralla. Tätä ei
tavallinen katsoja yleensä huomaa, koska elokuva on tehty taitavasti.
Tutkimalla leikkauskohtia ja kameran sijoittelua kuvaustilassa huomataan
helposti milloin yksikamerakuvaus on ollut käytössä.

Monikameratekniikalla kuvattaessa ongelmana on kameroiden näkyminen
toistensa kuvissa. Niitä ei voi viedä tapahtumien keskelle, vaan ne jäävät
sivustakatsojiksi.

Television ohjelmistosta voi helposti löytää näytteitä molemmista
tekniikoista.

Yksikameratekniikan edut

• kameran vapaa sijoittelu
• mahdollisuus valita paras paikka läheltä katselinjaa
• näyttelijä voi keskittyä yhteen otokseen kerrallaan
• ohjaaja voi keskittyä yhteen otokseen kerrallaan
• voidaan valaista hyvin, suunta kerrallaan
• mikrofoni saadaan lähemmäksi äänilähdettä
• leikkauksessa päästään paremmin muovaamaan rytmiä ja aikaa

Yksikameratekniikan ongelmia

• kuvausten katkonaisuus
• näyttelijän toistopakko
• virheet jatkuvuudessa, valo, toiminta, ym.
• katseensuuntavirheet
• liikkeensuuntavirheet
• muut klaffivirheet

Vastakuvaharjoitus

Tehkää minielokuva / kohtaus, jossa käytätte perustavaa kuvaa ja
symmetrisiä vastakuvapareja.

Perustava kuva

Perustavassa kuvassa luodaan perustus kohtaukselle: katsojalle näytetään
missä ollaan, keitä siellä on ja miten henkilöt ovat asettuneet suhteessa
toisiinsa. Perustava kuva on usein laaja kuva ja siinä kuvataan koko
kohtaus alusta loppuun (master otto). Kaikki liikkumiset, tulemiset ja
menemiset, kannattaa kuvata myös perustavaa kuvaa seuraavissa vastakuvissa.

Vastakuvat

Vastakuvissa päästään lähemmäksi seuraamaan vuoropuhelua. Perustavan kuvan asemat tulee säilyttää. Yli olan kuvat ovat ns. ulkoisia vastakuvia. Kamera
on esiintyjien muodostaman piirin ulkopuolella. Yrittäkää tehdä
vastakuvista mahdollisimman samanlaiset: mittakaava, sommittelu, kuvakulma.
Kuvatkaa koko kohtaus näissäkin kuvissa alusta loppuun. Esiintyjien tulisi
toistaa kaikki aina samalla tavalla.

Sisäinen vastakuva

Sisäisissä vastakuvissa kumpikin esiintyjä on kuvassa yksin, vain katse
yhdistää heidät toisiinsa. Kamera on esiintyjien muodostaman piirin
sisäpuolella. Pyrkikää tässäkin samanlaisiin vastakuviin, mahdollisimman
lähelle katselinjaa. Kuvatkaa vuoropuhelu kokonaan, jos se tuntuu
tarpeelliselta. Käytännössä kannattaa kuvata saman esiintyjän ulkoiset ja
sisäiset vastakuvat peräkkäin, siis suuntajärjestyksessä, ei
leikkausjärjestyksessä.

Vastakuvaharjoituksella

• opitaan ymmärtämään elokuvan illuusioluonne
• opitaan kertomaan tarina elokuvan kielellä
• opitaan ymmärtämään yksikameratuotannon edut
• opitaan käyttämään kameraa, jalustaa, mikrofonia
• opitaan pitämään kameraa paikallaan
• opitaan työskentelemään kurinalaisesti ja täsmällisesti
• saadaan sopiva määrä hyvää leikattavaa materiaalia
• opitaan leikkaamaan ja luomaan jatkuvuus
• saadaan käsitys elokuvatuotannon vaatimuksista
• saadaan lopputulos, joka näyttää “oikealta elokuvalta”
• saadaan onnistumisen kautta itseluottamusta
• saadaan hauska kokemus elokuvanteosta
• opitaan, että lyhyestikin voi kertoa tarinan