(YLE Radio 1, ma 24.11.2008 klo 9.06-10.00)

Maanantaiaamuna Markus Kajo on taas joutunut radion sisään ja tarjoilee sieltä mielenkiintoisia tarinoita.

Tällä kertaa matkataan ensin Rukajärvelle jatkosodan aikana, lokakuussa 1941. Juuri vallatun kylän raittia raportoi selostajalegenda Martti Jukola, apunaan vääpeli Linnanketo.

Bolshevikit olivat rakentaneet karjalaisten hirsitalojen joukkoon kaksikerroksisia 'rakennusmonstrumeja'.

Muutenkin neuvostomaku ihmetytti Jukolaa. Kyläkoulun kaappeja penkoessa esiin nousee niin valistusta kuin propagandaa.

Kajo tarjoaa oman versionsa vanhasta sanonnasta: "Kiitos isä Stalin onnellisesta lapsuudesta!"

Toisessa jutussa tavataan Oskar Engberg, jonka uskomatonta tarinan kuuli toimittaja Toivo Määttä v. 1953.

Pietarissa työläisenä sosialismiin tutustunut Engbeg vangittiin. Lopulta hänet lähetettiin vangiksi Siperiaan Šušenskojen kylään.

Siellä hän tapasi myös Vladimir Uljanovin. Engberg pääsi Leninin häihin pitämään kruunua.

Leninin kuoleman jälkeen hän tapasi Moskovassa uudelleen tämän lesken, Nadežda Krupskajan.

(YLE Radio 1, ma 17.11.2008 klo 9.06-10.00)

Markus Kajo tarjoaa kuuntelijoille tämän kerran aluksi oman ehtotuksensa uusiksi kuukaudennimiksi.

Ensimmäisessä radioarkiston jutussa palataan 1964 itärajaa seikkailleiden toimittajien Adolf Turakaisen ja Mauri Soikkasen seuraan.

Kesäkuussa, ei vaan gallenissa 1964 he vierailivat Maikun talon tuvassa Kuusamon Lämsässä.

Reportterit olivat tavoittaneet juhannuksena tuvan pöydän ääreen joukon Heiskasia. Nämä kertoivat itärajan siirron ja teiden rakentamisen vaikutuksista syrjäseutujen elämään. Puhe oli niin tyttöjen kuin kauppareittien muuttamisesta.

Uskomaton on Kajon tarjoama toinen tarina inkeriläisen Antti Hämäläisen vaiheista vuoden 1916 turbulensseissa Venäjällä.

Kansakoulutarkastajaksi päätynyt Hämäläinen selvisi kuin ihmeen kaupalla I maailmansodasta ja tsaarin asemaa koskeneista kahakoista.

Ihmeellisistä vaiheista Hämäläinen kertoo. Kuka meistä olisi toiminut päivystävänä teloittajana Pietarissa?

(YLE Radio 1, ma 10.11.2008 klo 9.06-10.00)

Markus Kajo vie taas lajitoverit menneisiin maailmoihin.

Ensimmäinen sijaitsee nykyisen itä- vai pitäisikö sanoa pohjoisrajan takana.

Niilo Ihamäen toimittamassa jutussa "Petsamon siirtoväki" tavataan Petsamosta sodan jaloista pois muuttaneita ihmisiä.

Heille entinen kotiseutu oli yhä vuonna 1956 karu ja kaunis maa, reilut petsamolaiset kovia marjastajia, sienestäjiä ja hillastajia.

Petsamo oli värikäs paikka. Petsamolaiset olivat maanviljelijöitä, kalastajia, kaivosmiehiä, moni muualta tullut seikkailija.

Sittemmin he taas joutuivat lähtemään, kun väestö asutettiin mm. Tervolaan. Löylyvaaran liepeille Varejoelle he raivasivat uudistiloja.

Alkuun Kajo kuitenkin tarjoaa juttuja karhunmetsästyksestä.

Eero Hiltusen jutussa vuodelta 1963 tapaamme Kainuun kovia karhunkaatajia, mm. Kantolan Väinön ja Kissaniemen Matin.

He tarjoavat ohjeet karhun kiertoon, pesästä häätöön ja kaatamiseen.

Ei ollut heikkohermoisten puuhaa tämä, ei. Kähkösen Tuomaskin, uskovainen mies, huusi kaverilleen karhua paetessaan: "Ammu, perkele, päälle tulee!". Vasta kolmannella pysähtyi, neljännellä pyörähti nurin.

(YLE Radio 1, ma 3.11.2008 klo 9.06-10.00)

Tällä kertaa Markus Kajo vie arvoisat lajitoverikuulijat alkuun yli Atlanttin.

