Jos Esa Pakarisen pitäisi luoda uransa uudelleen tänä päivänä, hän olisi yhä suosittu. Näin uskoo perinteentutkimuksen professori Seppo Knuuttila, jolla on Pakarisen tuotantoon elämän mittainen suhde.
Knuuttilan mielestä Pakarisen erityinen ansio oli se, että hän kykeni siirtämään kansankulttuuria ensin iltamalavoille ja myöhemmin elokuviin, televisioon ja äänilevyille. Pakarisen satavuotisjuhlan muistaminen osoittaa miehen merkityksen suomalaisille.
Pakarisen komiikassa ja myös muussa rillumarei-viihteessä rahvaan- ja korkeakulttuurin välinen kuilu oli kestoaihe. Etelän kulttuuriväelle piruiltiin jo Rovaniemen markkinoilla -elokuvassa, mutta erityisesti Hei rillumareissä.
Knuuttila huomauttaa, että kulttuurien eroa alleviivataan tänäkin päivänä. ”Kansanhuumorin perusaiheita ovat poliitikot, alkoholi, uskonto ja ulosteet. Eiväthän ne oikein korkeakulttuurin maailmaan istu.”
Knuuttila uskookin, että Pakarinen löytäisi yleisönsä myös tänä päivänä. Knuuttila arvelee, että Pakarinen olisi yhtä suosittu kuin Jaakko Teppo.
YLE Pohjois-Karjalan toimittaja Veli-Pekka Hämäläinen haastatteli Seppo Knuuttilaa.
Kommentit (0)
Ei kommentteja.