Kuka on/Ketkä ovat kuvan kohteena/kohteina?
Jani Wickholm.
Missä kuva on otettu?
Helsingissä Korjaamolla. Pystytin galleriaan studion ja kuvasin Wickholmia siellä ja myös ulkona. Tämä kuva on studiosta.
Milloin kuva on otettu?
Elokuussa 2011. Oleellista ajankohdassa oli se, että kuva tuli Arvo-lehden 10-vuotisjuhlanumeroon. Olin kuvannut Wickholmia samaan lehteen vuonna 2004, kun hän oli tullut kakkoseksi Idolsissa. Tässä uudessa jutussa palattiin tuohon seitsemän vuotta sitten olleeseen tilanteeseen. Wickholmin ekan levyn nimi oli Kaikki muuttuu, ja nyt oli tarkoitus miettiä, mitä on muuttunut seitsemässä vuodessa.
Kerro kuvanottohetkestä. Millaisessa tilanteessa kuva on otettu?
Jani vaikutti kuvaustilanteessa herkältä, aralta ja vahingoittuvalta. Toisaalta hän nautti kuvattavana olemisesta, sai siitä jollain tavalla itsetunnon kohotusta. Hän oli mielestäni hämmentävän avointa luettavaa, ja siinä mielessä hyvin haavoittuva ja kiinnostava kuvattava. Janin olemuksesta näkyi, että hän on kokenut kovia elämässään. Hän vaikutti pöhöttyneeltä, liekö liian alkoholin vaikutusta. Nämä olivat vaikutelmiani joita imin, kun olin hänen kanssaan. Hän selvästi myös itse tiesi miltä näytti, ja tuntui häpeävän sitä. Kuvaustilanteessa hän pyrki näyttämään itsestään promoamisen arvoista kuvattavaa. Häntä on kuvattu paljon, ja hänellä oli selvästi oma käsitys siitä, miten hänen pitää olla, että hän näyttäisi hyvältä. Tai toisaalta kokemuksen tuoma käsitys siitä, mitä valokuvaajat hänestä yleensä haluavat. Minua ei kuitenkaan kiinnostanut tuo kiillotettu kuvaamomainen kuva. Eikä Jani itsekään päässyt tuolle kivatasolle. Kuvaustilanne oli kerta kaikkiaan ristiriitainen, herkkä, vaikea, kiinnostava.
Minkälaista tunnelmaa tavoittelit kuvalla?
Tavoittelin kuvillani tuota moninaista tunnemaastoa, joka Janista huokui. Kuvasin aluksi paljon Wickholmin kasvoja. Toisaalta tiesin, että lehti ei välttämättä ole kiinnostunut kuvista, joissa ei enää olekaan voittoisa nuorimies vaan jo elähtänyt keikkailija. Eivätkä he olleetkaan. Siksi otin kuvia myös Janin kädestä, jossa on väsähtäneen näköinen tatuointi. Tämä on hienovaraisempi henkilökuva Janista kuin tuollainen kasvolähis olisi ollut. Mutta kuvassa on kuitenkin samat elementit: Käsi ei ole enää voimakas, sankarillisuuden puute, kovasta yrityksestä huolimatta, on ilmeinen. Käsi on väsynyt niin kuin kantajansakin. Jani siteerasi jotakuta muusikkostaraa suurin piirtein näin: "Jokaista toivetta seuraa yksi kirous." Hän selkeästi koki lauseen omakseen.
Kommentit (0)