Siellä, Kanadan suurten järvien rannoilla vieraili Pekka Tiilikainen vuonna 1960. Hän tutustui seudun suomalaisiin, muun muassa intiaanikieltä osaavaan Alex Lankilaan.

Lankila saapui Port Arthuriin äidin kanssa resiinalla 1888. Hän teki puotipuksun, tulkin ja metsähommia ennen jäämistään laiskanpäiville.

Kalastaja Wilf Arnold kertoo troutun ja herringin pyynnistä.

Kajo taasen selvittää, miten krapulaiset turkulaiset juristit liittyvät suurten järvien suomalaisiin.

Ohjelmassa tavataan myös Pohjanmaan ihme, emännätön maajussi Fransu sekä muinaisista karjalaisista kosiomenoista kertova emäntä Martta Hokkinen.

Heidät tapasivat Niilo Ihamäki ja Toivo Rahilainen.

(YLE Radio 1, ma 20.10.2008 klo 9.06-10.00)

Kuuntelijat pääsevät Markus Kajon seurassa taas radiomiesten retkelle itärajalle. Adolf Turakaisen ja Mauri Soikkasen pysähdyspaikka on nyt Raatteen vartio Suomussalmella.

Vuonna 1964, parikymmentä vuotta aiempien taistelujen jäljet yhä näkyvät luonnossa.

Luonto on Suomussalmella vielä juhannusaikaan tuloillaan kesäkuosiin. Lopussa Suomen lippu nousee juhannussalkoon.

Seuraavassa jutussa Kajo vie kuulijat Monrepos'n puistoon. Kreivi Fahlen kertoo toimittaja Koposen haastattelussa vuonna 1938 eurooppalaisittain loisteliaan puiston vaiheista.

Nicolayn suvun aikana muotonsa saaneen puiston nähtävyydet käydään yksi kerrallaan läpi, Johannes Takasen Väinämöis-patsaasta marmoriseen obeliskiin.

Lopuksi Kajo tarjoaa tivoliretken, jonka pääroolissa on vaihdikas kaima. Markus Rautio vieraili Sirkus Sariolassa Helsingin Kaisaniemessä mukanaan näyttelijä Uuno Laakso. Seuranaan heillä on iloinen karhuvekara, leijonia ja Sariolan johtaja Simola.

(YLE Radio 1, ma 13.10. klo 9.06-10.00)

Lokakuun toisena maanantaina Markus Kajo tarjoilee arkistojen aarteistosta osin tuttua, osin uutta, dramaattista materiaalia.

Reportterien Adolf Turakaisen ja Mauri Soikkaisen Itä-Suomen kiertue on tällä kertaa pysähtynyt Kainuun erämaihin Kuhmon Viiksimoon.

He kulkevat rajamiesten seurassa karhun pesälle. Toimittaja Turakainen näkee tuolloin harvinaisen joutsenen ensi kertaa.

Kahden viimeisen jutun toimittajana on Veikko Itkonen. Molemmissa liikutaan pääkaupungissa noin 70 vuotta sitten.

Ensimmäisessä värikkäästi näkemäänsä maalaileva toimittaja tutustuu Helsingin kiihkeään yöelämään, niin jazzin renkutukseen, nakkikioskin tunnelmiin kuin auringonnousussa kylpevän eduskuntataloon.

Vaikka kaikki 'syntinen' on ohitettu, Tulenkantajatkin olisivat olleet kateellisia Itkosen luomasta pateettisesta panoraamasta: "Yhä kuumemmaksi ja kiivaammaksi käy elämänrytmi, miten käy ihmisen?"

Lopuksi Itkonen raportoi joulukuussa 1939 ilmauhkan vuoksi pimennetyltä Suurtorilta. Ja ehtiipä hän haastatella päivänvalossa aivan hiljan pommitettuun sairaalaan jääneitä ihmisiäkin.

(YLE Radio 1, 6.10.2008 klo 9.06-10.00)

Markus Kajo paljastaa Radioarkiston miljoonalaatikon kannen alta tällä kertaa kolme juttua menneiltä vuosilta.

Vanhat tutut, itärajaa kulkevat toimittajat Adolf Turakainen ja Mauri Soikkanen ovat ehtineet jo Lieksan korkeudelle. Siellä Ruunaan suunnalla he seuraavat puunuittoa Neuvostoliitosta Suomen puolelle.

Kajon mukaan on onni, että puupula on aina ollut meidän puolellamme. Vastavirtaan itään päin uittomiesten puuha olisi paljon raskaampaa.

