(YLE Radio 1 ma 8.9.2008 klo 9.06-10.00)

Markus Kajon syksyn ensimmäisessä uudessa ohjelmassa tehdään paluu ohjelmasarjan kevään teemoihin.

Loppukeväällä kuulijat matkasivat Kajon seurassa useaan otteeseen Karjalaan, erityisesti Kannakselle sotia edeltävään kesään.

Nyt kuultavan, keväällä kesken jääneen sarjan neljännen ja viimeisen osan lisäksi Markus tarjoaa muutakin Karjala-juttua.

Ohjelmassa näet muistellaan radanrakennusta Lieksan suunnalla reilut 100 vuotta sitten. Reitti on toimittaja Kajolle tuttu lapsuudesta, lättähatun ikkunasta.

Menneisyyden Pohjois-Karjalaan mennään myös päivän viimeisessä tarinassa. Maisteri Antti Leopold Hintikka kertoo, millaista oli toimittajan työ Joensuussa päättyneen vuosisadan alkupuolella.

Kaiken kukkuraksi Kajo opettaa kuulijoita: vaikka kaikesta täytyy maksaa, ei ilmaisia huveja pidä väheksyä.

(YLE Radio 1 ma 1.9. klo 9.06-10.00, uusinta huhtikuulta 2008)

Markus Kajo aloittaa syksynsä kertauksella kevään matkastaan kansallisen taidehistorian merkkimiesten vaiheisiin.

Juhani Aho tunnettiin kovana kalamiehenä, joka vietti lukuisia kesiä Huopanankoskella kalastaen.

'Tohtori' Ahon entinen haavipoika Eemeli Kokko muistelee kalastusta tämän kanssa koskella, jonka rannoilta monituiset lohilastut saivat aiheensa.

Toisessa jutussa Kajo tarjoaa koko kansan nobelistin, Frans Emil Sillanpään lapsuudenmuistoja. Hän valitsee 60-vuotissyntymäpäivänään haastattelijan pyynnöstä 'elämän filminauhaa merkkipäivänä katsoessa sen muiston, joka on toista mieluisin'.

Kirjailijoiden lisäksi mukana on pohjoisen maalaustaiteen legenda Reidar Särestöniemi. Kajo on yhyttänyt hänet pohtimassa mm. umpihankea, Lapin soiden nylkemistä, sähkön vientiä etelään ja sisäisen elämän mahdollisuutta ajan muutosten tiimellyksessä.

Kaiken kukkuraksi Kajon luottovieras Pekka Tiilikainen muistelee suomalaisen urheilumiehen huippuvuotta, 1952:a.

Pekka toteaa kokemuksen tuomalla vakaumuksella, että vaikka urheilu pitää vatsan kunnossa, silti urheilun merkitystä terveydelle liioitellaan.

(YLE Radio 1 ma 26.5. klo 9.06-10.00)

Markus Kajo tarjoilee kevään viimeisessä lähetyksessään lisää äänimatkoja Karjalaan.

Nyt vieraillaan linnoitustöissä Kannaksella kesällä 1939. Linnoitustöissä vapaaehtoisina on niin professori, pappismies, säveltäjäksi opiskeleva kuin tavallinen työmieskin.

Iltahartaudessa pappi pauhaa vapaaehtoisille länsimaisen turmeluksen leviämisestä meillekin. Muutamaa viikkoa ennen maailmanpalon alkua hän kohottaa sotahuudon: "Mereen menköön moraalinen mätä".

Lisäksi Kajo tarjoaa kuultavaksi Alexis af Enehjelmin jutun 1930-luvulta kellosepän verstaasta. Samoin hän tutustuttaa kuulijat amiraali Togon vankina olleeseen, Laatokkaa seilanneeseen merikapteeniin Olli Tampioon.

(YLE Radio 1, ma 12.5. klo 9.06-10.00)

Markus Kajon aikakone tarjoaa tällä kertaa matkoja maihin, joita ei ole.

Ensimmäisessä jutussa päästään toimittaja Viki Raaskan pitkälle Karjalan Kannas -tourille.

Matka käy Koiviston kirkon kautta kolmeen merikylpylään, Koiviston lisäksi Terijoelle ja Kuokkalaan.

