pl 347

  • Meidän perheen lempparit – Kuinka valita lapselle sopivaa mediaa?

    19.08.2011Saara Pääjärvi

    Muumit, Bratzit, Bakuganit ja monet muut mediahahmot elävät päivittäin lasten leikeissä ja puheissa. Vilkkaasti muuttuvassa mediaympäristössä suosikit voivat vaihdella niin tiuhaan, että vanhempi on tuskin oppinut uusimman villityksen nimen, kun lapsi on jo innostunut jostain muusta. Parhaat mediakokemukset eivät kuitenkaan ole kertakäyttötavaraa, vaan kestävät aikaa ja käyttöä. Lapsuuden merkityksellisimmät mediamuistot säilyvät eliniän.

    Tarjolla niin paljon erilaista mediaa, että kaikkea ei kukaan voi seurata ja käyttää. Määrä ei korvaa laatua – mikä sinusta on hyvää lastenmediaa? Entä mitä mieltä ovat lapset? Tue lasta kasvamaan valikoivaksi mediankäyttäjäksi. Keskustelkaa yhdessä siitä, millaiset ohjelmat, kirjat ja pelit ovat teidän mielestänne parhaita valintoja. Millainen musiikki saa tanssijalan vipattamaan? Järjestäkää levyraati tai arvostelkaa pelejä ja elokuvia yhdessä. Piirtäkää ja näytelkää ohjelmien parhaita paloja.

    Lapsiperheessä vastuu mediavalinnoista on viime kädessä aina vanhemmilla. Lapsi ei osaa arvioida valmiuttaan kohdata hurjia mediasisältöjä, ja ajankäytön hallinta on vasta kehittymässä. Lisäksi laki kuvaohjelmien levittämisestä rajoittaa lapsille esitettävää mediaa. Tarvitaan siis lapsen kehitystason mukaisia rajoja.


    Ota selvää

    Kun valitaan pienelle lapselle mediaa, vanhemmilta vaaditaan aitoa perehtymistä. Median lajityyppien tai esittäjän perusteella ei kannata tehdä päätelmiä sisällön sopivuudesta lapselle: kaikki ”piirretyt” eivät ole lastenohjelmia, sarjakuvista suuri osa on suunnattu aikuisyleisölle. Sama artisti voi tehdä niin lastenlauluja kuin pelkästään aikuisille sopivia kappaleita. Kaikki lastenohjelmatkaan eivät sovi kaikille lapsille, sillä ohjelmia tehdään erilaisille kohderyhmille. Se mikä sopii eskari-ikäiselle, voi taaperolle olla aivan liian hurjaa.

    Varminta on käydä itse ennakolta läpi lapsen käyttöön annettavat pelit, kirjat ja ohjelmat. Käytännössä tämä ei aina onnistu, vaan vanhemman on arvioitava mediaa muilla tavoin. Pelien ja kuvaohjelmien ikärajat ovat hyvä arvioinnin apuväline, sillä ne kertovat, mitä ikää nuoremmille sisältö voi olla haitallista. Kysy myös muiden perheiden kokemuksia ja suosituksia. Ennakkoarvioinnista huolimatta vanhemman on syytä olla mukana käyttämässä mediaa, vähintään aina silloin kun tutustutaan ihan uuteen sisältöön. Näin mahdolliset ikävät yllätykset on helpompi kestää ja käsitellä ihan tuoreeltaan. Vanhemmat tuovat turvaa, ja auttavat ymmärtämään koettua. Lisäksi mediahetket ovat lapsen ja aikuisen kivaa yhteistä aikaa.

    Lapselle sopiva media ei kuitenkaan tarkoita vain turvallista mediaa. Lapselle hauskuus on tärkein syy käyttää mediaa. Tarvitaan uppoutumista ja tunteita: jännitystä, iloa, innostusta! Vanhempi ei voikaan päättää lapsensa mediasuosikkeja tämän puolesta, vaan ainoastaan tarjota erilaisia vaihtoehtoja valittavaksi. Jokaisella on oma, persoonallinen mediamakunsa.


    Lisää tietoa lastenmediasta?

