Voi herranjumala tätä ihmemiestä tässä ohjelmassa. Toivottavasti tällaisia ei ole paljon elämässä. Toivon, että hänen elämäänsä tulisi jotain sellaista, että joutuisi koviin koitoksiin! Hyi olkoon!!!!!!!!!
Kiitos Voimalasta, erityisesti 3.3. Sota-ajan vanhempien 1960 syntyneenä lapsena tunnistin hyvin haastateltavien kokemukset. Taas ymmärrän vähän enemmän (jo edesmenneitä) vanhempiani ja itseäni. Haluaisin myös lukea Kivimäen ja Lehtisen tuotantoa. Lehtiseltä löysin kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja, joihin ohjelmassa kai ei viitattu. Mikä olikaan Lehtisen teos, josta ohjelmassa keskusteltiin. Entä Kivimäen?
Tuo kanat orrella- istumajärjestys näyttää vähän hassulta ja kauhean epämukavalta eikä jotenkin ole linjassa.
Monet YLE:n ohjelmat uusitaan kolmestikin, miksei myös Voimala?
Miksi ei kirjottaminen onnistu? (ei varmistettu) 4.3.2012 00:37
Sivistys on sitä että tuntee isoäitinsä äidin nimen, näin on joku väittänyt. Saati isänsä tai sukunsa ja heimonsa taustoista edes jotain. Ohjelmassanne suurten ikäluokkien menestyneet ihmiset ihmettelivät eksyksissä olevaa elämäänsä jota eivät osanneet suhteuttaa aiempien sukupolvien elämänmuotoon,sukuyhteisöihin tai arvoihin, tai lähimenneisyyteensä mitenkään, eivät huomanneet katsoa kuin omaa pientä historiaansa, eivät nähneet sitäkään että maaltakadon syynä on paljon ennen viime sotia syntyneet ongelmat. Ne samat ongelmat maattomien suhteen ovat olleet sukujen taakkoina ikiajat, sisämaassa lampuotien ajoista saakka kun kestit, loiset, (Karjalassa nmellä läksimet!) mäkitupalaiset tai torpparit, pienviljelijät, ovat olleet ylijäämäihmisiä. Ja miten sitten nyky -Euroopassa? 1500-luvun feodaalijärjestelmässähän edelleen eletään EU-laajuisesti.Toisaalta, jos tutkii sukuaan huomaa että viimeiset sata vuotta elintason nousukiito taivaallisiin tasoihin on ollut niin huimaa että se on tyhjännyt ihmiset ja heidän muistinsa.
Miten Voimalasta uupuu nyt voimaa ja terää.
Jotenkin ankea tunnelma.
Onko haastateltavia liikaa?
Istuvat ainakin kuin kanat orrella. Katsoja jää ihmettelemään pitkän tutkijan paidan punaisia viiruja sekä porukan kokoeroja.
Ainoa valopilkku Sara Cantellin elävät kasvot! Onneksi kuvaaja huomasi.
kaksi taiteilijaa (ei varmistettu) 20.2.2012 22:09
Kalkkeutuneet eläkeläiseet vasttustavat aina uudistuksia. Guggenheimin äänekkäimmät vastustajat, entinen HS kriitikko Marja-Terttu Kivirinta ja entinen museojohtaja Tuula Karjalainen, molemmat katkeria ja kateellisia siitä ettei heillä itsellä enää ole sitä valtaa jolla kuvataidekenttää kyykytetään..
Ikävää, että nuo vanhat helmikanat toimivat yhä suomalaisen kuvataiteen kehittymistä vastaan.
Onneksi jo uudet museojohtajat ja uudet toimittajat puhaltavat uusia tuulia kentälle.
Kuvataiteilijat toivottavat Guggenheimin tervetulleeksi.
Kaiken saa näyttämään pahalta jos sen rinnastaa lasten tai vanhusten hoitoon.
Jos kysmys olisi siitä että rahaa on vain joko hoitajien palkkoihin tai museon tekoon, jokainen asettaisi välittömät ihmishenget etusijalle.
Mutta näin ei ole. Suomessa käytetään vuosittain miljardeja veroeuroja hankkeisiin, joilla ei ole välitöntä vaikutusta hoitotyöhön.Esimerkiksi pätkä moottoritietä tai yksi liikenneympyrä Helsingissä maksaa saman kuin Guggenheim.
Museosta aiheutuvat kulut ovat 1% Helsingin vuotuisesta investointibujetista. Ja museorakennus on Helsingin omaisuutta, pääomaa joka pysyy täällä.
Kaupungin teatterin ja orkesterin menot ovat yhteensä n. 22 miljoonaa vuodessa, uuden taidemuseon kulut n. 6 miljoonaa, nekin pääosin nykyisen kaupungin taidemuseon kuluja.En ole nähnyt merkittäviä vaatimuksia laittaa musiikkitaloon, oopperaan tai teatteriin käytettyjä varoja lastenhoitoon. Tai stadionin yli 200 milj. euron remonttikuluja. Erikoista että näitä vaatimuksia tulee vastaan aika paljon juuri tämän museohankkeen kohdalla.
