Kaupungissa soi jazz.
Epätodellista puhtautta hehkuva maalaismiljöö on aina ollut erottamaton osa suomalaisen iskelmän sielunmaisemaa. Mutta iskelmällä on aina ollut myös aivan toisenlainen puolensa, joka ammentaa kaupunkiympäristön kuumeisesta energiasta ja avoimesta ilmapiiristä.
Jazzista ja länsimaisesta viihdeperinteestä ammentavan urbaanin iskelmän tyylinluojaksi nousi 1950-luvulla säveltäjä Erik Lindström, jonka tuotantoa edustavat hyvin bluessävyinen Ranskalaiset korot ja perinnäisempi Muistatko Monrepos'n. Vuonna 1953 perustettu Scandia-yhtiö onnistui nostamaan jazziskelmän lyhyeksi aikaa suomalaisen kevyen musiikin eturintamaan Brita Koivusen menevän swingin ja Vieno Kekkosen viileän tyylikkyyden voimin. Suurimmaksi nimeksi nousi kosmopoliittinen Laila Kinnunen. Scandian miesartisteista saman hengen elähdyttämiä olivat mm. Kai Lind ja Four Cats. Yhtiön musiikillinen voimahahmo oli Jaakko Salo, sovittajana ja tuottajana yksi suomalaisen musiikkihistorian tärkeimmistä nimistä.
Jazzvaikutteisen iskelmän valtakautta kesti 1960-luvun tangobuumiin saakka. Jazzhenkeä jäi vaalimaan erityisesti pieni Discophon-yhtiö, jonka artisteihin kuuluivat mm. Lasse Mårtenson ja Carola, soulhenkisyydessään ainutlaatuinen suomalaissolisti.
Jazzmuusikko Aarno Raninen nousi yhdeksi keskeiseksi nimeksi uudessa sovittajasukupolvessa. Hänen pitkäaikaisiin yhteistyökumppaneihin kuului Carolan lisäksi myös melodramaattisten euroiskelmien hieno tulkki Seija Simola. Rauno Lehtisestä kehkeytyi se suomalainen säveltäjä, jonka tuotanto eniten ilmensi kosmopoliittista ajattelua ja mannermaista tyyliä. Lehtisen hienostuneimpia teoksia on monien eri solistien tulkitsema Toiset meistä.
Vaikutteiltaan ja esikuviltaan anglo-amerikkalainen ja länsieurooppalainen kaupunki-iskelmä ei lyhyitä valtakausia lukuun ottamatta ole ollut enemmistön ääni iskelmäkulttuurissa. Eräät sen edustajat, kuten Wiola Talvikki ja säveltäjä Valto Laitinen, tekivätkin merkittävimmän osan urastaan ulkomailla. Urbaani soundi ja läntinen sävelmaailma ovat kuitenkin haastaneet ja synnyttäneet uutta pakottaen iskelmä-Suomen kehittymään ja kuuntelemaan maailmaa.
Kaupungin valot tuikkivat iskelmä-Suomen laitamilla -kooste löytyy täältä.
Teksti: Pekka Laine/Iskelmä-Suomi & Jukka Lindfors
Kommentit (0)