    Kun kaipaa lisätietoja lastenohjelmista tai -elokuvista, kannattaa tutustua tuotantoyhtiöiden, elokuvateatterien ja televisiokanavien nettisivuihin. Internetin hakukoneilla löytyy mediasisällöistä tarkkojakin kuvauksia, TV-sarjoista usein jopa jaksokohtaisesti. Vanhemmille suunnatuissa aikakauslehdissä arvioidaan uutuuskirjoja, -levyjä ja -elokuvia. Eikä kannata unohtaa kirjastoja, joiden osaava henkilökunta auttaa vanhempia mielellään. Myös seuraavista linkeistä voi löytää tukea sopivan lastenmedian metsästykseen:

    www.okariino.fi

    Okariino on kirjastojen valtakunnallinen lasten verkkosivusto. Okariinosta löydät mm. lasten kirjoittamia kirja- ja peliarvosteluja sekä lapsille kirjoittavien kirjailijoiden esittelyjä.

    www.peliraati.fi

    Sivustolla vanhemmat arvioivat digitaalisia pelejä kasvatuksellisesta näkökulmasta.

    www.vet.fi

    Valtion elokuvatarkastamon sivuilta löytyy tietoa pelien ja kuvaohjelmien ennakkotarkastuksesta ja ikärajoista. Ikärajatietokannat kertovat pelien, elokuvien ohjelmien ikärajat ja niiden perusteet.

     

    Kommentoi 1 Lue kommentit

  • Turvallinen verkko - ohjeita alle 10-vuotiaan lapsen turvalliseen netinkäyttöön

    15.07.2011Saara Pääjärvi

    Internet on nykypäivänä osa pientenkin lasten mediamaailmaa. Netinkäyttöön osallistutaan jo vauvana vanhempien sylissä, ja kasvaessaan lapsi alkaa tutustua verkkosisältöihin yhä enemmän itsenäisesti. Esikouluikäisistä suomalaislapsista nettiä käyttää 40 prosenttia, 8-vuotiaista jo kolme neljäsosaa. Jotta lapsi voisi turvallisesti nauttia internetin sisällöistä, tarvitaan vanhempien osallistuvaa läsnäoloa  ja selkeitä rajoja.


    Internetin nurja puoli

    Hyödyistään huolimatta netillä on myös nurjat puolensa. Suuri osa sivustoista on lapsille sopimattomia, osa suorastaan kehitykselle haitallisia. Muut netinkäyttäjät voivat aiheuttaa monenlaista harmia kiusaamalla, huijaamalla tai ahdistelemalla. Vanhemmat ovat usein huolissaan lastensa turvallisuudesta netissä, sillä uutiset nettikiusaamisesta ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä eivät ole harvinaisia. Valtaosalle lapsista netti on kuitenkin pelkästään mukavaa ajanvietettä: vuonna 2010 yhdeksän prosenttia 9-10-vuotiaista eurooppalaislapsista kertoi kohdanneensa netissä kiusaamista tai muuta ikävää.


    Nettiajan turvataidot

    Ennen kuin lapsi alkaa käyttää nettiä itsenäisesti, opetellaan yhdessä vanhempien kanssa tärkeitä turvataitoja. Keskeistä on oman henkilöllisyyden suojaaminen. Lapsi ei itse vielä osaa arvioida nettipalveluiden tai -keskustelijoiden luotettavuutta, joten selkeät säännöt ovat tarpeen: omaa nimeä, osoitetta, puhelinnumeroa, kuvaa tai muuta henkilötietoa ei netissä anneta kenellekään. Messengeriä tai muita pikaviestiohjelmia tuttavien kesken käytettäessä on keskustelu yksityisempää, mutta näissä palveluissa taas on osattava torjua keskustelupyynnöt tuntemattomilta käyttäjiltä. Webbikameraa kannattaa käyttää vain yhdessä vanhempien kanssa. Salasanat ovat yksityisiä, niitä ei kerrota edes parhaalle ystävälle. Tiedostoja ei ladata ilman vanhemman lupaa, ja linkkejä ei kannata klikkailla, jos ei tiedä, minne ne johtavat. Netissä solmittuja tuttavuuksia tavataan kasvotusten ainoastaan kummankin osapuolen vanhempien seurassa.