Verrattuna nykyaikaan asiat eivät olleet kovin hyvässä jamassa kun rakennettiin Suurkirkko tai Ateneum. Tiukkaa teki monella kun Finlandiatalo ja Temppeliaukion kirkko valmistuivat. Kiasmaa tehtiin laman jälkeisinä vuosina kun kaikkia valtion menoja leikattiin kovalla kädellä. Silti kulttuuriin ja arkkitehtuuriin sijoitettiin, koska kaiken keskellä pitää uskoa tulevaisuuteen. Jos se visio puuttuu yhteiskunnasta, poljemme paikallamme . Se että meillä on nyt mahdollisuus hoitaa monia sairauksia paljon paremmin kuin monissa muissa maissa ja meitä pidetään yhtenä maailman johtavana sosiaalisena yhteiskuntana, on seurausta kyvystä ja rohkeudesta investoida tulevaisuuteen. Miksi tästä visiosta pitäisi luopua tämän hankkeen kohdalla? Varsinkin kun sen tarjoamat mahdollisuudet ovat poikkeuksellisen hyvät. Alistuuko yhteiskunnan terve järki ääri- ilmiöiden kuten muukalaisvihan ja länsivastaisuuden edessä?
Ei muu Suomi voi aina hesalaisia jelpata. Jos meiltä museot suljetaan rahapulassa, pitäisikö meidän eliitille maksaa koko kansan pussista velaksi.
Tyypillistä Kataisen politiikkaa.
Kiitos ohjelmasta !
Useimmat taitelijat toivottavat tietenkin uuden museon tervetulleeksi..Mutta olemme ujoja, sana ei ole hallussa samalla tavalla kuin toimittajilla.
Kirjailija lukee alansa kansainvälisiä klassikoita, säöveltäjä kuuntelee musiikkisa. Kuvataiteilijakin katselisi mielellään alansa kansainvälistä huippua, jotta voisi omassa taiteessaan kehittyä.
Mutta eipä ole varaa tänäkään vuonna matkustella New Yorkiin......
Niinpä vaan taas kävi, että Guggenheim herättää mielipiteitä puolesta ja vastaan, mutta lasten paras unohtuu. Näin jatkuu ja lasten pahoinvointi lisääntyy. Seurauksia on saatui lukea viime viikkoina lehtien palstoilta, kun ongelmat kasaantuvat ja murkkuikäisinä purkautuvat hallitsemattomina agressioina. Asiat tärkeysjärjestykseen ja rahaa sinne missä kipeimmin tarvitaan.
Voi herranjumala tätä ihmemiestä tässä ohjelmassa. Toivottavasti tällaisia ei ole paljon elämässä. Toivon, että hänen elämäänsä tulisi jotain sellaista, että joutuisi koviin koitoksiin! Hyi olkoon!!!!!!!!!
Kiitos Voimalasta, erityisesti 3.3. Sota-ajan vanhempien 1960 syntyneenä lapsena tunnistin hyvin haastateltavien kokemukset. Taas ymmärrän vähän enemmän (jo edesmenneitä) vanhempiani ja itseäni. Haluaisin myös lukea Kivimäen ja Lehtisen tuotantoa. Lehtiseltä löysin kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja, joihin ohjelmassa kai ei viitattu. Mikä olikaan Lehtisen teos, josta ohjelmassa keskusteltiin. Entä Kivimäen?
Tuo kanat orrella- istumajärjestys näyttää vähän hassulta ja kauhean epämukavalta eikä jotenkin ole linjassa.
Monet YLE:n ohjelmat uusitaan kolmestikin, miksei myös Voimala?
KIITOS 3.3.2012 Voimalan ohjelmasta! Lähettäkää tämä sama uusintana niin monta kertaa kuin voitte. Siksi että ko. asiat koskevat montaa sukupolvea.
Sivistys on sitä että tuntee isoäitinsä äidin nimen, näin on joku väittänyt. Saati isänsä tai sukunsa ja heimonsa taustoista edes jotain. Ohjelmassanne suurten ikäluokkien menestyneet ihmiset ihmettelivät eksyksissä olevaa elämäänsä jota eivät osanneet suhteuttaa aiempien sukupolvien elämänmuotoon,sukuyhteisöihin tai arvoihin, tai lähimenneisyyteensä mitenkään, eivät huomanneet katsoa kuin omaa pientä historiaansa, eivät nähneet sitäkään että maaltakadon syynä on paljon ennen viime sotia syntyneet ongelmat. Ne samat ongelmat maattomien suhteen ovat olleet sukujen taakkoina ikiajat, sisämaassa lampuotien ajoista saakka kun kestit, loiset, (Karjalassa nmellä läksimet!) mäkitupalaiset tai torpparit, pienviljelijät, ovat olleet ylijäämäihmisiä. Ja miten sitten nyky -Euroopassa? 1500-luvun feodaalijärjestelmässähän edelleen eletään EU-laajuisesti.Toisaalta, jos tutkii sukuaan huomaa että viimeiset sata vuotta elintason nousukiito taivaallisiin tasoihin on ollut niin huimaa että se on tyhjännyt ihmiset ja heidän muistinsa.
