Lehterillä

Superkiista superkarttumasta

Hallitus on eläketavoitteensa julkistanut: yleinen eläkeikä 63:sta vuodesta 65:een. Oppositio ja palkansaajajärjestöt ovat arvosteluhuutonsa parahtaneet. Välikysymystä jo kirjoitetaan ja lakko-sanaa makustellaan palkansaajajohtajien puheenvuoroissa.

Yksityiskohtia eläkeiän nostosta ei vielä tiedetä. Hallitus on luvannut kutsua työmarkkinajärjestöt mukaan valmistelutyöryhmiin. Tämän vaiheen seuraamista varten kannattaa opetella yksi eläkesanaston kuuma termi: kannustinkarttuma.

Eläkeneuvottelujen mahtava kiista on luvassa tästä sanahirviöstä, kannustinkarttumasta, jota myös superkarttumaksi on kutsuttu. Siis siitä, että palkansaajalle kertyy työeläkettä vuonna 2005 voimaan tulleen lain mukaan 63 ikävuodesta alkaen 4,5 prosenttia vuosituloista. Tämä kannustinkarttuma on yksi houkutin, jolla palkansaajajärjestöt saatiin mukaan aiempaan eläkesopuun.

Ennen 63:a ikävuotta eläkettä kertyy 1,9 prosenttia vuosituloista (53 vuotta täyttäneille) tai 1,5 prosenttia (alle 53 vuotiaat). Ero kannustinkarttuman 4,5 prosenttiin on siis melkoinen. Kannustinkarttuma on yksi porkkanoista, joilla nykyisin koetetaan saada ihmisiä pidentämään työuriaan. Mitä pidempään pysyt töissä, sen paremman eläkkeen saat!

Nyt palkansaajajärjestöissä pelätään, että myös tuon kannustinkarttuman alkuvuosi siirretään 63:sta 65:een ikävuoteen.

Jos joku ahkera työmuurahainen kuvitteli vielä viikko sitten sinnittelevänsä työssä 65-vuotiaaksi ja tienaavansa kahtena viimeisenä työvuotena superkarttuman avulla mukavan lisän eläkkeeseensä, nyt hän pelkää, että superkarttuman mahdollistamat lisäeurot sulavat lumien myötä.

Mitään tietoa tästä yksityiskohdasta eläkemuutoksessa ei ole. On vain paljon pelkoja ja pieni toivonkipinä, että superkarttuma voisi edelleen alkaa jo 63 ikävuodesta, vaikka eläkeikä nousisikin 65:een vuoteen.

Kohta kiistely alkaa.

Ari Hakahuhta, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

P.S. Ahkerimmille eläkekeskustelun seuraajille kotitehtäväksi toinen termi, josta kohta kiistellään: elinaikakerroin. Elinaikakerroin pienentää eläkettä suhteessä yleisen eliniän kasvuun. Jos elinajanodote kasvaa, alenee eläke monimutkaisen laskukaavan mukaisesti. Tämänkään yksityiskohdan kohtalosta eläkeiän nostossa ei ole tietoa. Loput yksityiskohdat kotiläksynä!

Lisää aiheesta:
Hallitus aikoo nostaa eläkeikää kahdella vuodella
http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/02/hallitus_aikoo...

Muualla netissä:
Työeläketermien perusoppimäärä
http://www.tyoelake.fi/Page.aspx?Section=39061

Asiasanat:

eläke

eläkeikä

hallitus

kannustinkarttuma

Lex Nokia

0 kommenttia

Tiistaina 24. helmikuuta alkaa Lex Nokian loppusuora eduskunnassa. Siis sähköisen viestinnän tietosuojalain käsittely suuressa salissa valiokuntavaiheen jälkeen. Siis yrityksen lupa seurata työntekijöiden sähköpostiliikenteen määrää ja suuntaa, kunhan muutkin keinot tietoturvan varmistamiseksi on ensin tehty. Varsinaista sähköpostiviestiä työnantaja ei saisi lukea.

