Teeman elokuvafestivaali 2013

Teeman oma elokuvafestivaali järjestetään tänä vuonna 20.-24. marraskuuta, keskiviikosta sunnuntaihin. Viiden päivän aikana ruutuun vyöryy useita televisioensi-iltoja, uuden elokuvan parhaimmistoa ja kauan kaivattuja klassikoita.

Keskiviikko on dokumenttielokuvan juhlaa. Festivaalin avaa kaksi uutta komeaa elokuvaa: Julien Templen moderni kaupunkisinfonia Lontoo, uusi Babylon (London – The Modern Babylon, 2012) ja Sophie Fiennesin ohjaama Žižek ja elokuvan kätketty ideologia (The Pervert’s Guide to Ideology, 2012), jossa filosofian supertähti Slavoj Žižek jatkaa Hollywood-elokuvan psykoanalyysiä Sound of Musicista Batmaniin ja Taksikuskista Titaniciin.

Torstai on omistettu kahdelle tanskalaiselle ohjaajanerolle sekä naisille, kärsimyksille ja maailmanlopuille. Carl Theodor Dreyerin mykkäklassikko Jeanne d'Arcin kärsimys (Le passion de Jeanne d'Arc, 1928) esitetään meillä ensi kertaa Richard Einhornin Voices of Light -oratorion säestyksellä. Illan toinen elokuva on Lars von Trierin wagneriaaninen maailmanlopun ja masennuksen kuvaus Melankolia (Melancholia, 2011).

Perjantain avaa Roberto Rossellinin Rooma, avoin kaupunki (Roma, città aperta, 1945). Pitkästä aikaa televisiossa nähtävää neorealismin klassikkoa edeltää sen dramaattisista tekovaiheista kertova dokumentti. Illan kaksi muuta elokuvaa vievät meidät runollisen kauhun, tyylikkään jännityksen, outojen pakkomielteiden ja hullujen kirurgien maailmoihin: Suomessa alun perin kielletty Georges Franjun kauhuklassikkoSilmät ilman kasvoja (Les yeux sans visage, 1959) ja samaa tematiikkaa käsittelevä Pedro Almodóvarin Iho jossa elän (La piel que habito, 2011) saavat kumpikin tv-ensi-iltansa.

Lauantai on omistettu rikoksille ja miesten väliselle yksinäisyydelle. Upean eurooppalaisen elokuvakolmikon ensimmäinen teos on Jules Dassinin klassikko Rififi (Du rififi chez les hommes, 1955). Sitä seuraa Jean-Pierre Melvillen cooleista coolein rikoselokuva Punainen ympyrä (Le cercle rouge, 1970). Illan päättää Tomas Alfredsonin mestarillinen vakoiluelokuva Pappi lukkari talonpoika vakooja (Tinker Tailor Soldier Spy, 2011).

Sunnuntain aiheita ovat unelmien luojat ja tulkit sekä elämä itse. Päivän avaa Sylvain Chomet’n surumielinen animaatiokomedia Illusionisti (The Illusionist, 2010), joka perustuu Jacques Tatin tarinaan. Sitä seuraa Joseph L. Mankiewiczin älykäs ja viihdyttävä klassikko Kaikki Eevasta (All About Eve, 1950). Sofia Coppolan Venetsia-voittaja Somewhere (2010) kuvaa näyttelijän elämää nyky-Hollywoodissa. Tähdistä siirrytään Terrence Malickin kosmiseen Cannes-voittajaan Elämän puu (The Tree of Life, 2011). Illan ja koko festivaalin päättää Luis Buñuelin surrealistinen provokaatio Kulta-aika (L’age d’or, 1930).

Teeman viiteen festivaalipäivään mahtuu myös monenlaista puhetta elokuvista: elokuvia kommentoivat elokuvantekijät ja muu kulttuuriväki kirjailija Jari Tervosta Apocalyptican sellistiin Perttu Kivilaaksoon. Ennen elokuvia esitettävistä Festivaalipuhetta-ohjelmista selviää, kenen elokuvien ihailu yhdistää Evan johtajaa Matti Apusta ja ohjaaja Aki Kaurismäkeä, mikä festivaalivoittaja on ohjaaja Aleksi Salmenperän mielestä eliitin tositeeveetä, miksi italialainen neorealismi on elokuvasäätiön johtajan Irina Krohnin mielestä ihanaa, missä elokuvassa kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki kuuli Clashiä, mikä on ohjaaja Timo Vuorensolan lempianimaatio, mikä mykkäklassikko saa ohjaaja Pirjo Honkasalon ajattelemaan Greenpeacen Sini Saarelaa, ja miksi Lars von Trierin maailmanloppukuvaus Melankolia on ohjaaja Jan Forsströmin mielestä komedia. Muun muassa.

Festivaalin tarkka ohjelma ja aikataulu löytyvät täältä.

Festivaalijuliste vuosimallia 2013 on ladattavissa täältä.