Atlantin rannikon suhteellisen vilvoittavien tuulien ja siedattavien lampotilojen, vain noin 30 astetta, jalkeen laskettelin sisamaassa vuorilta Rondaa ymparoivaan laaksoon, mika muistutti pyoralla saunaan ajoa, vaikka klo oli jo 18.
Vajaa kaksi viikkoa takana ankaraa mutta mielenkiintoista vaantoa. Epatoivoa, kauniita hetkia, hikea. En heti muista yhta rajua etappisumaa kuin Andalusian viikko.
Viimeinen viikko on kulunut flunssasta toipumiseen ja lähestyvän lähdön ihmettelyyn. Pakkaamisstressi ei ole vaivannut, vaikka tavarat ovat vielä aivan levällään.
Lähtövalmistelujen loppukiri on siirtymäaikaa eri todellisuuksien välissä. Mausteena on tällä kertaa kesäflunssan vihulainen. Reitti alkaa sentään hahmottua.