Käytävillä on päähallituspuolueista Keskustasta ja Kokoomuksesta vakuuteltu, että laki hyväksytään niin sanotusti normaalissa järjestyksessä, viime hetken arvostelusta huolimatta. Hallituspuolueista lakiesitystä ovat arvostelleet näkyvimmin muutamat Vihreiden kansanedustajat.

Normaali järjestys eduskunnassa tarkoittaa, että hallituspuolueiden eduskuntaryhmät yleensä tukevat hallituksen esityksiä niin valiokunnissa kuin suuressa salissakin. Arkipäivän versio hallitusvetoisesta parlamentarismista. Joskus ns. normaalista järjestyksestä poiketaan, mutta tuskin nyt.

Eduskunnassa muutosten mahdollisuus on valiokunnissa. Lex Nokian käsittely liikenne- ja viestintävaliokunnassa päättyi jo ennen joulutaukoa. Tietojeni mukaan ainakin hallituspuolueiden suunnalta hoputettiin valiokuntakäsittelyä valmiiksi ennen joulua. Joulutauko ja kiihtyvä arvostelu olisi saattanut monimutkaistaa lakiesityksen etenemistä. Valiokuntahoputuksella ei ollut ratkaisevaa merkitystä. Oppositiokaan ei aikonut käsittelyä jarruttaa.

Ilmeisesti joidenkin kiirehtijöiden ajatuksissa oli myös, että laki olisi hyväksytty lopullisesti suuressa salissakin jo ennen joulua. Samassa ryminässä budjetin kanssa. Tämä aikataulu osoittautui liian kireäksi. Jos näin olisi käynyt, yksi kritiikkikierros olisi jäänyt käymättä.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan näkemys on selkänoja hallitusryhmille: laki voidaan hyväksyä tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä, ei vaikeutetusti perustuslain säätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunta ei siis tulkinnut Lex Nokian loukkaavan perusoikeuksia.

Mutta: paljon puhetta ja arvostelua vielä kuullaan ennen kuin puhemiehen nuija paukkuu lain hyväksymisen merkiksi. Ottamatta lain sisältöön kantaa, arvioni on, että laki hyväksytään.

Ari Hakahuhta, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

Lisää aiheesta:
TAUSTA: Lex Nokialla on edessään vielä monta mutkaa: http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/02/lex_nokialla_on_edessaan
_viela_monta_mutkaa_519968.html

KRP: Lex Nokia voisi haitata esitutkintaa http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/02/krp_lex_nokia_voisi_haitata_es...

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Heidi Hautala: Lex Nokia jäihin http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/02/lakivaliokunnan_puheenjohtaja_...

Muualla netissä:
Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö Lex Nokiasta
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/livm_19_2008_p.shtml

Asiasanat:

Millä kokoomus porskuttaa?

0 kommenttia

Valtiopäivät on avattu. Kahvitilaisuudessa kansanedustajat ja muu juhlaväki pohtivat, vieläkö pörssiyhtiöt ilkeävät jakaa optioita löysin perustein, miten vakavasti Niinistön velkakurimuksella pelottelu pitää ottaa ja onkohan edustaja Karpelan vauvauutisessa perää. Osa kuikuili arvovieraiden pöydässä istuvaa Sauli Niinistön uutta puolisoa Jenni Haukiota.

Monella olivat mielessä tuoreet suosioluvut. SDP ja keskusta kärvistelevät alle 20 prosentin pudonneen kannatuksensa kanssa kun kokoomus on karkaamassa omille teilleen.

Muissa puolueissa ihmetellään kokoomuksen taitavaa julkisuuspeliä ja imagon rakennusta.

Esimerkkinä vaikkapa tapaus Stubb ja korkea EU-virka. Ensin kokoomus antaa syötön eli tekee aloitteen esittämällä, että kokoomuslainen Alexander Stubb olisi kelpo ehdokas EU:n ulkoministeriksi.