Miten Voimalasta uupuu nyt voimaa ja terää.
Jotenkin ankea tunnelma.
Onko haastateltavia liikaa?
Istuvat ainakin kuin kanat orrella. Katsoja jää ihmettelemään pitkän tutkijan paidan punaisia viiruja sekä porukan kokoeroja.
Ainoa valopilkku Sara Cantellin elävät kasvot! Onneksi kuvaaja huomasi.
Kalkkeutuneet eläkeläiseet vasttustavat aina uudistuksia. Guggenheimin äänekkäimmät vastustajat, entinen HS kriitikko Marja-Terttu Kivirinta ja entinen museojohtaja Tuula Karjalainen, molemmat katkeria ja kateellisia siitä ettei heillä itsellä enää ole sitä valtaa jolla kuvataidekenttää kyykytetään..
Ikävää, että nuo vanhat helmikanat toimivat yhä suomalaisen kuvataiteen kehittymistä vastaan.
Onneksi jo uudet museojohtajat ja uudet toimittajat puhaltavat uusia tuulia kentälle.
Kuvataiteilijat toivottavat Guggenheimin tervetulleeksi.
Kaiken saa näyttämään pahalta jos sen rinnastaa lasten tai vanhusten hoitoon.
Jos kysmys olisi siitä että rahaa on vain joko hoitajien palkkoihin tai museon tekoon, jokainen asettaisi välittömät ihmishenget etusijalle.
Mutta näin ei ole. Suomessa käytetään vuosittain miljardeja veroeuroja hankkeisiin, joilla ei ole välitöntä vaikutusta hoitotyöhön.Esimerkiksi pätkä moottoritietä tai yksi liikenneympyrä Helsingissä maksaa saman kuin Guggenheim.
Museosta aiheutuvat kulut ovat 1% Helsingin vuotuisesta investointibujetista. Ja museorakennus on Helsingin omaisuutta, pääomaa joka pysyy täällä.
Kaupungin teatterin ja orkesterin menot ovat yhteensä n. 22 miljoonaa vuodessa, uuden taidemuseon kulut n. 6 miljoonaa, nekin pääosin nykyisen kaupungin taidemuseon kuluja.En ole nähnyt merkittäviä vaatimuksia laittaa musiikkitaloon, oopperaan tai teatteriin käytettyjä varoja lastenhoitoon. Tai stadionin yli 200 milj. euron remonttikuluja. Erikoista että näitä vaatimuksia tulee vastaan aika paljon juuri tämän museohankkeen kohdalla.
Verrattuna nykyaikaan asiat eivät olleet kovin hyvässä jamassa kun rakennettiin Suurkirkko tai Ateneum. Tiukkaa teki monella kun Finlandiatalo ja Temppeliaukion kirkko valmistuivat. Kiasmaa tehtiin laman jälkeisinä vuosina kun kaikkia valtion menoja leikattiin kovalla kädellä. Silti kulttuuriin ja arkkitehtuuriin sijoitettiin, koska kaiken keskellä pitää uskoa tulevaisuuteen. Jos se visio puuttuu yhteiskunnasta, poljemme paikallamme . Se että meillä on nyt mahdollisuus hoitaa monia sairauksia paljon paremmin kuin monissa muissa maissa ja meitä pidetään yhtenä maailman johtavana sosiaalisena yhteiskuntana, on seurausta kyvystä ja rohkeudesta investoida tulevaisuuteen. Miksi tästä visiosta pitäisi luopua tämän hankkeen kohdalla? Varsinkin kun sen tarjoamat mahdollisuudet ovat poikkeuksellisen hyvät. Alistuuko yhteiskunnan terve järki ääri- ilmiöiden kuten muukalaisvihan ja länsivastaisuuden edessä?
Ei muu Suomi voi aina hesalaisia jelpata. Jos meiltä museot suljetaan rahapulassa, pitäisikö meidän eliitille maksaa koko kansan pussista velaksi.
Tyypillistä Kataisen politiikkaa.
Kiitos ohjelmasta !
Useimmat taitelijat toivottavat tietenkin uuden museon tervetulleeksi..Mutta olemme ujoja, sana ei ole hallussa samalla tavalla kuin toimittajilla.
Kirjailija lukee alansa kansainvälisiä klassikoita, säöveltäjä kuuntelee musiikkisa. Kuvataiteilijakin katselisi mielellään alansa kansainvälistä huippua, jotta voisi omassa taiteessaan kehittyä.
Mutta eipä ole varaa tänäkään vuonna matkustella New Yorkiin......
Niinpä vaan taas kävi, että Guggenheim herättää mielipiteitä puolesta ja vastaan, mutta lasten paras unohtuu. Näin jatkuu ja lasten pahoinvointi lisääntyy. Seurauksia on saatui lukea viime viikkoina lehtien palstoilta, kun ongelmat kasaantuvat ja murkkuikäisinä purkautuvat hallitsemattomina agressioina. Asiat tärkeysjärjestykseen ja rahaa sinne missä kipeimmin tarvitaan.