Toinen Kajon valkkaama juttu vie kuuntelijat Petroskoin tai Äänislinnan valtauksen jälkeisiin hetkiin. Taistelujen jäljet näkyvät, Suomen lippu on noussut hallintorakennuksen salkoon.

Reportterit Viki Raaska ja Tauno Majuri kiertelevät kommunistien jäljiltä huonoon kuntoon joutunutta kaupunkia.

Mukana on myös suomalaismies Neuvostovankilasta 20-luvulta, joka saa revanssinsa valtauksen myötä.

Lopuksi Kajon laatikosta löytyy tarinoita Helsingin Kadettikoulun ensimmäiseltä kurssilta. Hannu Heinosen haastattelussa on eversti Jarl Edgren.

(YLE Radio 1, ma 29.9.2008 klo 9.06-10.00)

Markus Kajo kaivaa YLE:n radioarkiston kätköistä tällä kertaa jatkoa jo tutuille tarinoille.

Mauri Soikkasen ja Adolf Turakaisen matka pitkin itärajaa on edennyt Saaren pitäjästä Ilomantsin Möhköön.

Sodissa kovia kokeneilla kunnailla toimittajat tutustuivat Möhkön kuuluisaan rautaruukkiin. Samoin heille selvisi, mistä Lutikkalinnan nimi oli peräisin.

Lisäksi Kajo tarjoilee sanojensa mukaan 'absurdia, outoa ja kummallista' kuultavaa. Ainakin Alexis af Enehjelmin vierailu Kaukopään tehtaan ruokalassa on varsin vikkelää radioraportointia.

Alkuun kuitenkin Markus Kajo johdattaa kuulijat opettaja Siina Taulamon seurassa toiseen kertaan Itä-Karjalaan. Siellä Taulamo vieraili jatkosodan aikana.

Nyt puheena on karjalaisten, voisiko sanoa oikeamman ja täydemmän, elämän ilot ja surut. Kuolema oli karjalaisille asia, jota ei ollut syytä piilottaa. Se oli läsnä, osana elämää.

(YLE Radio 1, maanantaina 22.9.2008 klo 9.06 - 10.00)

Tällä kertaa kuulemme Markus Kajon kommentoivan Siina Taulamon tarinoita Itä-Karjalassa sota-aikana tapaamistaan mummoista.

Vanhaemäntä Palagalle lehmät olivat perheenjäseniä, haltiat todellisia ja hän pyyteli vedeltä anteeksi.

Kajon mukaan tämä olisi pullotettua vettä juoville nykynuorille hankalaa, kun joutuisi matkustamaan Ranskaan asti, pullotetun veden alkulähteille.

Toinen Markus, tietenkin Markus Rautio, antaa sitten nykyajan radiojuontajille mallia selostamisen taidossa. Hän kävi Rovaniemen kauppalassa ja vähän sen rajojen ulkopuolellakin vuonna 1939.

Lopuksi kuulijat pääsevät Kajon matkassa itärajallemme, Saaren kuntaan. Siellä toimittajat Mauri Soikkanen ja Adolf Turakainen tekivät radiosarjansa "Virolahdelta Nuorgamiin" toisen osan.

Tarjolla Kajon mukaan on tässäkin vähän oppia meille myöhemmille. Kauniiden Karjalan kunnaiden raportointi on realityä ennen realityä.

(YLE Radio 1, ma 15.9.2008 klo 9-10)

Syyskuun kolmantena maanantaiaamuna Markus Kajo tarjoaa kuulijoille uskomatonta arkistoaineistoa!

Nimittäin toimittaja Yrjö Kankaanpää jututti 1930-luvulla joukkoa Turkin sodan (1877-8) veteraaneja, ns. Vanhan kaartin miehiä.

Nyt kuultavassa jutussa paljastuu, että kovat olivat olosuhteet Venäjän keisarikunnan ja Osmannien valtakunnan sodassa. Vuorilla taistellessa joskus vihollisellekin oli oltava kiitollinen lämpimästä vasikannahasta.

Jutussa selviää sekin, kuinka sotilaasta tuli tarkka-ampuja menetettyään toisen silmänsä. Sekin selviää, miten Kajon ukki ja manööverit liittyvät yhteen.

Radioarkiston sälppeistöstä on löytynyt myös ohjelman toinen juttu, jossa on kirjaimellisesti hurjaa menoa. Amerikansuomalainen Emil Edward Hurja haastateltiin elämänsä ensimmäisellä Suomen-vierailullaan.

Tämä demokraattisen puolueen johtavaksi vaaliennusteiden tekijä vieraili v. 1936 esi-isiensä mailla.