Aloitteen tekee puolustusministeri Jyri Häkämies, joka on ennenkin saanut toimittaa pahan pojan virkaa ja päästää suustaan konsensusta rikkovia sammakoita. Häkämiehen esityksestä tiesivät ennakkoon puolueen puheenjohtaja Jyrki Katainen ja tiettävästi myös Stubb itse.

Sen jälkeen seuraa yleistä rähinää, keskustelua ja paheksuntaa. Tässä tapauksessa pääministeri Matti Vanhanen äityi oistis jopa pitämään asiasta tiedotustilaisuuden, jonka sisältö oli, että Suomen ehdokas EU:n ulkoministeriksi on keskustalainen Olli Rehn ja kaiken maailman hajaehdokkaat ovat suureksi haitaksi yhteiselle kansalliselle asialle. Tätä mekkalointivaihetta kokoomus kutsuu uudeksi avoimuudeksi.

Mitä sitten seuraa? Kokoomuksen Jyrki Katainen saa vastata keskustalaisten ärtymykseen ja rauhoittaa tilanteen, että kyllähän me sen Olli Rehnin takana olemme. Avoin keskustelu pitää kuitenkin sallia, on Kataisen toinen viesti.

Lopputulos: Kokoomus saa päättää itse aloittamansa keskustelun ja pitää tilanteen hallussaan. Julkisuutta kertyy.

Torstaina alkaa eduskuntapuurtamisen arki. Hallituksen ja opposition väliseen rökittelyyn on totuttu. Suuremmalla jännityksellä odotetaan sitä, seuraako keskustan ja kokoomuksen välille revenneestä kannatuserosta hallituspuolueiden välistä nokittelua.

Hannele Muilu, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

Asiasanat:

Protestiäänten suma

0 kommenttia

Niinhän siinä kävi, ettei puhemiehistössä tai eduskuntaryhmien johdossa tapahtunut vaihdoksia. Haastajaa ei löytynyt SDP:n Tarja Filatoville eikä Keskustan Timo Kallille. Ryhmäjohtoonsa tyytymättömät tyytyivät puristamaan nyrkkiä taskussa.

Puhemiehen vaalissa protesti- ja huumoriääniä oli viime vuotista enemmän. Todennäköisesti myös enemmän kuin vuosiin.
Sauli Niinistö sai 141 ääntä ja jatkaa puhemiehenä. Mutta puhemiehen vaalin hajaäänilista on pitkä: Esa Lahtela kaksi ääntä, yksi ääni seuraaville: Paavo Arhinmäki, Leena Harkimo, Eero Heinäluoma, Reijo Kallio, Ilkka Kanerva, Ulla Karvo, Esko Kiviranta, Seppo Kääriäinen, Lauri Oinonen, Kari Rajamäki, Kimmo Sasi, Marja Tiura ja Jyrki Yrttiaho. Tyhjää äänesti 18 edustajaa ja 13 ääntä hylättiin. Äänestyslippuun pelkän Niinistön kirjoittaminen ei näet riittänyt, koska eduskunnassa on myös toinen Niinistö. Saulin veljenpoika Ville Vihreissä.
Viime vuonna vastaavassa vaalissa Sauli Niinistö sai ääniä enemmän, 155. Mitähän hajaäänien antajat ja tyhjää äänestäneet halusivat viestittää?

Varapuhemiehinä jatkavat Keskustan Seppo Kääriäinen ja SDP:n Johannes Koskinen. Muuten, tällä kertaa SDP:n Matti Ahde sai 3 ääntä varapuhemieheksi (katso edellinen blogi-merkintä).

Edustaja ja perhe eri kodeissa

Puhemiehen vaali jäi tiistaina lehterikeskusteluissa toissijaiseksi. Osaa kansanedustajista hämmentää Rovaniemen hallinto-oikeuden tulkinta poliitikon kotikunnasta.
Hallinto-oikeus on todennut, ettei Keskustan europarlamentaarikko Hannu Takkulan kotikunta olekaan Rovaniemi, vaan muun perheen asuinpaikan mukaan Turku. Takkula on menettämässä Rovaniemen valtuustopaikkansa.

