Ich bin dein Vater

”I am your father”, lausuu Darth Vader kolkolla äänellään. Hikipisarat valuvat Luke Skywalkerin otsaa pitkin, oikea käsi on hetkeä sitten katkaistu ja silmiä polttaa. Epätoivon huuto kajahtaa sankarin huulilta. Mitä ihmettä? Ei sittenkään – poikahan rääkyy kuin ankanpoikanen. Minne Yodan koulutuksen tuoma itsevarmuus äänessä on kaikonnut? Miehekkäälle bassolle on tehty alapäänleikkuu; pelkkää tyhjää sadan hertsin alapuolella. Mikä pyhäinhäväistys! Luke, kuka on mennyt pilaamaan ääniraitasi?

Olin väärässä. Tältähän sen pitää kuulostaakin, aidon ja alkuperäisen englanninkielisen ääniraidan. Mutta mikä pettymys. Lukuisina vuosina, jotka lapsena vietin Saksassa, opin tuntemaan Luke Skywalkerin ja muut Tähtien Sota -hahmot sujuvaa saksaa puhuvina karaktääreinä. Minun maailmassani Darth Vader julisti ”Ich bin dein Vater” eikä tekstityksiä kaivattu. Miljoonille saksalaisille Johnny Depp ja Bruce Willis puhuvat jatkuvasti sujuvaa saksaa – dubbaus on maailman huippuluokkaa ja elokuvan illuusio toimii. Palattuani yläasteikäisenä takaisin Suomeen, oli nostalginen käsitys tärkeän elokuvan tunnelmasta vielä eheä. Kun Luke avasi ensimmäistä kertaa englanninkielisen suunsa, alkoi muinainen käsitykseni kuitenkin nopeasti murentua. Viimeistään epätoivon huudon kajahtaessa ilmoille pienenä piiperryksenä, oli uljas Skywalker muuttunut sankarista siivettömäksi ankaksi. Liikkuvan kuvan illuusio oli hävitetty ainakin seuraavan vartin ajaksi.

Olen kokenut lukuisia elokuvaelämyksiä sekä Saksassa että Suomessa, dubattuna ja tekstitettynä. Ajan kuluessa olen tullut siihen tulokseen, että tekstitetty elokuva säilyttää teoksen tunnelman ja ominaispiirteet huomattavasti paremmin kuin dubattu versio. Nykyään dubattuja elokuvia on vaikea katsoa. Huomio on yritettävä väkisin säilyttää näyttelijän silmissä, koska äänen ja kuvan räikeä epäsynkronia katkaisee elokuvan illuusion heti katseen harhautuessa suun tienoille.

Saksalaisten ystävieni on hankala käsittää, miten tekstitettyä elokuvaa voi kunnolla seurata, kun silmät sahaavat jatkuvasti ylös alas eikä kuvaan ehdi mitenkään keskittyä. Dubbaushan on luonnollisesti paras tapa tuoda elokuva kuin elokuva vieraskielisen katsojan ymmärrettäväksi; ollaanhan tähän tulokseen tultu esimerkiksi Ranskassa, Espanjassa ja Italiassakin. Kaukaisessa Skandinaviassa lapset kuitenkin oppivat hahmottamaan tekstityksen hyvin ja ehtivät jopa kaiken lukemisen lisäksi nähdä, mitä muuta kuvassa tapahtuu. Eikä sovi unohtaa tekstityksen positiivista sivuvaikutusta, jonka ansiosta suomalaiset lapset oppivat lukemaan keskivertoikätovereitaan nopeammin ja paremmin.

Tekstitys toimii parhaiten silloin, kun katsoja unohtaa sen olemassaolon. Tällöin tekstitys voi sulautua sen pohjalla olevaan elokuvaan, jolloin lopputuloksena on eheä taideteos. Kömpelö käännöstyö voi kuitenkin hajottaa parhaimmankin elokuvan illuusion samalla tavalla kuin dubbauskin. Ehkä tietyin väliajoin kannattaisi palata mykkäelokuvan pariin, jolloin kielen kahleista voi irrottautua ja nauttia universaalista nonverbaliikasta. Toinen hyvä vaihtoehto lienee myös elokuvan alkuperäiskielen ymmärtäminen, jolloin dubbaukseen ja tekstitykseen ei tarvitse enää turvautua. Saksassa dubbauksen perinteestä ei luultavasti olla lähiaikoina luopumassa, mikä on muiden kuin Tähtien Sota -elokuvien kohdalla epäilemättä valitettavaa. Oma Luke Skywalkerini huutaa joka tapauksessa miehekkäästi, ja Darth Vader sanoo olevansa ”dein Vater”

Kuka?

Michael Böger

käsikirjoitusopiskelija

Tampereen ammattikorkeakoulu/Taide ja Viestintä, äänisuunnittelu ja käsikirjoittaminen, kolmas vuosikurssi.