Raaska tapaa paikallisia ja kesävieraita, vierailee kylpylöissä ja kasinoilla. Elämä on iloista ja tavallista, eletään loppukesää 1939. Suuren tragedian alkuun on muutama viikko - tragedian joka pyyhkäisi Kannaksen maantieteen ja asukkaiden yli myrskyn lailla.

Terijoelta Pietariin päin sijaitsevassa Kuokkalassa, yhä Karjalan Rivieralla, reilut 10 kilometriä silloiselta rajalta, sentään tapaa muutamia linnoitustöistä vapaalla olevia nuorukaisia.

Toisessa jutussa Kajo johdattaa kuulijat Yrjö Mustosen muisteloihin Venäjän vallankumouksesta. Nuorna miehenä Pietarissa asunut Mustonen päätyy pakosalle kumouksen jälkeen - kuinka ollakaan Terijoelle.

(YLE Radio 1 ma 19.5.2008 klo 9.06-10.00)

Markus Kajon Karjalanmatka jatkuu taas Kannaksella. Nyt vuorossa on Koiviston satama, jossa kuninkaallisia on seilannut vuosisatojen varrella ruuhkaksi asti.

Eero Viitasen elokuussa 1939 toimittamassa jutussa kohdataan mm. Tuomas-piispa, Mauno Liehakko ja Kustaa II Adolf. Viitanen jututtaa myös sataman merimiehiä 3 viikkoa ennen II maailmansodan alkua.

Jutussa "Tukka putkella apteekkiin" kuulemme lappeenrantalaisen Greta Valveen nuoruusmuistoja. Hän oli ensimmäisiä naisia apteekin tiskin takana.

Vaikkei naisella ollutkaan helppoa aiemmin miesten hallitsemassa ammatissa, yksi asia kuitenkin oli helpotus. Naisia ei epäilty spriikanisterien katoamisesta.

Ohjelman lopuksi palataan vanhaan Karjalaan, Viipuriin. Toimittaja Annikki Arni muisteli 60-luvun puolivälissä iloisia, ystävällisiä, välittömiä, suvaitsevaisia ja kansainvälisiä viipurilaisia.

(YLE Radio 1 ma 5.5.2008 klo 9.06 -10.00)

Yritteliäisyys kannattaa, toteaa Taata Sillanpää muistelojensa toisessa osassa. Nyt Markus Kajon kattamassa ohjelmassa Taata muistelee kirjailijanuransa alkua.

Tämänkertaisen lähetyksen varsinainen teema on kuitenkin oikein kunnon kurkistus historian nurkan taakse, oikein 1800-luvulle saakka.

Matti Palokorpi (s. 1875) muistelee vanhan ajan elämää Kauhajoella Pohjanmaalla. Silloin karhuja saatiin kuin jäniksiä. Pyyntikeinotkin olivat tuliaseiden vielä puuttuessa mielenkiintoiset. Karhut juotettiin ensin viinalla humalaan, ja sitten kepitettiin hengiltä.

Urjalalainen Yrjö Oksanen taasen kertoo oman värikkään tarinansa Janakkalasta Amerikkaan ja takaisin. Kansakoulun hän kävi jo 1890-luvulla.

Ohjelman kruunaa Jaakko Kyläsalon toimittamassa jutussa ihmisten havainnot lentävistä lautasista. Oudoista, ufoina pidetyistä valopalloista oli useita havaintoja.

(YLE Radio 1 ma 21.4. klo 9.06-10.00)

Viinan juonti se ei ole uusi ongelma tässä maassa. Eikä se johtunut kieltolaista, kuten joskus kuulee väitettävän. Tämän selvittää Markus Kajo, todisteena on Tauno Judinin 1967 tekemä haastattelu merikarvialaisesta Hanna Alhosta.

Alho muistelee toimintaansa valvojana raittiuslautakunnan leivissä kieltolain aikaan. Nämä Raittiuden valvojat, 'hengenhaistajat', kuten silloin sanottiin, tekivät tinkimätöntä työtä juoppouden nujertamiseksi Merikarvian synkeillä kaduilla.

Silloinkin varhaisnuoriso rällästi humalapäissään, oli ponunkeittäjiä salakuljettajia, syntinen juoppous kukoisti.