Eduskunnassa kotikunta määrää edustajien saamat kulukorvaukset. Siksi hämmennys. Kysymys on tuhansista euroista vuodessa.
Esimerkiksi valtiovarainministerin perhe asuu Espoossa, mutta Jyrki Katainen on valtuuston jäsen ja kirjoilla kakkosasunnossaan Siilinjärvellä. Ympäristöministerin perhe asuu Sipoossa, mutta Paula Lehtomäki on kirjoilla asunnossaan Kuhmossa. Savossa tai Kainuussa kotikuntaansa pitävän edustajan kulukorvaus on pääkaupunkiseutua parempi.
Paavo Väyrysen Keminmaan, vuoden 1982 jalasmökin jälkeen edessä häämöttää uusi tupatarkastus! Puhemies Sauli Niinistö lupasi selvittää, onko kotikunnissa tulkinnanvaraisuutta. Tulkinnanvaraiset asiat ratkaisee eduskunnan kansliatoimikunta.

Tästä aiheesta enemmän YLE Uutisten uutissivuilla.

Ari Hakahuhta, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

Linkki poliitikkojen kotikuntauutisointiin: http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/02/eduskunta_ryhtyy_selv...

Asiasanat:

Valtaa jaetaan eduskuntaryhmissä ja perustuslaissa

0 kommenttia

Tervetuloa YLE Uutisten politiikan toimituksen uuden blogin pariin, lukemaan ja erityisesti kommentoimaan!

Eduskunnan kevätistuntokausi käynnistyy tiistaina. Puhemies ja varapuhemiehet valitaan suuressa salissa äänestämällä. Oletus on, että Sauli Niinistö, Kok., jatkaa puhemiehenä ja Seppo Kääriäinen, Kesk., ja Johannes Koskinen, SDP, varapuhemiehinä.
Koska puolueet ovat kyenneet sopimaan puhemiehistä vaalikauden alussa, suurin kiinnostus puhemiesten vaalissa kohdistuu valittavan äänimäärään: tuleeko paljon protesti- tai huumoriääniä muille kansanedustajille. Viime vuonna esimerkiksi SDP:n konkariedustaja Matti Ahde sai 6 ääntä toisen varapuhemiehen vaalissa. Johannes Koskinen tuli valituksi 146:lla äänellä.

Istuntokauden alussa myös eduskuntaryhmät valitsevat puheenjohtajansa. Etenkin SDP:n osalta on arvuuteltu, tuleeko nykyiselle puheenjohtajalle Tarja Filatoville haastajaa. Eero Heinäluoma ei aio mittauttaa kannatustaan ryhmän johtoon. Filatov itse ei käy varsinaista kampanjaa paikkansa turvaamiseksi. Hän on laskenut, että kannatusta riittää ilman kampanjointiakin.

Kannatuksensa laskukierteessä pyristelevä Keskusta joutunee jossain vaiheessa miettimään, vaatiiko nousuun pääseminen henkilövaihdoksia. Istuntotauon aikana on Keskustan joukoissa jo rohjettu pohtia, pitäisikö ryhmän puheenjohtaja Timo Kalli haastaa. Ainakin yhtä ehdokasta on kysyttykin. Viime kevään vaalirahakohu teki lommon Kallin kylkeen.

Tuskin Kalli kuitenkaan vielä tällä kierroksella paikastaan luopuu tai sen menettää. Kallilla on muuten nykyisistä eduskuntaryhmien puheenjohtajista ainoana harvinaista kokemusta siitä, miten luovitaan pääministerivaihdos kesken vaalikauden! Kiitosta on annettu myös kyvystä pitää eduskuntaryhmä kasassa. Ei ole helppo tehtävä näinä aikoina.

