Rikas mielikuvitus saa satuhahmot heräämään eloon ja elämysten voimakkuus tekee monista peleistä ja ohjelmista vastustamattomia. Jotta mediankäyttö pysyisi sopivissa mittasuhteissa, on vanhemman tehtävänä asettaa sille rajat.

Tiimalasi telkkarin päälle?

Se, kuinka paljon lapsi saisi katsoa telkkaria, on ratkaisematon ikuisuuskysymys. Lapset ovat yksilöitä ja lisäksi on merkitystä sillä, mitä muuta päivän aikana touhutaan. Koska tietokoneelta, kännyköistä ja televisiosta käytetään samantyyppisiä sisältöjä, on mielekästä seurata kokonaisaikaa kuvaruudun äärellä. Tarkkoja minuuttimääriä sopivalle mediankäytölle ei ole, mutta jos leikki-ikäisen päivittäinen ”ruutuaika” mitataan tunneissa, kannattaa vanhempien tarkistaa perheen ajankäyttöä. Toisinaan tietysti aikaa median äärellä kertyy reippaammin, mutta vastineeksi on hyvä pitää vaapaapäiviä telkkarista ja tietokoneesta.

Ruudun ääressä ei myöskään kannata viettää pitkiä aikoja kerrallaan. Monissa perheissä on huomattu, että ylipitkät telkkari- ja pelisessiot saavat lapsen äreäksi ja kiihtyneeksi. Lapsen keskittymiskyky sekä kyky ymmärtää mediaa ovat vielä kehittymättömiä, ja siksi juonikuvioiden seuraaminen käy työstä. Elämykset koetaan vahvoina, lapsi uppoutuu tarinamaailmaan kokonaisvaltaisesti. Tällöin median seuraaminen on paitsi palkitsevaa, myös kuluttavaa. Tunti telkkarin ääressä tai puoli tuntia tietokoneella on 3–4-vuotiaalle pitkä aika.

Miksi keskeyttää, kun lapsella on kivaa?  

Lapsen mediankäytön säätely selkeillä rajoilla tekee arjesta sujuvampaa. Kun televisio avataan vain tiettyjen ohjelmien ajaksi, ei tarvitse jatkuvasti taistella siitä, mitä ja milloin katsotaan. Nukahtaminen helpottuu, kun iltatoimet rauhoitetaan laittamalla medialaitteet kiinni viimeistään tunti ennen nukkumaanmenoaikaa.

Kun lapsi totutetaan pienestä pitäen kohtuulliseen mediankäyttöön, ei tarvitse huolehtia liikakäytön mahdollisista haittavaikutuksista.  Liika mediankäyttö vie aikaa liikunnalta ja ulkoilulta, mikä taas on yhteydessä lasten yleistyneeseen ylipaino-ongelmaan. Tutkimuksissa on myös havaittu yhteyksiä esimerkiksi paljon televisionkatselun ja joidenkin keskittymisvaikeuksien ja puheenkehityksen ongelmien välillä. Huolehdi siis, että kotona ei vallitse jatkuva medialaitteiden mökä ja ruudun vilinä. Lapsen kehittyvät aivot tarvitsevat paitsi virikkeitä, myös rauhaa.   

Yhteistä aikaa

Paras tapa huolehtia sopivasta mediakäytöstä on olla itse siinä mukana. Kun mediaa käytetään yhdessä, lapsi ei ”unohdu” ruudun ääreen, ja samalla aikuinen auttaa lasta ymmärtämään nähtyä ja kuultua. Erityisen tärkeää vanhemman läsnäolo on aina silloin, jos lapsi käyttää internetiä, sillä sopimattomille sivuille voi päätyä vahingossakin. Yhdessä aikuisen kanssa pienenkin on mukavaa ja turvallista katsella vaikkapa junavideoita YouTubesta, etsiä Googlella kuvia eksoottisista eläimistä tai soittaa videopuhelu kaukana asuville isovanhemmille.

Huono täyte, mahtava mauste

Vaikka lapsi ei tarvitsekaan televisiota tai tietokoneita päiviensä täytteeksi, voivat ne olla kohtuudella käytettynä lapsen elämässä mahtava mauste. Lastenohjelmat, -elokuvat ja myös digitaaliset pelit ovat osa nykypäivän lastenkulttuuria siinä missä sarjakuvat, satukirjat ja muut perinteisemmät lastenmediat. Monipuolinen tutustuminen lastenkulttuuriin ja -mediaan avartaa lapsen maailmaa, tarjoaa mahdollisuuksia itseilmaisuun ja tuo uusia aineksia leikkeihin. Kukapa ei lapsena olisi mielikuvituksessaan ollut vapaa kuin Nuuskamuikkunen, vahva kuin Peppi Pitkätossu tai nopea kuin Salama McQueen?