Tämänkertaisessa lähetyksessä tavataan myös yksi Suomen ensimmäisistä naispoliiseista, Wilhelmiina Toivanen. Viipurissa vaikuttanut Toivanen aloitti poliisiopintonsa tasan sata vuotta sitten. 1918 valmistunut nuori naispoliisi teki virka-uransa Viipurissa.

Lopuksi Kajo johdattaa kuulijat olympiakesään, jolloin radioon haastateltiin Suomessa vieraili nainen merkillisestä ja vaarallisesta Panamasta.

Vieras oli suomalaissyntyinen Hellin Shelton, joka Yleisradion haastattelussa kertoo mm. Panaman eksoottisista ruoista, keitetyistä sisiliskoista ja krokodiilin hännistä.

(YLE RAdio 1 ma 14.4. klo 9.06-)

Opettaja Urho Jalkanen kertoo Niilo Ihamäen haastattelussa vallan uskomattomia tarinoita 1900-luvun alkuajoilta.

Lavialla jouluyönä silloin joskus paholainen oli tullut pyytämään kyytiä kestikievarin isännältä. Ja pakkohan tämän oli lähteä ylpeää ja komeaa miestä kyyditsemään yön selkään.

Markus Kajon johdattelemana selviää, keistä muista oudoista hahmoista Jalkanen kertoi haastattelijalleen.

Samoin tällä kertaa tulee selväksi 60-luvun lopun hippie-liikkeen kuolemaan johtaneet syyt. Näitä ehkä hieman ennenaikaisesti raportoi Pasi Rutanen suoraan Yhdysvalloista.

Entä muistatteko tai tiedättekö, mitä olivat puumerkit? Niiden ideaan ja käyttöön tulee selvyyttä Heikki Tuomikosken jutussa.

Ohjelman lopulla selviää myös se, että vanhaan aikaan kupparia kohdeltiin työssään kuin piispaa pappilassa.

(YLE Radio 1:ssä ma 7.4. klo 9.06)

Puotipuksuksi 14-vuotiaana Viipurissa, sellaiseen kiinnostavaan paikkaan ja aikaan Markus Kajo haluaisi kurkistaa. Mutta kun ei se mahdollista ole, niin matka täytyy tehdä radiojutun siivin.

Toiset sitä taasen ovat päässeet kurkistamaan kiinnostaviin paikkoihin. Kuten nyt tämä Lydia Palomäkikin, joka Niilo Ihamäen haastattelussa kertoo ajastaan John D. Rockefellerin palvelijattarena.

Vanha kansa ei ollut ruikuttajasakkia, sehän tiedetään. Tästä todisteena Kajo soittaa Iisalmen maalaiskunnan Runnilla eläneen Pauliina Mähösen haastattelun.

Tämä sinnikäs rouva se edusti positiivista ajattelua ennen kuin siitä tiedettiin mitään.

(YLE Radio 1 maanantaina 31.3.2008 klo 9.06 - 10.00)

Tällä kertaa Markus Kajo tarjoaa kuulijoille taas tuoreita tarinoita menneiltä ajoilta.

Ensimmäisessä jutussa tutustutaan yhteen Helsingin ensimmäisistä pirssiautoilijoista. Värikäs ja eloisa pappa Johan Leonard Uxèn kertoo 1960-luvulla tehdyssä haastatttelussa, kuinka asiakkaita kyydittiin 35-hevosvoimaisella NAG:llä.

Vapaa-aikana samaisella NAG:llä sitten kuinkas ollakaan hurjasteltiin, kun jo heti 1900-luvun alkuvuosina ryhdyttiin ajamaan kilpaa.

Sitten matkataan merille niihin aikoihin, kun miehet olivat rautaa ja laivat puuta.

Lopuksi Kajo tarjoaa Harri Kaasalaisen toimittaman ohjelman sodan jaloista Karjalasta pakoon lähteneiden ihmisten selviytymisestä.

"Kaik' män, mut konstit jäi". Yksi näistä selviytymisen konsteista oli huumori. Evakkohuumorin lastut lentelivät, vaikka pohjimmaisina tunteina olivat suru ja kodittomuus.