Sama henkilövaihdosarvuuttelu koskee myös Keskustan ministeriryhmää. Niin keskustalaisilta kuin ulkopuolisilta tarkkailijoiltakin olen kuullut arvioita, että keskustaministerit kokoomusministereihin verrattuna näyttävät enemmän eilisen kuin huomisen tähdiltä. Puheenjohtaja-pääministeri Matti Vanhasen odotetaan kääntävän puolue ja kannatus uuteen asentoon kevään aikana ennen europarlamentin vaaleja. Jos meno ei EU-vaaleihin mennessä parane, arvostelu kiivastunee.

Presidentti Tarja Halonen avaa valtiopäivät keskiviikkona. Halosen avauspuheeseen vastaa puhemies Sauli Niinistö. Avajaisissa eduskunnan puhemiehen pöydän takana on siis kaksi poliitikkoa, joista kumpikaan ei halua karsia presidentin valtaoikeuksia. Nähtäväksi jää, pitääkö Halonen presidentin valtaoikeuksia puolustavan puheen, jota Niinistö komppaa!

Perustuslakimuutoksiin ja etenkin mahdolliseen presidentin valtaoikeuksien karsimiseen odotetaan vielä suurista puolueista SDP:n näkemystä. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen panttaa näkemystään toistaiseksi. Urpilainen toteuttaa yhtä puheenjohtajakampanjansa lupausta viime keväältä. Puheenjohtajaehdokkaana Urpilainen lupasi kuunnella aiempaa enemmän jäsenistöä. SDP lunastaa Urpilaisen lupausta menneen unelmakiertueen lisäksi nyt kysymällä jäseniltään perustuslakinäkemyksiä. Kunninhimoinen yritys tiukalla aikataululla! SDP:n valtuusto kertoo puolueen kannan maaliskuun alussa. Nettikysely avattaneen parin viikon kuluttua.

SDP:n periaateohjelma Turun puoluekokouksesta vuodelta 1999 muistuttaa, että historiallisesti puolue on korostanut parlamentarismia, siis eduskunnan ja sen luottamuksella toimivan hallituksen valtaa: "Korostamalla parlamentarismia ja kunnallista demokratiaa sekä edistämällä työntekijöiden oikeuksia se [siis SDP, sosialidemokratia] teki eron kapitalismiin ja kommunismiin."

SDP:n eduskuntaryhmästä ja niin sanotulta kentältä on kuultu viestiä, ettei presidentin valtaoikeuksia pitäisi enää paljoa karsia. Jos SDP päätyisi puolustamaan nykyisenkaltaisia presidentin valtaoikeuksia, Urpilainen saisi jäsenkyselystä selkänojan. Joku voisi näet kysyä selitystä, miksei historiallinen pyrkimys parlamentarismin korostamiseen tällä kertaa puoluetta innostanut.

Valtiopäivien avajaisten jälkeisessä kahvitilaisuudessa nähtäneen vastavihityn puhemies Sauli Niinistön rinnalla vaimo Jenni Haukio ensimmäistä kertaa valtion juhlatilaisuudessa. Eduskunnassa varaudutaan jo valokuvaajaryntäykseen!

-Ari Hakahuhta, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

P.S.
Lehteri on Kielitoimiston sähköisen sanakirjan mukaan sisäparveke. Ja yhdenlaisella sisäparvekkeella me toimittajat istumme, silloin kun seuraamme istuntoa eduskunnan suuressa salissa. Jos salin puheet eivät anna uutisaihetta, voi puheita ja puhujia arvioida naapurivälineen toimittajan kanssa supatellen. Tervetuloa mukaan!

Asiasanat:

Sivut

Lehterillä-blogi pitää silmällä politiikkaa ja poliitikoita eduskunnassa ja ministereitä hallituksessa. Lehterillä politiikkaa arvioivat YLE Uutisten politiikan toimittajat. Ja tietysti te, politiikasta kiinnostuneet!