Sormet täynnä pikkureikiä julistan Paavo Veen tukan tehdyksi! Huopaa on vaikea ommella käsin, joten reijittymiseltä ei voi välttyä. Pistot eivät tosin paljoa haittaa, vaan pikemminkin vievät huomiota vatsataudin surkuttelulta, joka kiusaa jo kolmatta päivää.

Olen tukkaan melko tyytyväinen, vaikka sen tekeminen oli vaikeaa. Tukka on rakennettu kahdesta palasta ja ommeltu suoraan päähän. Sori Paavo. Ja tarkennukseksi, tämä ei ole voodoo-nukke.

Seuraavaksi laitan kulmakarvat, pohdin nenän ja kiinnitän suun. Saatan jättää pään nenättä kokonaan. Siten ehdokas ei voi haistaa mahdollista palaneen käryä ja syyttää minua mediapelistä. Ei vaiskaan, vaan siksi, että se saattaa pilata kokonaisuuden. Mietin asiaa.

Oheisista kuvista pitäisi hahmottua, miten rakentelin hiuksia.

Kuva ylhäältä.

Kuva takaraivosta.

Kuva edestä.

Valmis tukka.

P.s. Joku inspiroitunut käsityöihminen on postannut Facebookkiinsa ompelukoneella tehdyn Paavo Väyrysen. Näin kuvan kaverin kautta, ja se oli mielettömän hieno. Sinä, joka teit sen, jos näet tämän, lisäisin sen mielelläni blogiini. Se oli upea! Tehkää muutkin Paavoja, paljon Paavoja!