    Paras tapa välttyä konflikteilta muiden netinkäyttäjien kanssa on käyttäytyä itse asiallisesti. Opeta lapsi noudattamaan palveluiden käyttösääntöjä ja kunnioittamaan toisia keskustelijoita ja pelaajia. Käytöstavoille on käyttöä myös netissä!

    Varautumisesta huolimatta lapsi voi kohdata ongelmia, joita ei itse osaa ratkaista: eksyä ahdistaville sivuille, tulla kiusatuksi, ajautua itse riitoihin toisten kanssa. Tärkein turvataito onkin uskallus kertoa aikuiselle ikävistä tilanteista. Jos lapsi kertoo kohtaamistaan ongelmista, älä syyllistä lasta, vaan kiitä, että hän kertoi asiasta. Pohtikaa yhdessä, miten vastaavan tilanteen voisi jatkossa välttää.  Varmista, että lapsi osaa pelottavissa tilanteissa sulkea tarvittaessa tietokoneen. Kiusaamistilanteissa ja kiusallisissa yhteydenotoissa kannattaa kuitenkin keskustelu säästää  näytettäväksi vanhemmille.


    Vastuu on vanhemmilla

    Vanhemman tulee olla tietoinen siitä, mitä lapsi netissä tekee ja kenen kanssa pitää yhteyttä. Hyvä perussääntö on, että lapsi kysyy aina luvan nettiin menemiselle sekä silloin, kun haluaa tutustua uuteen sivustoon tai osallistua keskusteluihin tai peleihin, joissa on mukana vieraita käyttäjiä.  Vanhemman on syytä tutustua palveluihin tarkasti, sillä kaikki lapsia kiinnostavat sivut eivät ole suunnattu vain lapsille. Parhaiten netinkäytön valvonta onnistuu, kun vanhempi osallistuu siihen itse tai on ainakin välittömästi lapsen saatavilla. Lapsen netinkäyttö onkin turvallisinta ajoittaa  niihin aikoihin, kun kotona on aikuisia. Laitteet, joilla nettiä käytetään, kannattaa sijoittaa lastenhuoneen sijasta tiloihin, joissa vanhemmat viettävät eniten aikaa.

    Osoita positiivista kiinnostusta lapsen netinkäyttöä kohtaan. Käyttäkää ja arvioikaa yhdessä erilaisia nettipalveluita ja -sivustoja, jutelkaa netinkäyttöön liittyvistä asioista yhtä luontevasti kuin koulupäivän tapahtumista tai muista harrastuksista. Näin lapsi kertoo asioistaan mielellään. Jos taas vanhemmat kiinnostuvat lapsen nettipuuhista vain kieltääkseen tai rajoittaakseen, tulee lapselle usein tavaksi salailla tekemisiään verkossa. Salailu puolestaan voi johtaa vakaviin ongelmiin, jos lapsi ei uskalla kertoa vanhemmille kohtaamistaan ikävyyksistä.


    Pikku Kakkosen netti – turvalliseksi tehty

    Pikku Kakkosen nettisivut on suunniteltu nimenomaan pienten lasten mukavaa ja turvallista netinkäyttöä silmällä pitäen. Asetukset-osiosta vanhempien on mahdollista säätää sivustoa parhaiten oman perheen tarpeita vastaaviksi. Erityislaatuinen Suurenna sisältö-toiminto mahdollistaa sivuston käytön koko selainikkunan täyttävässä näyttötilassa. Tällöin ei ole vaaraa siitä, että lapsi eksyisi epähuomiossa sopimattomille sivuille. Pikku Kakkosen netistä ei löydy myöskään linkkejä, jotka johtaisivat pois lastensivuilta.

    Turvallista nettimatkaa!

    Kommentoi 1 Lue kommentit

  • Mitä tänään tehtäisiin?

    10.06.2011Saara Pääjärvi

    Kun ei tunnu olevan mitään tekemistä, käy usein niin, että liimaudutaan telkkarin ääreen tai innostutaan pelaamaan tietokone- tai konsolipelejä. Ratkaisu on helppo ja nopea, toisinaan ihan riittäväkin. Nykypäivänä kasvattajia kuitenkin huolettaa se, että lapset viettävät liikaa aikaa median parissa eivätkä liiku tai leiki tarpeeksi. Siksipä mediaa ei kannatakaan jättää ainoastaan tyhjien hetkien täyttäjäksi, vaan siitä voidaan löytää ideoita yhteiseen tekemiseen ja leikkeihin. Katsele lastenmediaa, kuten kirjoja, televisio-ohjelmia ja nettisivuja uusin silmin ja pohdi, mitä teidän perheenne voisi tänään yhdessä tehdä.

