dokumentti

Loppujen lopuksi muistamme elämästämme vain joitakin hetkiä. Mutta jollemme muistaisi niitä, olisiko elämäämme olemassa ? Jos hyväksyy edellisen lauseen, niin päteekö sama dokumenttielokuviin? Huomaan, että monesta elokuvasta muistan hetken tai hetkiä,mutta en välttämättä itse elokuvia.Onko niin, että juuri nuo hetket valaisevat todellisuutta kirkkaammin kuin pitkäkin harmaus ?

Olen tässä nyt muutaman päivän seurannut YLE Teeman esittämää Berliini 24h – päivä metropolin elämää -dokumenttia. Dokumentti esitettiin kokonaisuudessaan 5.9.2009, jolloin se teki historiaa olemalla historian pisin yhtäjaksoisesti esitettävä tv-produktio.

Harvoin on suomalainen dokumenttielokuvahanke saanut samanlaista vastaanottoa kuin Kim Finnin elokuva Matti Nykäsestä ” Hell Of A Victory”. Lähes jokainen IDFA:n rahoitusfoorumin keskipöydässä olleista ilmaisi vakavan kiinnostuksena ja mm. Tanska sekä Kanada ostivat elokuvan heti ennakkoon.

Pohjois-Englannissa sijaitsea Sheffield oli kauan sitten , Margareth Thatcherin aikana, kaivostyöläisten lakon keskus. Muuten kaupunki on juuri sellainen, miksi sitä on kuvattu F-alkuisessa dokumentissa. Mutta siellä pidetään myös yksi maailman tärkeimmistä dokumenttielokuvafestivaaleista.

Tuhanteen vuoteen ei ole keskitty uutta tapaa kertoa tarina. Näin sanoo käsikirjoittamisen professori David Howard. Ajatus pitänee paikkansa myös dokumenttien osalta.