Lue rokkarin koskettava jäähyväiskirje

Herra Ylppö & Ihmiset lopetti toimintansa menneen kesän lopussa. Yhtye soitti viimeiset keikkansa elokuun viimeisenä viikonloppuna. Bändi aloitti toimintansa vuonna 2008 ja se ehti julkaista neljä albumia. Lue Herra Ylpön jäähyväiskirje faneille:

Hyvät ihmiset,

Joku kertoi pelastuneensa kuolemalta. Joku kertoi selvinneensä äitinsä kuolemasta. Muutamilla on yhtyeen logo tatuoituna. Yhdellä se on tatuoitu kurkkuun. Toisella se on niskassa ja toisella ranteessa Maj Karman kruunun vieressä. Jotkut ovat bailanneet keikoilla tai fiilistelleet kotona. Jotkut ovat kiertäneet ympäri maata yhtyeen perässä ja tulleet tutuiksi. Emme halua pettää näitä ihmisiä tekemällä perusvarmoja rutiinilevyjä. Siksi nyt syytä pitää tauko tai lopettaa kokonaan. Mistä senkin sitten tietää.

Te, kuulijat, fanit, ihmiset, olette tärkeitä. Emme me musiikkia itsellemme tee. Teemme sitä suurella sydämellä ja diggailemme omia biisejämme, mutta ei niillä juurikaan olisi virkaa jos kukaan ei kuuntelisi. Siksi haluan kiittää teitä valtavasti. En osaa pukea tätä sanoiksi, joten tarjoamme uuden laulun. Laulun, joka yrittää summata näitä tuntemuksia.

Ihmiset julkaisi neljä levyä. Kaikki levyt olivat albumilistan top kolmosessa, listaykkösiä ja kultalevyjäkin tuli. Keikkoja tehtiin satoja. En ole laskenut, mutta paljon niitä oli eikä kukaan kuollut. Tai käsittääkseni vain yksi. Tuli koettua Ilosaarirockin päälava useampaan otteeseen. Tuli koettua kaikki isot festivaalit ja parhaat rokkiklubit lukuisia kertoja. Monenmoiset tapahtumat, kuten YleX Pop ja Radio Rockin risteilyt jäävät mieleeni. Mutta koettiin myös pienten paikkakuntien kapakoita.

Hillittömiä sattumuksia, uskomattomia paikkoja ja kokemuksia on paljon. Nähdään muistelmissa. Rinnallani ovat jylhästi seisoneet soittajat, tekniikan pojat, paitamyyjät, keikkamyyjät ja levy-yhtiön immeiset. Te kaikki olette hoitaneet tonttinne mahtavalla asenteella. Kiitos myös keikkajärkkäreille ympäri maan. Kiitos radioille ja median edustajille. Koen saaneeni ansioni mukaan sekä pahassa että hyvässä. Hampaankolossa ei ole mitään.

Sillä tärkeintä on huumori. Minulla on jonkinlainen aavistus siitä mitkä asiat ovat vakavia. Musiikki ei koskaan saisi kuulua vakavien asioiden listalle.

Tämän seuraavan kuitenkin sanon kaikella vakavuudella ja liikutuksen vallassa: Suurkiitos. Rakastan Sinua, joka olet huomioinut meitä ja diggaillut musiikkiamme.