    Leikkejä ja luovuutta mediasta

    Lapsille median tarinat ovat hyvää leikkimateriaalia. Elokuvista ja kirjoista napataan aineksia leikkeihin yhtä luontevasti kuin jokapäiväisestä elämästä.  Satu ja todellisuus kohtaavat, ja suosikkihahmot motivoivat lasta monenlaiseen toimintaan. Puuro maistuu paremmin, kun sitä syödään välillä myös Muumipeikon masuun, ja Pikku Traktori jaksaa kaivaa lumihankeen käytäviä hippaleikkiä varten. Saako susi Punahilkan kiinni, vai ehtiikö tämä metsästäjän turviin? Jotta media rikastuttaisi lapsen leikkimaailmaa, on huolehdittava siitä, että leikkimiseen on paljon aikaa päivittäin. Mediankäyttö ei voi korvata vapaan leikin roolia lapsen elämässä.

    Media tarjoaa mahdollisuuksia itseilmaisuun. Mediasuosikkeja ja –inhokkeja valitsemalla lapsi ilmaisee omia mieltymyksiään suhteessa mediaan, ja kertoo samalla jotain itsestään. Yksi rakastaa prinsessoja, toinen seikkailukertomuksia. Yhteisillä suosikkihahmoilla luodaan yhteenkuuluvuutta kavereiden kesken. Lapsi voi ilmaista itseään myös oman mediatekemisen kautta. Koko perheen on hauskaa esimerkiksi kuvata kotivideoita, luoda tietokoneella musiikkiesityksiä tai koota kirjaa kuvista ja piirustuksista. Aikuisen avustamana leikki-ikäinen lapsi voi itsekin käyttää kameraa tai yksinkertaisia tietokoneohjelmia.


    Tästä käyntiin!

    Lasten Yle www.yle.fi/lapset on oikea aarrearkku toimintavinkkejä kaipaavalle. Näillä tärpeillä voi aloittaa, ja vauhtiin päästyään on helppo jatkaa uusin ideoin.

    • Neppajymykerhosta löytyy mm. vinkkejä askarteluun. Pienimmät tarvitsevat aikuisen apua, mutta isommat lapset saavat valmista aikaan itsekin. Askarteleminen harjaannuttaa keskittymiskykyä  sekä kehittää mm. lapsen hienomotorisia taitoja ja muotojen hahmottamista.
    • Musiikkihetken laululeikkejä kannattaa yhdessä opetella automatkojen varalle. Hyvä valikoima lastenlauluja pelastaa myös monet pukemis- ja muut hoitotilanteet, kun kiukuttelu vaihtuu yhdessä lauleskeluun.
    • Kuunnelkaa Satuhetken kuunnelma ja miettikää yhdessä, kuinka kuvittaisitte tarinan. Kuka tekee alun, kuka lopun, kuka tarinan jännittävimmän kohdan? Tulisiko parasta jälkeä piirtämällä, maalaamalla vai ehkä valokuvin? Näin syntyy oma kuvakirja!
    • Viikon luontohavainto kannustaa tarkkailemaan luontoa ympärillämme. Aden ja Loviisa ja selvittävät mm. miten laitetaan pystyyn oma lintulauta ja mitä poro puuhaa talvella. Millaisia ovat teidän perheenne luontohavainnot? Tehkää retki lähimetsään tai –puistoon, löytyykö eläinten jälkiä? Kuvatkaa sama puu tai järvenranta kerran kuussa, ja seuratkaa kuvien avulla vuodenaikojen vaihtumista.
    Kommentoi 1 Lue kommentit

kirjoittajasta

PL 347 on blogi on kurkistus Ylen lastenohjelmien ja -palveluiden taakse. Tervetuloa kehittämään parempaa Lasten Yleä.

Julkaise syötteitä Tilaa RSS-syöte

arkisto

kommentoiduimmat

suosituimmat

Muualla Yle.fi:ssä